Ideologia vetää, kunhan siinä ei ole ideaa

Luin tänään Twitterissä lyhyen keskustelun, jossa vasemmistolainen feministisetä ja eräs oikeistoliberaali olivat päätyneet keskustelemaan mm. feminismistä. Keskustelu on yksi miljoonasta, hyvistä osoituksista sille miksi feminismi on niin muodissa ja myötätuulessa tällä hetkellä. Sen kun voi jokainen määritellä haluamallaan tavalla, ja sääntöjä voi muuttaa vaikka viiden minuutin välein.

Pusipusia ja vähän sisältöä

En katso saavani suuria kiksejä asianomaisten nimeämisestä leipätekstissä, sillä tämä on keskustelu jota käydään jatkuvasti joka piirissä. Tässäkin keskustelussa feministi (F) esitti ensin, että...

F: Kyse oli privilegioista, sorrosta ja niiden suomista mahdollisuuksista.

Eli siis sortoa tekee jokainen ihminen vain synnynnäistensä ominaisuuksiensa perusteella. Tämä on hyvin trendikäs aate nyt. Jos olet suomalainen, mies, cissukupuolinen ja/tai valkoihoinen, sorrat ihmiskuntaa koska olet olemassa. Liberaalin (L) vasta-argumentti kuului...

L: En vaan usko että jos nyt joku sattuu olemaan valkoinen mies hän olemassaolollaan syrjii yhtään ketään.

Kuulostaa minun korvaan loogiselta. On väärin syyttää yksilöä teoista, joihin hän ei ole suoraan tai edes epäsuoraan syyllinen. Feministi muistutti, että...

F: Hänen "tavallinen elämänsä" tässäkin kulttuurissa helposti sisältää sortavia ja syrjiviä toimia ja asenteita jos hän ei ole itsekriittinen.

Keskustelu tästä ajautui tyypilliseen johtopäätökseen. Ihmisen elämä on hyväksyttyä vain jos hän opettaa itsensä vihaamaan itseään teoista, joihin hän ei ole syyllistynyt. Jos hän ei vihaa itseään, hän syrjii. Keskustelussa korostuivat nimenomaan tunteiden merkitykset. Vaan hetken päästä tämä etuoikeus ei yhtäkkiä ollutkaan aksiooma, vaan jotain muuta.

F: Etuoikeus ei tee ihmisestä huonompaa. Se tekee jos hän (tietämättäänkin) käyttää sitä hyväkseen syrjiäkseen toista.

Eli tämä epämääräinen etuoikeus ei ehkä olekaan olemassa, koska se ei sittenkään vaikuta mihinkään? Nyt puhutaankin autonomisen hermoston toimista vissiin, jossa ihminen syrjii toisia tavalla, jota ei voi edes havainnoida. Vau. Sinänsä molemmilla osapuolilla (kuten meistä lähes kaikilla) on yhtäläinen mielipide siitä että syrjintää on ja sitä vastaan pitää toimia, vaan miten? Liberaalista näkökulmasta...

L: ...mielestäni asennoitumalla niin, että kaikki ovat _lähtökohtaisesti tasa-arvoisia_, saavutamme tasa-arvon. Emme etuoikeuspärinöillä.

Keskustelu ei tokikaan päätynyt mihinkään. Feministi päätyi haukkumaan liberaalin osaamattomaksi, käski hänen palaamaan opiskelemaan feminismiä ja elämää. Henkilökohtaisuuksia seurasi. Feministi onnistui myös noin parin minuutin sisään ensin vastustamaan yksilön oikeuksia, sitten puoltamaan niitä, sitten vastustamaan niitä. Lopulta feministi blokkasi viestinnän, kuten asiaan kuuluu. Shakinpeluu pulun kanssa tuli mieleen.

Summataan

Tiivistän tästä ja aiemmista esimerkeistä opittua ja kerron nyt miksi feminismi on hemmetin nerokasta.

1. Feministi puolustaa täydellistä naisten oikeutta vapauteen heidän elämässä sekä ajaa naisten velvollisuutta käyttää vain korrektia vaatetusta, toimia vain korrekteissa työtehtävissä ja puhua vain korrektilla kielellä.
2. Feministi vihaa patriarkaalisia, naisia alentavia uskontoja, mutta rakastaa patriarkaalisia, naisia alentavia uskontoja.
3. Feministi haluaa nähdä ihmiset yksilöinä ja tiukasti oman lokeronsa edustajina ilman yksilöllisyyttä.
4. Feministi uskoo että ihmisellä on synnynnäisiä etuoikeuksia joilla on väliä, hän myös uskoo siihen että etuoikeuksia ei ole, siihen että niitä on ja niillä ei ole väliä, sekä siihen että synnynnäisistä etuoikeuksista puhuminen on oikein, ja väärin.
5. Feministi on rauhan asialla ja jakaa korkea-arvoisia palkintoja väkivaltaisimmille ryhmänsä edustajilleen. Feministi kun vihaa väkivaltaa ja rakastaa sitä.
6. Feministi on tasa-arvoinen ja vastustaa tasa-arvoa henkeen ja vereen.
7. Feministi ajaa kaikkien asiaa sekä vain ja ainoastaan naisten asiaa. Feministi on myös miehen puolella ja puolustaa myös hänen oikeuksia. Lisäksi feministille jokainen mies on syyllinen kaikkeen pahuuteen maailmassa eikä ansaitse tulla kuulluksi.

Tätä listaa voisi jatkaa, mutta pointti on selvä. Feminismi on tämän päivän aate: elä hetkessä, ota mielipide, lyö se pöydälle ja jos se ei olekaan valttikortti, vaihda pelin sääntöjä saman käden aikana. Liity nyt mukaan ryhmään, jossa voit kyseenalaistaa kaiken fiiliksen mukaan! Varo vain joutumasta saman pelin pelaajan kanssa samaan pöytään, sillä se johtaa kummallisuuksiin.

Olen yhä vakuuttuneempi, että tasa-arvoinen yhteiskunta tarvitsee konkreettisia tekoja samalla kun tarjolla on vain entistä enemmän höttöä, puheita ja mukaviisauksia vailla pienintäkään kosketuspintaa tosielämän kanssa.



P.S. Kiinnostuneimmat tutustukoon lähdemateriaaliin.

P.P.S. Arvaapa kumpi kahdesta ym. keskustelijasta saa sinun, minun ja muiden veronmaksajien maksamaa palkkaa väännöstään?

Katselukerrat: 171

Timo Lennart kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 21:34

Mulle on yhä epäselvää, mitä feministit oikeastaan tahtovat.

Kyuu Eturautti kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 22:37

Timo, fiilistä siitä että ollaan oikeuden puolella, pyhää sotaa, eeppistä taistelua hyvisten puolella massiivista pahuutta vastaan, sankaruutta, selkääntaputtelua...

Voit korvata "feministit" tässä millä tahansa ismillä tai aatteella ja lista on sama.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 03:41

Idea

a form by which the phenomena of objective reality are comprehended in thought, a form that includes within itself a consciousness of purpose and projections of further knowledge of the world and its transformation in practice.

The concept “idea” was first introduced in classical antiquity. Democritus applied the term “ideas” to his atoms — indivisible, intelligible forms. For Plato ideas are incorporeal ideal essences, which constitute the truly objective reality and exist apart from concrete objects and phenomena; they constitute a separate ideal world. In the Middle Ages ideas were understood as the archetypes of things belonging to the divine spirit; god created things according to his ideas, or ideal forms. In the modern period, in the 17th and 18th centuries, the theoretical and cognitive aspect of the idea came to the fore; the doctrine that ideas are modes of human knowledge was developed, and the question of the origin of ideas, of their cognitive value, and of their relation to the objective world was raised. Empiricism linked ideas with human sense perceptions and sensations; rationalism linked them with the spontaneous activity of thinking. The theory of ideas had an important place in classical German idealism: Kant called ideas notions of reason, for which there were no corresponding objects in sense perception. For Fichte, ideas were immanent goals according to which the Ego created the world. For Hegel, the idea was objective truth, the coincidence of the subject and the object crowning the whole process of development (see Soch., vol. 6, Moscow, 1939, p. 214).

In the Marxist-Leninist conception, the fundamental starting point is the materialist thesis of knowledge as a reflection of reality and of ideas as specific forms of this reflection. “All ideas are drawn from experience; they are reflections of reality, whether accurate or distorted” (F. Engels; in K. Marx and F. Engels, Soch., 2nd ed., vol. 20, p. 629). However, an idea cannot be reduced to the registration of the data of experience. It is a reflection of the thing, quality, or relation not only in its present state of being but also in its necessity and potentiality, in its developmental tendency. Lenin regarded ideas as the highest form of the theoretical mastery of reality. He wrote in his conspectus of Hegel’s Science of Logic, “Begriff [the Notion] is still not the highest concept: still higher is the Idea = the unity of the Begriff and Reality” (Poln. sobr. soch., 5th ed., vol. 29, p. 151). In the idea, there occurs the fullest coincidence between the content of thought and objective reality. This is objective, concrete, comprehensive knowledge of reality, knowledge that is ready for its practical embodiment. These two moments of the idea, the reflection of objective reality and the positing of a practical goal for man, exist in an organic unity and give to the idea its specific quality and its place in the process of human consciousness. Thus, the idea is an active mediating link in the development of reality and in the process of practical human activity, which creates new, previously nonexistent forms of reality.

In science ideas perform various roles. They not only summarize the experience of preceding scientific development in one or another sphere but also serve as a basis for synthesizing knowledge into some sort of an integral system, performing the role of active heuristic principles for explaining phenomena and seeking new ways to solve problems. Depending on their content, ideas, reflecting social existence, influence the course of social life in different ways.

Reactionary ideas, which distort reality and serve the interests of classes on their way out of the historical arena, function as brakes upon social progress. Ideas that accurately and profoundly reflect real processes and express the interests of progressive social classes help to accelerate social progress and to organize and mobilize these classes to overthrow the obsolete and to introduce the new and progressive.

P. V. KOPNIN

whiic kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 20:25

Tämä vlogaus liittyy vahvasti Kyuun esiintuomaan aiheeseen:

whiic kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 22:17

Huomioitavaa on feminismin lisäksi myös #BlackLivesMatter täydellisessä sisällöttömyydessään. Valkoihoisen syyttämistä kaikesta pahasta (mustilta) ja itsesääliä (niiltä valkoihoisilta, jotka siihen uskoo). Mutta jos haluaisi luoda valkoihoisen miehen ihmisoikeusliikkeen, sen sijaan, että koko media ja suuri osa ihmisistä peesaisi sitä vasemmalta ja oikealta, heidät naurettaisiin "natseiksi" vaikka olisivat pelkkä tasa-arvoa ajava ihmisoikeusliike.

Girl Power = hyvä.

Black Power = hyvä.

White Power = natsi.

Tämä siitä huolimatta, että monessa maassa pääsee kiintiöillä virkoihin ja opiskelemaan, tai vastaanottamaan stipendejä tai korvauksia aiempien vuosisatojen vääryyksistä toisten samaan demografiaan aikanaan kuuluneiden takia.

Veera kommentoi_ 19. huhtikuu 2017 19:15

Tämä menee nyt vähän ohi aiheesta, mutta möläytänpä silti. Miksi yksikään puolue tai muu aatteellinen yhteisö ei halua tasa-arvon tai minkään muunkaan asian nimissä muutosta siihen, että vanhempainraha on ansiosidonnainen? Haitarin yläpäässä suurituloinen (työtulot, osinkotuloja ei lasketa) saa 115,66 e päivä, pienimmässä tuloluokassa on tyydyttävä 23,73 euroon. Se, onko iskällä/äiskällä tuloja päivässä satku vai parikymppiä (meidän muiden kustantamaa) rahaa näkyy suoraan siinä, minkä verran ruokakunta pystyy panostamaan päivittäiseen hyvinvointiin.

Tätä ei perustella mitenkään, kaikki puolueet ja ammattiyhdistykset vain puhuvat vanhempainrahakauden pituudesta kenenkään kyseenalaistamatta sitä, että tässä suurituloisille kustannetaan suuremmat tulonsiirrot. Ihan kuin olisi Herra Siinainvuorella antanut kivitaulussa lain, että sen kuuluu olla näin, yhdelle maksetaan enemmän kuin toiselle samasta asiasta. Jos kerran on joku suuressa viisaudessaan laskenut, että minimivanhempainraha on riittävä, sen pitäisi olla riittävä kaikille. Saataisiin säästöjä ja tasa-arvoa yhdellä iskulla, kun tämä etuus määriteltäisiin kaikille samaksi. Jos joku katsoo, että summa ei ole hänen arvolleen sopiva, niin ainahan voi pitää housut jalassaan. Muut ehkäisymenetelmät eivät ole sataprosenttisen luotettavia.

Tom Kärnä kommentoi_ 21. huhtikuu 2017 00:25

Kumma juttu miten feminismi voi olla niin kovin täydellisesti liberalismin vastainen ideologia.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot