Hyviä asioita 6: Suomalainen tehometsätalous

[Seppo Roth]

Pitkästä aikaa palaan hyvien asioiden pariin. Kimmokkeen tähän merkintään antoi pari lehtikirjoitusta. Omassa lehdessäni, Aamulehdessä ns. vaihtoehtoisen metsänhoidon, "jatkuvan kasvatuksen" kannattajat saivat runsaasti palstatilaa. Ja vähän yllättäen myös Kauppalehdessä punavihreä työministeri Anni Sinnemäki sai isossa jutussa vaatia "järkeä metsänhoitoon" - ja sehän tarkoittaa Sinnemäen maailmassa jatkuvan kasvatuksen profeetan, Erkki Lähteen oppien rehabilitointia.

No, omassa maailmankatsomuksessani vaihtoehtoinen metsätalous voidaan luokitella samaan kategoriaan vaihtoehtoisen lääketieteen kanssa. Hömppää, useimmiten onneksi harmitonta sellaista.

Voi kuinka mielelläni näkisin joskus sellaisenkin lehtijutun, jossa esitettäisiin suomalaisesta metsätaloudesta vaikka seuraavat tosiasiat:

Suomen metsiä hakataan joka vuosi noin 60 miljoonaa kuutiota. Samaan aikaan metsä kasvaa noin 100 miljoonaa kuutiota. Suomen metsävarat kasvavat joka vuosi! Ne kauhujutut siitä, että Suomen metsät on hakattu, tukkipuuta ei enää saa... Ne ovat kaikki valetta.

Suomen metsävarat ovat kasvaneet viimeisen sadan vuoden aikana joka vuosi. No, ei ihan. Poikkeuksena on se aika, kun sodan loputtua Neuvostoliitto vei Suomelta Karjalan ja samalla aika lailla metsävaroja. Ja Suomen metsävarojen kasvu on täysin tehokkaan suomalaisen, ehkä maailman parhaan metsätalouden ansiota. Ennen 1900-luvun alkua Suomen metsät olikin ehdotty suunnilleen tuhota "luonnonmukaisella metsänhoidolla" eli kaskiviljelyllä ja Erkki Lähteen kovasti mainostamalla jatkuvalla kasvatuksella. Silloin sitä vain nimitettiin harsintahakkuuksi.

Ja jotta luonnonsuojelua ei unohdettaisi niin sanotaan sekin, että Suomen metsistä on suojeltu jo lähes yhdeksän prosenttia. Greenpeace ja muut terroristijärjestöt kertovat mielellään, että Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain pari prosenttia. Niinpä. Etelä-Suomen. Mutta ottakaapa se pohjoinenkin Suomi mukaan...

Ja vielä: näitä pelättyjä avohakkuita tehdään Suomessa joka vuosi noin 0.9 prosenttia metsäalasta. Niin pitääkin. Silloin metsä uusiutuu.

Uskokaa pois minua. Suomessa on loistavasti hoidettu metsätalous! Anni Sinnemäen ja Erkki Lähteen opeilla ei saada aikaan kuin kehnoa rääseikköä.

Tai no, mitäpä se minua haittaa. Kokeilkoot kaupunkimetsänomistajat jatkuvaa kasvatusta. Kymmenen vuotta räpellettyään he joko a) kyllästyvät siihen, koska se on hirveän vaikeaa, hankalaa ja työllistävää tai b) luopuvat koko metsästä koska se on mennyt pilalle.

Sitten minä ostan sen palstan pois ja laitan kuntoon, perinnöksi lapsille.

ps. Hyvää, puolueetonta metsätietoa, esimerkiksi oikeita tilastoja löytyy forest.fi -sivuilta.

[Hannu Tiainen]

Hyvä että polttopuuta tulevaisuudessa riittää,jatkampa tästäkin eteenpäin töllini lämmittämistä puilla,ellei sitten vallan kaikkia metsiä hakkeiksi tehdä.

[Tommi Berg]

Metsätaloudesta ymmärrän yhtä paljon kuin maalainen isojen kaupunkien rap-kulttuurista, eli en paljon mitään. Olen kuitenkin viettänyt aikaani luonnossa ja liikkuen ulkona omin voimin, useita hienoja paikkoja on tullut nähtyä (jostakin syystä pääosin Lapissa).

Kirjoituksesta tulee isosti esiin mikä on metsän tarkoitus: olla tuotantoyksikkö

Suojelluilla alueilla metsän tarkoitus on minusta vähän moninaisempi ja myös ympäristö on liikkujan näkökulmasta yleensä kiinnostavampi. Ei minusta maailma ole mustavalkoinen paikka, eivätkä Greenpeace ja Sinnemäki edusta yksiselitteisesti jotakin yhtä asiaa, kuten eivät metsän omistajat tai metsäyhtiötkään. Hyvässä kunnossa oleva metsä on tulkinnanvarainen käsite.

Forest.fi on tietolähteenä minusta samalla tavalla puolueeton kuin vaikkapa http://www.lentoliikennejailmasto.fi lentoliikenteen päästöistä puhuttaessa. Sivusto sisältää paljon tietoa, mutta mukana olevat kaupalliset toimijat ovat varmasti saaneet lisätä oman näkökulmansa asioihin. Onko lopputulos puolueeton? -siitä voi keskustella

[Esko Teerilahti]

Joo, mielenkiintoinen juttu. Edellisessä Aarre-lehdessä oli juttu ns. "jatkuvasta kasvatuksesta" ja siitä sai aika hyvän kuvan.
Nyt viimeisimmässä numerossa on monta kirjoitusta, jossa varoitellaan tämän entivanhasen "harsintahakkuun" vaaroista.
Enpä osaa sanoa kumpi sitten on parempi, mutta tuntuu, että tämä "tehometsätalous" tuottaa hyvin, mutta kovin "höttöistä" puuta.
Kuutiomäärät ei ratkaise kaikkea.

[Siponinjo]

Seppo, Toivottavasti tämä kirjoituksesi julkaistiin myös Aamulehden paperiversiossa. Sinne kaivataankin tälläisiä suoria kannanottoja!

[Ahti Pontinen]

Joo metsiä kyllä riittää. Nehän kasvavat koko ajan.Avohakkuuut vaan tuhovat tiettyjä lajistoa ja ovat jossain kohtaa karmivaa katsottavaa.

[Kyuu Eturautti]

Tuossahan se tuli se omakin peruspointtini, eli se yksi asia mitä haluan sanoa kaikille pää paperipussissa eläville itkijöille.

"Puut kasvavat."

[al1947]

Ainakin sellainen hyvä puoli avohakkuista on, että tällaisina kesinä kyseisiltä alueilta löytyy tolkuttomasti isoja madottomia vadelmia.
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mietteitae-marjojen

Onhan se avohakkuualueelle synnytetty taimikko kymmenen vuoden kuluttua komea, tasainen ja kasvava.
Ensin pitää kuitenkin tehdä melko paljon töitä asian eteen:
- laikuttaa, istuttaa, kylvää
- huolehtia monen monena vuotena, etteivät heinät ja edellämainitut vadelmapuskat tukahduta taimia allensa
- raivata sopivassa vaiheessa varjostavat nopeakasvuiset lehtipuut havupuutaimikoista, joskus aikanaan sitten pitää tehdä taimikon harvennustoimenpiteet
- korjata männyn ja koivun taimikoissa hirvituhot (täydennysistutus)
- korjata myyrätuhot (täydennysistutus, leikkaushoito)
- kärsiä kuusen taimikoiden osalta satunnaiset alkukesän hallatuhot
- mäntypistiäisetkin käyvät joskus aterioimassa

Periaate pitää olla, että luovutat aikanaan jälkipolville paremmassa kunnossa sen minkä isiltä perinnöksi (lainaksi) sait. Esi-isämme harrastivat harsintahakkuita. Tämä sukupolvi on paikkaillut viimeisiä harsintahakkuiden "tuhoja". Olemme harrastaneet tehometsänhoitoa. Jäljet näkyvät ja metsämme tuottavat puuta ("höttöäkö"?) paremmin kuin milloinkaan.
Arvomaailmat ovat kuitenkin muuttumassa ja joitain paluun merkkejä entiseen on havaittavissa. Harsintahakkuuta ei kaiketi enää luokitella rikolliseksi toiminnaksi.

[Lasse Kallo]

Muutama vuosi sitten kun kansainvälinen Greenpeace kylvi vihaa ja eripuraa inarilaisten keskuuteen, Anni Sinnemäki puolusti Lapin Kansassa Greenpeacen toimintaa. Ainoa poliitikko minun huomatakseni, joka tuki suoraan terrostiluonteisen järjestön toimintaa hengessä tarkoitus pyhittäköön keinot.

Entisenä metsurina, lappilaisena, joka liikkuu paljon luonnossa ja joka seuraa aikaansa, väitän, että metsätaloudessa on on Suomessa järkeä. Toivon että tätä hupenevaa luonnonvaraa löytyisi myös rippunen Anni Sinnemäen nupista.

[Kari Rönkä]

Vihreiden Greenpeace-puolustuksesta: Missä on vihreiden tausta? Missä on GP:n tausta? GP:n metelöinnistä Suomen metsäyhtiöitä kohtaan: Mistä tulee GP:n rahoituksesta merkittävä osa? Kannattaa pohtia hetki...

[Lasse Kallo]

Jos menee liikaa ohi aiheesta, moittikaa.

Pieni esimerkki siitä miten metsätalous ja rikollisuus saadaan mahtumaan muutamaan virkkeeseen:

Kanadan länsirannikon Brittiläinen Kolumbia on metsämaana monilla mittareilla samaa luokkaa kuin Suomi. - 2000-luvulla Greenpeace alkoi kampanjoida provinssin sademetsien puolesta. Tuloksena 630 000 hehtaaria metsää poistettiin talouskäytöstä. Greenpeace piti tuolloin saavutusta väliaikaistuloksena. - Lopullisen niitin alueen metsätaloudelle löi george W. Bush säätämällä alueelta tuodulle puulle 27 prosentin tullin. - Kansalaiset joutuivat etsimään uutta toimeentuloa. Se löytyi marihuanan viljelyksestä, kuten Misha Glenny todistaa mainiossa kirjassaan McMafia. - Brittiläisessä Kolumbiassa tuotettu BC Bud tunnetaan Yhdysvalloissa parhaana marihuanana. - Läntisen Kansadan rikollisuuden liikevaihto on henkeä kohden suurin maailmassa. (Lähde: Lapin Kansa 30.7. 2009 Hannes Mäntyrannan kolumni "Kun elinkeino viedään".)