Suomessa kehutaan laadukasta rakentamista ja maailman huipputason sisäilmatutkimusta. Silti jatkuvasti sataa uutisia hometaloissa sairastuneista koululaisista, opettajista, kätilöistä ja asukkaista. Uusistakin taloista paljastuu kosteusvaurioita. Vastikään remontoiduissa kouluissa sairastutaan uudelleen.

Suhtautuminen mikrobien tuottamiin myrkkyihin tai toksiineihin vaihtelee sen mukaan, altistummeko ruoan vai hengitysilman kautta.

Ruoan mikrobeihin suhtaudutaan jyrkästi. Elintarvikkeiden kylmäketjun katkeamattomuus on pyhä. Viimeisen myyntipäivän ohittaneita elintarvikkeita ei saa myydä ja sillä sipuli. Ruokaloiden henkilökunnalta vaaditaan hygieniapassit. Ihmisiä varoitetaan, että ruoan kuumentaminenkaan ei välttämättä hajota myrkkyjä, jos mikrobit ovat päässeet jylläämään. Meitä neuvotaan heittämään pois leivät ja hillopurkit, joissa näkyy pienikin homepilkku, koska homeet tuottavat toksiineja.

Suhtautuminen hengitysilmasta saatuihin mikrobitoksiineihin on aivan erilainen. Moni sisäilmasta sairastunut on joutunut suunnilleen puille paljaille. Työpaikalle ei voi mennä, koska siellä salpautuu henki. Silti ei saa sairauspäivärahaa, työttömyyskorvausta tai sairauseläkettä.

Sillä perusteella, että ei ole löydetty yksiselitteistä yhteyttä sisäilman aiheuttamien oireiden ja rakennusten mikrobien välillä, sairastunutta kohdellaan kuin luulotautista tai pinnaria

Tieto siitä, miten vaarallista on altistua saasteille keuhkojen kautta, kasvaa vuosi vuodelta. Keuhkothan eivät muokkaa sisäänsä päässeitä aineita, toisin kuin ruoansulatuskanava, vaan saasteet pääsevät keuhkoista verenkiertoon. Hengitetyt saasteet aiheuttavat keuhkosairauksien lisäksi sydän- ja verisuonitauteja. Uusien tutkimusten mukaan ne saattavat lisätä dementian riskiä.

Tieto ilmansaasteiden vaarallisuudesta on heijastunut lainsäädäntöön. Tehtaiden, autojen ja laivojen saasterajoja on tiukennettu moneen kertaan, samoin tupakkalakeja.

Kun tiedämme, miten vaarallisia hengitysilman saasteet ovat, mielestäni olisi perusteltua ottaa tämä lähtökohdaksi suhtautumisessa hengitysilman mikrobitoksiineihin. On tiedetty kauan, että monet homeet ja muut mikrobit tuottavat toksiineja, hyvinkin vahvoja.

Mielestäni on kohtuutonta sälyttää sairastuneelle velvollisuus todistaa, mikä sairauden aiheutti. Ei sitä vaadita syöpäänkään sairastuneelta. Ei sydän- tai vatsatautipotilaalta evätä sairauslomaa sen perusteella, että työpaikan huono ilmapiiri tai muut henkiset paineet ovat voineet suurentaa sairastumisen riskiä.

Suomalaiset kodit, koulut ja työpaikat pitää saada sellaisiksi, että sisäilma ei sairastuta. Ainakin kahta asiaa pitää muuttaa. Ensinnäkin rakentajalla pitää olla velvollisuus korvata vahingot, jos työn laatu on pettänyt. Toiseksi kunnilla ja muilla isoilla kiinteistönomistajilla pitää olla selkeä vastuutaho, joka huolehtii rakennusten ylläpidosta niin, että sisäilma pysyy terveellisenä.

Kolumni julkaistu Vihreässä Langassa 30.6.2017

Katselukerrat: 328

Neuvos kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 16:28

Miksi olemme antaneet osaamattomien suunnitella ja miksi ammattimiehemme ovat suostuneet tekemää?

Heikki Karjalainen kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 16:54

Rakentaminen, jota ei enää osata edes yksinkertaisimmillaan: rakennusaineiden kuivuus, vesieristeiden väärä asentamien perustuksissa, muovit seinäeristeissä ( rakenteiden hengittävyys), tippanokat räystäissä jne....  Kun Lowiisan vahat talot messuilla neuvoin 200 -v vanhan talon korjaajaa poistamaan alapohjasta suunnitellut villat ja muovit eristeenä, sain mulkoilevat silmät.

Yksi suuri ongelma on myös ihmisten erkaantuminen "maasta", maaseudusta moinipuolisine bakteereineen. Äitien imettämisestä välttäytyminen. Monipuolisen normaalisti valmistuneitten ruokien puute, lisäaineet jne. jne.

Kun menee myytävään / vuokrattavaan kiinteistöön, ensimmäinen testi on nenä. Se kertoo, kannattaako jatkaa eteenpäin.

Satu Hassi kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 17:20

Yllä olevan tekstin kirjoittamisen jälkeen kuulin, että Jyväskylän kaupunki on alkanut (n 10 v sitten) vaatia uudisrakentamisessa RT-kortiston terve rakentaminen -kortin mukaista tasoa ja ratkaisuja. Näin on saatu hyvää. Tietoa siis edelleen on, miten pitäisi toimia, ihmetystä herättää vain se, miksi ylipäänsä voi ja saa toimia toisin.

Kari Rönkä kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 17:37

Kauhulla odotan nykyisin energiatehokkuuden nimissä rakennettavien "pullotalojen" seurauksia. En kyllä vähääkään yllättyisi, jos meillä olisi 10-15 vuoden päästä käsissä karmea homepommi - enkä ole epäilyissäni yksin, monet asiantuntijat ovat varoitelleet samasta asiasta. Kun talo ei hengitä yhtään, aika vähäinenkin kosteus riittää käytännössä tekemään talosta "pässinlihaa".

Timo Lennart kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 17:44

Olen asunut vuonna 1899 rakennetussa omakotitalossa, jossa oli purueristys lattialankkujen alla. Hometta ei ollut ja pysyttiin terveenä.

Orwell kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 18:54

Pullorakentajat tuhoavat jo tekovaiheessa talon terveyden, mutta energisäästösokeat piipertäjät vaativat entistä huonompia ratkaisuja

whiic kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 19:12

@Rönkä

Muutenkin kun ollaan siirrytty entistä tiiviimpiin taloihin (jo ennen suunniteltuja pullotaloja) on ilmanvaihto täytynyt koneellistaa, kun ei enää vedä nurkista, ts. mitä etua saadaan tiivistämällä, täytyy hukata pistämällä imuri katolle suorittamaan pakotettua ilmanvaihtoa. (Tosin siinä missä pakotettu ilmanvaihto hukkaa lämpöä, se ei kyllä kierrätä ilmaa seinarakenteiden sisällä, kuten luonnollinen ilmanvaihto vanhassa, vetoisessa talossa.

Välillä näistä energiatehokkuusjutuista tulee mieleen, että kannetaan säkillä valoa taloon. Valoissa muutenkin hassua, että sähkölämmitteisessä talossakaan ei ole soveliasta polttaa lämmityskautena hehkulamppuja. Täytyy olla elohopealamppu tai LED, jotta patterit saa hohkaa tuottamaan se energiahäviö, joka menetetään paremmilla lampuilla. (Itse vaihdan kaikki lamput LEDeihin ja takaisin hehkulamppuihin vuodenajan mukaan, koska ehjiä lamppuja viitsi roskiinkaan heittää, vaikka "vihertäjät" tahtoisi näin tehtävän. Mutta eipä sitä parempaa voi odottaa ydinvoiman vastustajilta.)

teuvomast kommentoi_ 12. heinäkuu 2017 19:48

Pari vuotta sitten katselin kun rakensivat taloa,  eristeet paljaina kaatosateessa varmuudella ne oli likomärkiä, saas nähdä tuleekos pakkopurku homeen vuoksi .

Mutta sellasta laaturakentamista Suomssa terv tepivaari  

teuvomast kommentoi_ 13. heinäkuu 2017 07:19

Kaiken huippuna on alueen asuntojen hinta taso joka on sitä luokkaa ettei järjellä ajatteleva voi kun vaatia myös laatua, jota tuollanen rakenntaminn ei voi olla mitenkään . terv tepivaari  

Heikki Karjalainen kommentoi_ 13. heinäkuu 2017 07:54

Kävin Otavalankadun purkutuomion saaneessa talossa asuntoasioissa noin 5 vuotta sitten. Porraskäytävät ja huoneisto hienossa kunnossa eikä homeen hajusta tietoakaan. Että silleen, kun aletaan kaivelemaan. Helsingissä ei yhtään tällaista rakennusta pureta. Tampere ???

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot