Presidentti Mauno Koivisto on poissa. Kepeät mullat Manulle.

Koko kansan Manu tuli tunnetuksi siitä, että hän ei hötkyillyt päätösten kanssa, hän fundeerasi. Monesti Manun fundeeraukset aiheuttivat ristiriitaisia tuntemuksia, mutta näin jälkeen päin arvioituna on hyvä, kun fundeeeataan, eikä hätiköidä asioiden kanssa. Hätiköimällä tulee helposti vääriä päätöksiä.

Nyt paljon esillä oleva sote-uudistus on hyvä esimerkki siitä, mitä kiire saa aikaan. Soten kanssa pitäisi myös fundeerata vielä ennen kuin syöksytään tuntemattomaan, jossa voi hukka tulla vastaan.

Jos Manu olisi nyt tasavallan presidentti niillä valtuuksilla, jotka silloin Manun aikana olivat voimassa, niin uskon, että vielä fundeerattaisiin.

Kuten edellä totesin,  niin silloin Manun ollessa pressana hänen fundeerauksensa aiheutti joskus väitteitä, että Manu vaan jahkailee. Minulla oli pitkän työrupeman esimiehenä toimitusjohtajana saman tyyppinen fundeeraaja, kuin Manu oli. Olen siis eläm ässäni tottunut siihen, että kannattaa aina miettiä vielä vähän ennen kuin tekee päätöksen. Esimieheni oli sitä mieltä, että on asioita, jotka ovat hyvin vaikeita päättää. Silloin kannattaa antaa asialle aikaa, sillä monesti kinkkiset asiat ratkeavat, kuin itsestään.

Manu oli tavallisen kansan keskuudesta noussut maamme tärkeimpään virkaan. Siihen häntä auttoi ahkera opiskelu, joskus työn ohellakin. Manu oli vain kaksikymentävuotias, kun Jatkosota päättyi. Hän oli nuorimpia sotaveteraaneja. Manu oli yksi niistä nuorista miehistä, jotka saivat tulikasteensa sodassa jo varsin nuorina. Se oli takuulla kova opetus.

Manu oli hyvä pressa suomalaisille. Hän oli, kuin yksi meistä, kursailematon ja miehekäs miesten mies. Onneksi luoja oli suonut Manulle sen otsakiehkuran, jolla hän hurmasi Suomen naiset.

Manun opetus meille suomalaisille oli kuitenkin se fundeeraus. Siis fundeeratkaa vielä tovin, ennen kuin teette isoja päätöksiä.

Katselukerrat: 338

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 13. toukokuu 2017 05:57

Manulla oli helvetinmoinen tulipalokiire EU:un, kuin tyli olisi ollut persiissä.

Sen takia tehtiin myös markan tuhoisa EMU-kytkentä, ja sitten "valuuttamarkkinoiden vapauttamisen" pakkovaluuttalainen imeminen laittoman valtiotakuun turvin maahan, ja luulo, ettei se muka inflatoi markkaa ssurin piitein samoin kuin markkojen painaminenkin olisi tehnyt.

Sitä vaan ei olisi tarvinnut maksaa takaisin...

teuvomast kommentoi_ 13. toukokuu 2017 05:58

Manun muistoa kunnioittaen  Teuvo Mast 

Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 13. toukokuu 2017 06:11

RJK; sanoisin melko mauton kommentti.

Pentti Tuominen kommentoi_ 13. toukokuu 2017 07:35
Manulla oli ansionsa, vaikka ne eivät aina kaikkia miellyttäneet. Niillä valtuuksilla, joita silloin presidentillä oli, hän olisi nykymenoa hyvinkin pystynyt hallitsemaan. Ei hänkään pelkästään fundeerannut, vaikka pitkään asioita harkitsikin. Ei hän ollut "minun presidenttini". Aloitti jostain syystä presidentin valtaoikeuksien karsimisen, joita olisi nykyään tarvittu. Siitäkin huolimatta, kunnia hänen muistolleen.
Mika Helasvuo kommentoi_ 13. toukokuu 2017 07:44

Levätköön Manu rauhassa, mutta tämänpäiväinen suruliputus on mielestäni väärin, pitäisi käyttää ilmaisua kunnialiputus. Pitkän, kaikilla tavoin rikkaan ja ansioikkaan elämän elänyt ns. tavallisen kansan keskuudesta valtion johtoon nousseen veteraanin tie on tullut päätökseen kunnioitettavassa 93-vuoden iässä, mitä tulisi surra?

Kuten aina poliitikojen kohdalla, kaikkia ei voi miellyttää ja varmasti Manu teki päätöksiä, jotka aiheuttavat närää, mutta niin se on aina. 

Eräs erinomaisen hieno ja arvostettava tapahtumaketju, josta ei Manu juuri ehtinyt kunniaa saada oli aika Viron itsenäisyyspyrkimysten:

http://www.tuglas.fi/suomen_tuki_viron_itsen%C3%A4istymiselle_1988%...

elimme aivan erilaisessa maailmassa.

Väinö Okaruusu kommentoi_ 13. toukokuu 2017 08:00

Manun rooli Suiomen EU-jäsenyysasiassa oli varmasti tärkeä. Tärkeätä on muistaa, miten Ruotsi petti Suomen EU-jäsenyysasiassa. Suomi ja Ruotsi olivat sopineet, että jäsenyyshakemus jätetään yhtäaikaa, mutta ruotsalaiset pettivät lupauksen ja kiikuttivat hakemuksensa ilmoittamatta asiasta Suomlle ennen Suomea. Manu suuttui ruotsalaisille heidän tempauksestaan niin, että ei tainnut koskaan enää oikein lämpimiä väliä syntynyä. Se tapahtumaketju vaikutti varmasti Manun toimiin Suomen jäsenyysasiassa.

Kysymyksessähän olivat jäsenyysehdot. Ruotsi taisi saada paremmat ehdot, kuin Suomi. 

Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 13. toukokuu 2017 08:17

Se tuo Eestin itsenäisyystunnustaminen; aikanaan se minuakin ihmetytti mutta sittemmin kun ikää karttui, aloin ymmärtämään Manun kannanoton. Hän sen jotenkin siten toi julki, että kun Suomi on kerran jo Eestin itsenäisyyden tunnustanut, ei uutta tarvita. Lausuma sisälsi paljonkin valtiomiesmäistä viisautta; itänaapurin rakennelmat olivat romahtaneet ja kolmen sodan käyneenä Manu laskeskeli, että tuskin sinne itään päin ei kannattane "pyllistää" koska olot olivat siksi epävakaat. Se oli diplomaattinen ja valtiomiesmäinen kannanotto, vaikkakaan monet, minä ml, eivät sitä oikein ymmärtäneet, jälkikäteen ajatellen, ymmärsin.

Ahti Pontinen kommentoi_ 13. toukokuu 2017 08:51
Ylistys on ylimitoitettua, kun kuollut. Kaikki ei pidä paikkaansa ei todellakaan.
Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 13. toukokuu 2017 09:07

Ahti Pontinen; tuskin tässä ylistyksestä on kyse; Manu oli minun mielestäni ja sillä omalla aikajanallani paras presidentti. Ei maineikasta valtiomiestä pidä, eikä tarvitse ylistellä.

Pitänee myöskin muistaa, että Koivistolla oli realistinen käsitys arkielämästä kun työskenteli satamajätkänä Turun satamassa, tosin hankkiessaan aineistoaan väitöskirjaansa, mutta kuitenkin. Arvostan, vaikken ylistä..

John kommentoi_ 13. toukokuu 2017 09:42

Koivistolla oli tilaisuus palauttaa Karjala takaisin Suomelle. Myös EU-jäsenyys on ollut suurin virhe Suomen historiassa josta kärsimme edelleen.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot