Aamulehti Blogit

Kuten Suomessakin näkojään uutisoitiin, täällä Iso-Britanniassa alkoi talvi - ja samalla melkoinen maailmanlopun meininki. Koko yon kestänyt lumisade muutti maiseman ikävänharmaasta idylliseksi postikortiksi. Yliopistoni, ja kaikki alueen koulut suljettiin, bussit lakkasivat kulkemasta ja kaikki kaupunkilaiset kerääntyivät rannalle rakentamaan lumiukkoja.

Illalla vasta kuulin uutisista, että Heathrown lentokenttä (uutistoimittajan mukaan maailman vilkkain) oli suljettu, Lontoon liikenne oli suljettu, junat eivät kulkeneet ja 6 miljoonaa ihmistä jätti menemättä toihin. Eilen uutisissa kerrottiin selvinä numeroina mitä koko maan pysähtyminen, nyt jo kahdeksi päiväksi on tullut maksamaan. Keskellä aidosti huolestuttavaa taloudellista tilannetta, ylimääräinen rokulipäivä tuotti miljoonatappiot.

Suomalaisen silmiin tämä "äärimmäinen sää" ei vaikuttanut kovinkaan vaaralliselta. Lunta ei etelässä ollut montaa senttiä (nyt se on jo sulanut, Perjantaina pitäisi tulla taas lisää), kadut olivat auki eikä lumisade ollut niin kova, että se olisi haitannut näkyvyyttä. En ymmärrä, miksi yliopisto suljettiin, suurin osa opiskelijoista ja professoreista asuu kaupungin alueella, joten kävely pitkin sulanutta katua tuskin olisi aiheuttanut mitään vaaratilanteita. En myoskään tajua, miksi bussit lakkasivat kulkemasta - edelleen, aivan sulia katuja pitkin. Ainoa, minkä ymmärrän, on yksityisautoilijoiden pelko lähteä liikenteeseen kaupungin ulkopuolella, kesärenkailla. Hiljaa ja varovaisesti ajamalla tuosta olisi selvinyt kyllä keskustassa.

Ihan aikuistenkin brittien innostus oli tarttuvaa. Rakensin lumiukkoja muiden mukana, otin kuvia lumiveistoksista ja nautin siitä, kun kerrankin oli melkein kunnon talvi. Harvoin Suomessa aikuiset innostuvat leikkimään noin vilpittomästi. Tuossa leikkisyydessäkin oli toki hiukan outoja piirteitä - täällä viisikymppinen pukumies viskeli minua lumipalloilla, mikä pelästytti silmälasien omistajana. Pohjoismaissa saa lähinnä varoa lumipalloja heitteleviä pikkupoikia.

Kaiken kaikkiaan britit reagoivat hyvin tyypillisellä yhdistelmällä: innokkaalla juhlatuulella ja epäkäytännollisellä avuttomuudella. Heathrown sulkemisen syyksi kerrottiin, että lumiaurat oliva väärää kokoa, koulujen sulkemisen syyksi ilmoitettiin vanha kunnon "Health and Safety rules" Syytä siihen, miksi junat eivät kulkeneet voin vain ihmetellä. Pohjoismaalaiset nauroivat brittien maailmanlopun tunnelmalle ja television selviytymisohjeille. Jotkut taas muistivat huomauttaa, että kyse on ihan oikeasti isosta ongelmasta, joka sulki kokonaisen miljoonakaupungin ja vaaransi mm sairaskuljetuksia. Britit eivät ole tottuneet tällaiseen säähän, joten meidän pitäisi ymmärtää, miten tällaiseen ei vaan ole varauduttu.

Tuo kuulostaa ihan uskottavalta. Toisaalta, monet vanhukset sanovat, että heidän nuoruudessaan lunta tuli täällä joka talvi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiot tuntien lumeen voisi todellakin varautua. Ehkä 10cm lunta ei ole mikään syy sulkea kaikkia kouluja ja mennä ulos leikkimään. Ja ehkä maailman vilkkaimmalla lentokentällä kannattaisi varustautua ihan tosissaan ja kerrankin unohtaa tuo peribrittiläinen hälläväliä-meininki.

Viikonloppuna oli tarkoitus matkustaa Pohjois-Englantiin. Saa nähdä miten käy junien kanssa...

Tagit: iso-britannia, lumi

Jaa 

Jouni Wiklund Jouni Wiklund kommentoi_ 4. helmikuuta 2009 16:06
Mäkin tein lumiukon tarja t:lle,onkohan se ny kolumbias ny, mutta kuva ei onnistunu faceen. Täytyy hommata lumikenkät,ja uus kamera,ku tulen sinne serkkujen tykö Walesiin ja Liverpooliin. Täytyy varmaan yäkorteeri sieltä Brightonin suunnalta, ku lunta niin paljon?
Jouni Wiklund Jouni Wiklund kommentoi_ 4. helmikuuta 2009 16:12
Joo tehdään siitä ratikka-asiantuntija Tampereel ja VR-analalyytikko tänne myäs.
pekka saarinen pekka saarinen kommentoi_ 4. helmikuuta 2009 16:12
Siellä varmaan parhaillaan mietitään miten saadaan hiekka pysymään kiskoilla.
Jouni Wiklund Jouni Wiklund kommentoi_ 4. helmikuuta 2009 16:17
Lentohiekkaa suasittelisin. Kyllä ne golfgurut tietävät skotlannissa.
Pekka Puupää Pekka Puupää kommentoi_ 4. helmikuuta 2009 17:04
Tottumus on toinen luonto, täällä on totuttu lumeen, Englannissa taas ei. Mitenkähän suomalaiset mahtaisivat reagoida, jos vankka peruskalliomme vaihdettaisiin vaikkapa Kalifornian maanjäristysherkkään maaperään tai Helsingin vierelle nousisi tulivuori, joka päästelisi höyryjä päivittäin, tai jos hurrikaanit uhkaisivat meitä puoli vuotta koko ajan...
Pertti Veltto Virtanen Pertti Veltto Virtanen kommentoi_ 5. helmikuuta 2009 08:44
Olen kokenut sen! Eli lumimyrskyn Lontoossa - liittyy muuten tampereeseenkin, sillä olimme1996-7 vuodenvaihteen tienollia toimittaja Harri Strömbergin( aikoinen "8 Kääpiö", jos joku muistaa) ja silloisen sihteerini kanssa "ryhmäkokouksessa" Lontoossa!
Ja Tampereen poikia lisää, eli Ismo Nykänen oli silloin BBC:ssä kun se sillloin vielä oli ja vierailtiin ismon luona sekä töissä että Abbey Roadilla, jossa ismo silloin asui - ja sitten SÄÄ!

Yht' äkkiä, kun heräsimme hotellihuoneesta ja katoin ikkunasta kylmissäni, koko Lontoo oli parikymmensentisessä lumessa - ja sitä tuli! Kun katsoi säätiedotusta aamu-TV:stä oli kuin valtava siemensyöksy olisi ryöpynnyt Pohjan mereltä Kaakkois-Englannin ja Lontoon päälle!

Laskettiin tietysti lavuaari ja pieni amme täyteen kuumaa vettä - jota ihme kyllä vielä aamusta tuli.

Pubin olivat kylmiä, koska niitä ei lämmitetä - ihmiset lämmittää, nääs ja joka puolella ihmisiä kaatuili! ja hauskaa oli varsinkin kaksikerroksisessa kun kaikki muisteli - koska viimeksi!?

Ja me suomalaisina asiantuntijoina saimme suuren suosion! Annan blogitilitys on totta - wau! Upeeta oli se lontoolaisten" lapsellisuus ja kömpelö kykenemättömyys moisen ihmeellisyyden keskellä. Ettei siitä niin kauaa ole kuin jotkut mediat ovat väittäneet - reilu 10 vuotta!
Anna Timmerbacka Anna Timmerbacka kommentoi_ 5. helmikuuta 2009 13:17
Olen todella epäluuloinen tuon "meille niin uusi asia tämä lumi, ettemme tienneet miten varautua" argumentin suhteen, koska parikymppisen ystävänikin mukaan täällä oli ainakin vähän lunta joka talvi, silloin kun hän oli aivan pieni.

Jos auraamiseen, suolaamiseen ja hiekottamiseen liittyvä tieto ja taito katoaa alle 20-vuodessa, voin vain ihmetellä. Toisaalta, tuota tiedon nopeaa katoamista pidetään tyypillisenä ilmionä nykykulttuurille, monessakin asiassa.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

© 2010   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot