EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?

EU-Eurooppa ”kituu” tasevauraana työttömyydessään ja osin kilpailukyvyttömyydessään – lähinnä hinnoittelun eli tuotannon kokonaiskustannusten vuoksi. Taseomaisuuskin 'elää' kysynnän ja tarjonnan myötä. Velkojemme vakuuksina olevat omaisuuserät voivat laskukierteen kiihtyessä romahtaa ja näin olemme totaalisessa pankkikriisissä.

Eurooppalainen vauraus, tuotantokyky ja palkkakehitys ovat seurausta paljolti löytäretkien avaamasta siirtomaapolitiikasta. Suuret valloittajat – Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Belgia, Hollanti – ja vähäisemmin Italia ja Saksa – iskivät alusmaidensa suonta tuomalla liki ilmaista raaka-ainetta tuotantokoneisiimme.

Siirtomaapolitiikka synnytti maapalloa ajatellen epätasapainon raaka-aineiden, jalostuksen, energian ja työnteon osalle – me eurooppalaiset pääsimme irtiottoon hamstraamalla osin asein ja kirkonkin avulla materiaaliset ja myös henkiset tuotannontekijät – teettämällä halvalla louhinnan ja tuomalla raakamateriaalit omalle työnteolle, jolloin saimme valtavan etumatkan jalostusarvossa 1] kehitys- eli (entisiin) alusmaihin nähden.

Kun erityisesti Englanti menetti siirtomaansa toinen toisensa jälkeen,

hoiti Englannin pönkitystä englantilainen kansainyhteisö edelleen entisen emämaan ”ruokinnasta” - raaka-aineina, puolivalmisteina ja myös työntekijöinä Englannin tehtaisiin ja palveluihin. Näin Euroopan maat entisestään rikastuivat myöhemmin nousevaan maailmaan nähden – josta hyvänä ilmentymänä voidaan pitää nykyisiä BRICS maita 2] ---

Nyt EU-Eurooppa kipristelee tasevauraana,

hyvin koulutettuna ja tuotannonvälineet omistavana ”valtiojoukkona” - EU:na valtavan työttömyyden ja henkisen paitsion ikeessä. Työt ovat paljolti karanneet/ siirretty 3] alusmaihin ja erityisesti kaukoitään – Kiinaan, Vietnamiin, Intiaan ja Bangladeshiin 4] – entisiin siirtomaihin, paitsi Kiina – jota tosin kupattiin Oopiumsotien aikana reippaasti.

Me eurooppalaiset tuotantolaitosten omistajat siirsivät käsityövaltaisen työn Kiinaan, koska toveri siellä oli paljon halvempi, ahkerampi ja työteliäämpi – eikä ollut ammattiyhdistysliikettä 5] vaivoina haettaessa maksimaalista voittoa ja tuotantomäärää.

Halpojen toverien työ oli niin edullista, että vaatteetkin tulevat lähes kaikki kaukoidästä – T-paitaa ei kannata EU-Euroopassa tehdä, koska ammattiyhdistysliike osasi edunvalvontakoneistona nostaa toveripalkat korkealle, jolloin tovereista tuli myöskin omistajia – auton, asunnon, kesämökin ja valtavan kulutusrojumäärän … osalta. Entä, jos kiinalaiset ja intialaiset omistaisivat yhtä paljon kuin me ja kuluttaisivat saman verran – per capita?

Nyt herääkin oleellinen kysymys,

miksi meillä menee edelleen vauraina, niin ”huonosti”, vaikka monilla EU-euromailla on maailmanhuippua oleva sosiaaliturva, eläkejärjestelmät, terveydenhoito, ja massiiviset demokratian toteutumisen valvonta- ja ylläpitojärjestelmät; niin hyvät, että entisten alusmaiden toverit haluavat samoile apajille – onko meillä sittenkin joitain velvollisuuksia?

Miksi meillä menee ”huonosti”, johtuu yksinkertaisista syistä

ulkoistimme työmme itseltämme pois ja nyt haluamme ulkoistaa loputkin automaatiolla robotiikalle 6]. Emme enää halua tehdä normipäivää – haluamme lisää vapaa-aikaa ja ostovoimaa; tämä on se kestämätön yhtälön osa. Kansa ja ihmiset tarvitsevat työtä – jo psyykkeenkin takia.

Elimme jo liian kauas työnteon säännöllisyydestä -

tähtäsimme näyttö- ja vertailutalouteen, joka taas tarvitsee jatkuvaa kasvua, mikä taas on vähänkään pidemmällä juoksulla täysin mahdotonta. Nyt kehitys- eli entiset siirtomaatoverit ottavat oman osuutensa maapalloyhteisistä varannoista ja kuten tiedämme heitä on paljon – paljon enemmän kuin meitä eurooppakuluttajia! Lopulta meidän EU-keskuspankkimme EKP:n setelipainokone 7] ei voi paikata menetettyä työtämme ja sen saavutuksia – jalostusarvoa, painetulle rahalle pitää löytyä katetta!

Herää lopulta eräs yllättävän mielenkiintoinen kysymys

Kysymys siirtomaista ”ryöstämiemme” raaka-aineiden, puolivalmisteiden, halpatoverien käytön ja pääomakikkailujen tuotosta kulutuspääomaamme ja ostovoimaamme – Onko se määrältään juuri se osuus, jota nyt otetaan meiltä pois, siirtyneenä työnä, valmistuksena ja kulutuksena. Onko tämä meidän tiedostamatonta kehitysmaavelanmaksua! 8]

Kuinka paljon me kuppasimme, ja nyt - kuinka paljon me menetämme?

Onko pää tullut vetävän käteen ja saammeko nyt sitä samaa lääkettä, mitä syötimme alusmaille, kun rikkauden avaimia heiltä riistimme. ”Sitä syöt mitä kylvät” – vanha sortavalalainen sanonta on jälleen voimissaan. On tullut velanmaksun aika.

Eikä tässä vielä kaikki

nyt tasapainosuhdetta jäytää meihin nähden ”siirtomaatoverien” huomattavasti suurempi määrä ja kun tulotaso hiljalleen tasaantuu (meillä reaalipalkat palkat laskee 9] ja kehitys- ja kehittyvissä maissa nousee) – niin meille jäävä yhteisen maapallojakolaskun osamääräosuus on paljon pienempi kuin oli yltäkylläisyyden aikakautena ~1940 – 2020 aikana. Toivottavasti tämän materiaalisen menetyksen korvaamme nousevana henkisyyden aaltona, josta kumpuaa ymmärrys, ettei kaikki ole meidän – meidän lännenmiesten! 0]

Lopuksi on todettava tylysti vielä eräs totuus, jota emme uskalla katsoa silmiin

se on ympäristörasite, siis ilmaston- ja ympäristönmuutos *]. Me päästimme valtavat määrät hallitsematonta ympäristömuutosta maaperään, meriin ja ilmakehään viimeisten 150-200 vuoden aikana, siis juuri silloin kuin kasvatimme itsellemme ylivertaisen ostovoiman ja materiaalien kuin energiankäytön massiivisuuden.

Mikä on meidän ympäristöjälki,

kun laskemme sen per capita suhteella viimeiselta 200 vuodelta verrattuna vaikkapa tämän päivän suurimpaan ympäristömuuttajaan – Kiinaan. Se on helppo sanoa, kiinalaiset ja intialaiset ovat kokonaissummana 200 viime vuodelta ”kehitysmaaluokassa” ympäristöjäljen jättäjinä meihin eurooppalaisiin, japanilaisiin ja pohjois-amerikkalaisiin nähden!

Avammeko nyt silmämme kehitysmaavelanmaksulle,

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-m... – ]

aukeaako ymmärryksemme näkemään todellisuus sille, miksi nyt meillä menee ”huonosti”, vaikka olemme edelleen maailman suurimpia kuluttajia per asukas. Voidaankin sanoa, että edelleen syömme kehitysmaatoveriemme riisikupeilta.

...

Herääkö nokkeluutemme tekemään jotain, jolla tasa-arvoisempi maapalloyhteisten varantojen jako onnistuisi. Länsi ei ole enää kuin pieni osa maapallon väestöstä – nyt ei enää ole meidän vuosisata – se menetettiin Kiinalle **], joka on jo nyt maailman suurin talousvaikutteiden luoja ja operoija ***].

VIITTEET

1] Kaikki markkina- ja kilpailutalouden ekonomistit vannovat jalostusarvon nostamiseen – ostamme vain raaka-aineita, jalostamme sen korkeateknologiatuotteiksi suurella innovaatiotaidolla ja kekseliäisyydellä sekä viemme takaisin raaka-aineiden vientimaihin – mikäli heillä on varaa niitä ostaa; muutoin myymme kolleegamaillemme tai itsellemme.

2] BRICS[A] maat ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/BRICS – 40% maapallon väestöstä; Argentiina haluaa mukaan!

3] Työpaikkojemme ulkoistus ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25507-valkoisen-miehen-m... -

4] Esitoiminnallinen ihmisrobotisaatio ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robo... -

5] Ammattiyhdistysvastuuta – alennetaan palkkoja ~ http://www.tiede.fi/keskustelu/33153/ketju/palkanalennukset_turvaks... – kirjoitus vuodelta 2008!

6] Robotisaatio uustyönjako! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/robotiikan-luovaa-l... -

7] Painaako EKP tyhjästä rahaa? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjast... -

8] Kasvuhokeman jälkeen palaamme juurillemme? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61500-kasvun-loputtua-pa... -

9] Ulosmittasimme liikaa palkkoja! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 -

0] Lännenmiehen ymmärryksessä puutteita? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/lannenmies-ei-saata-ymmartaa.... -

*] Mihin katoaa peltojemme hiili? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-k... -

**] Kiina – maailman johtovaltio ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kiina-maailman-seuraava-johto... -

***] Maailman suurin talousvaikuttaja? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/05/kiina-on-jo-maailman-suurin.html -

EXTRA

Maaseutunuorten tulet teiden varsilla – mitä teemme tulevina vuosina? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1002372 -

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

SENT

Cc: petteri.orpo@eduskunta.fi ; Sasi Kimmo ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; pekka.sutela@lut.fi ; hannu.takkula@europarl.europa.eu ; hannu.raikkonen@teliasonera.com ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; jussi.halla-aho@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; carl.haglund@defmin.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; paula.risikko@stm.fi ; olli.rehn@ollintalli.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; juha.vihriala@etla.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; antti.rinne@proliitto.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; presidentti@tpk.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; pekka.haavisto@formin.fi

Sent: Thursday, May 15, 2014 5:20 PM

Subject: KANSALAISKIRJOITUS - EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?

...

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?

(EU kiemurtelee velassaan (nuoriso)työttömänä - olimme ulosmitanneet löytöretkistä lähtien nykyisiä kehitysmaita eduksemme - nyt tuo "pää vetävän käteen ..." tuo meille sen hinnan, jonka maksamme. Ongelmiemme talous on juuri sen kokoinen mitä "ryöstimme miekan ja ristin voimalla" muiden varannoista - ja tuo summa on suuri, pelottavan suuri!)

AL US Vf IL BL - BLOG 35916

---15052014---

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?

doc.: eurorikkaus_kehitymaavelkamme_15052014.doc – OpenOffice Writer

885 | 8790

Katselukerrat: 396

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot