Kun Le Penin suosio kasvoi, Eurooppa oli tuhon partaalla. Kun Macron voitti, Euroopan ongelmat olivat kadonneet. Suomessa Jussi Halla-ahon pelkkä olemassaolo riittää vetämään viivan utopian ja dystopian väliin. Eikö kannattaisi hetken hengittää?

Päiviä vai vuosituhansia?

Tykkään aina muistuttaa, että eurooppalaisen yhteistyön historia ulottuu yli tuplat kauemmas ajassa taaksepäin kun Rooman valtakunta. EU on yksi metodi yhteistyöhön, ehkäpä ihan hyväkin, mutta se on vain metodi. Eurooppalaisten maiden yhteistyö niin kaupan, tieteen kuin kulttuurin alallakin on meillä verissä jo pitkältä aikaa. Siten minun on mahdotonta nähdä, miten koko historiallinen perintö voisi tuhoutua jos ihmiset kerran äänestävät väärin. Joku epäilemättä haluaa tässä kohtaa koittaa pelata 30-luvun korttia, mutta joka historiansa tuntee, tietää totuuden monet särmät.

Toinen mielenkiintoinen oppini tuli, kun aikanaan avustin erinäisissä kansallismielisissä mielenilmauksissa. Näissä oli aina linjana tuoda paikalle mielipiteitä monista Euroopan maista ja keskustelua eurooppalaisen yhteistyön mahdollisuuksista. Hesari nauttii aina haukkuessaan kaiken kansallismielisyyden sulkeutuneeksi suomalaisuudeksi, kun minä taas näen siinä hyvin terveen pohjan monipuoliselle, rauhanomaiselle yhteistyölle. EU on metodi, mielestäni ihan tyydyttävä metodi, mutta on tervettä jättää tilaa kritiikille ja vaihtoehdoille. Terveen skeptikon pitää aina hyväksyä, että jokin toinenkin metodi voi olla olemassa.

Mielestäni kaiken kaikkiaan olisi tärkeämpää puhua eurooppalaisesta yhteistyöstä, eikä aina vaan EU:sta. Se on todennäköisesti myös EU:n etu, kun kaikkea ei aina markkinoida liittovaltion lippu keulalla vaan voidaan mennä asia edellä. EU-kriitikkoja on paljon, mutta eurooppakriitikoita todella, todella vähän. Syystä tai toisesta näiden väliin laitetaan otsikoissa usein yhtäläisyysmerkki. Se on ala-arvoista kansalais- ja ammattijournalismia, toimien vain riidan polttoaineena.

Kauas on pitkä matka

On aivan perusteltua esittää huolia vaikkapa Marine Le Penin, Jussi Halla-ahon, tai sen puoleen niin Angela Merkelin kuin Juha Sipilänkin linjauksista. Se on demokratiaa. Katsokaamme asiaa kuitenkin pitkällä jänteellä. Eurooppaa ei päivässä rakennettu, eikä sitä päivässä tuhota. Euroopan rikkaus on sen monipuolisuus ja kyky kehittyä rauhassa eteenpäin, kukin alue omilla keinoillaan.

Voin nostaa pienen maljan EU:lle, mutta hatun otan päästäni Euroopalle. Se on hyvä paikka, tuhat kaunista tarinaa ja miljoona mahdollisuutta. Se on huolehtimisen arvoinen ja ennen kaikkea se on vahvempi kuin yksikään lööppi.

Katselukerrat: 242

Heikki Karjalainen kommentoi_ 27. toukokuu 2017 16:52

Hatun nostan minäkin !

Ongelmien esittäjät ovat aarrearkku, joita pitää kuulla ja ottaa ne huomioon. Totta on myös se, että EU:n byrokratia on kasvanut niin valtavaksi, että sitä pitää pystyä purkamaan joka kulmastaan.

Me olemme eri kultturellisia maita, joilla pitää olla sananvalta asioihinsa ja, siitä EU:n yhtenaäisyyteen kuitenkaan katoamatta.

Mutta, emme voi olla selaisia, jotka omasta saamattomista syistään aiheutuneiden taloudelliset ongelmat syydetään yhteisvasvatuullisiksi. Auttaa voidaan, mutta rajansa kaikella.

Välimeren maiden kokonaiskulttuuri hallinnossa ja rahan käytössä poikkeaa äärimmäisyyteen saakka vrt. Keski- Eurooppa.

whiic kommentoi_ 27. toukokuu 2017 17:19

"Ongelmien esittäjät ovat aarrearkku, joita pitää kuulla ja ottaa ne huomioon."

Ongelma vaan on, että mikään ei pakota vallanpitäjiä kuulemaan ja ottamaan huomioon. Ainakin vuosikymmen on huudettu pää punaisena, että EU pitää reformoida ja Euroopan Komission diktatuuri lakkauttaa TAI Komission jäsenet valita nykyistä suoremmalla demokratialla TAI ainakin antaa EU-parlamentille oikeus tehdä Komissiolle virallinen pyyntö lainvalmistelun aloittamiseksi aiheesta, josta parlamentti sitä tahtoo.

Mitä v!ttua olemme saaneet? Ei v!tun paskan vertaa! Ei v!ttuakaan! Vuosikymmeniä vaaditaan demokratisointia EU:hun ja EU:ssa pelataan toisaalla aikaa, ja toisaalla yritetään hoputtaa liittovaltiokehitystä, jotten ne arpojat ehdi organisoitua EU:n demokratisoimiseksi ennen pro-liittovaltio-ryhmittymää.

Itse en näe EU:ssa oikeastaan mitään positiivista paitsi sen, että kaikki mitä EU ryssii on myös mahdollista ryssiä paikallisella perseilylläkin. Esim. se, että "Irti EU:sta, Markka Takaisin" -jengi avoimesti puhuu, että ei säästötoimenpiteitä, markka takaisin ja VÄLITTÖMÄSTI hyperinflaatioon, jotta rakenneuudistuksia ei tarvisisi tehdä ikinä... se on niin syvältä perseestä, että tuntuu kuin he haluaisivat kilpailla EU:n kanssa päin persettä suoritetusta politiikasta.

EU tuntuu toki voittavan perseilyssä, mutta huolestuttavan pienellä marginaalilla. Vähän kuin Trumpin valintakin: ei konservatiivit ole onnistuneet vakuuttamaan kansaa yhtään mistään, vasemmisto vaan on pudottanut pallon ja juossut ulos kentältä, kompastunut ja pudonnut jyrkänteeltä mereen. Nyt ne kiljuu "impeach Trump", vaikka eivät yhäkään ole tehneet mitään oman puolueensa korjaamiseksi ja ulostaakseen sen perimmäisen syyn pois omista riveistään, joka johti Trumpin voittoon pienempänä pahana. Sama välillä tihkuu ulos persujen EU-kriittisimmästä laidasta: missä EU, sillä ongelma... ehkä, mutta onko heillä tarjota edes vähempää pahaa?

Molemmat puolet, sekä nationalistit että EU-orgasmoijat, ilmeisesti luottavat sokeasti, että vastapuoli mokaa niin totaalisesti, että heidän oma puolensa ei joudu tekemään YHTÄÄN V!TUN MITÄÄN toteuttaakseen kansan tarpeita demokratiasta, vapaudesta, turvallisuudesta ja taloudellisesta menestyksestä. Ja arvaatkaas ärsyyttääkö sivusta seurata, kun kaikki tahot luottavat siihen, että heidän myyntivalttinsa on vastapuolen korruptio ja läpimätäisyys.

Heikki Karjalainen kommentoi_ 27. toukokuu 2017 18:30

Mistä puppugeneraattorista sä kehtität tuon sanojen myrskyn, jossa joskus on puoliksi järkeäkin ?

Kyuu Eturautti kommentoi_ 27. toukokuu 2017 18:54

En pane pahakseni sitä että sanoo asiat miltä ne tuntuvat korvien välissä. En jaa mielipidettä, mutta arvostan sitä että se sanotaan.

EU on kuten mikä tahansa poliittinen liike joka on noussut akuutista tarpeesta. Sillä on nousukautensa, sitten joku päivä kun se huomaa olevansa tarpeeton alkuperäiseen tarpeeseen, lähdetään kehittämään uusia ongelmia.

Sama kun demarit. Sama kun vihreät. Sama kun moni muu. EU käyttää paljon resursseja kertoakseen meille miksi tarvitsemme heitä, samalla synnyttäen ongelmia joita ei alunperin ollutkaan.

Make kommentoi_ 27. toukokuu 2017 23:11

whiic on hyvä esimerkki tyypistä, jolle ei mikään, koskaan  osu kohdalle ja kommentointi aina sekavasta ulkoavaruudesta.

Hän kääntää takkiaan ja mielipiteitään niin nopeasti ja niin usein, että alan epäillä kaverin olevan täällä ihan vain läpällä.

whiic kommentoi_ 28. toukokuu 2017 01:29

Okei, olen siis kaikessa väärässä, joten Maken mielipide on, että:

- EU:n ei pidä olla demokraattinen ja komission ei pidä olla vastuussa kenellekään

- Markka tulisi ottaa takaisin ja devalvoida välittömästi, aiheuttaen massiivisen inflaation ja korkojen räjähtämisen, johtaen asuntovelallisten velkavankeuteen

- EU tulisi joko räjäyttää välittömästi ja yhdistään siirtymiseen kansallisiin valuuttoihin ja välittömään devalvaatioon TAI EU pitäisi ajaa liittovaltioon, josta eroaminen on osavaltioille mahdotonta (EU-armeija miehittää eroamaan pyrkivän osavaltion tarpeen vaatiessa, viimeiset rippeet itsenäisyydestä poistettava)

- Trump pitäisi syöstä vallasta vaikka ilman laillista perustetta.

- Demokraattien ei tarvi reformoida omaa puoluettaan rehottavasta korruptiosta. Hillary presidentiksi.

- EU:ssa ei ole mitään ongelmaa. Toisaalta EU-vastaisten ei tulisi tarjota parempaa vaihtoehtoa vaikka vaativatkin EU:sta eroamista.

- Politiikassa ei ole tapana yrittää kerätä poliittisia voittoja toisten virheistä vaan ainoastaan omista saavutuksista (tai saavuttamisen arvoisista ehdotuksista).

Nämä ovat asioita, joiden takana Make ilmeisesti seisoo ja jotka Make uskoo tosiksi, koska olen kaikesta väärässä. Kiva tietää. Make alittaa ehkä Heikin ja al1947:n asettaman riman aivottomimpana lampaana koko palstalla.

Syy miksi "käännän takkia" on, että en ole minkään puolueen partisaani. En edes piraattien, koska se puolue on sisältä päin syöty SJW-mentaliteetilla ja kulttuurimarxilaisella paskalla. Persua en ole ikinä äänestänytkään, jos meinaat, että olen kääntänyt takkini persuille. Persut voivat painua minun puolestani vaikka Ugandaan sukulaissielujensa pariin, jos ovat sitä mieltä, että homot kuuluvat Ahvenanmaalle ja että Jumalaa ei saa pilkata.

John kommentoi_ 28. toukokuu 2017 02:33

Mitään puoluetta ei voi äänestää koska kaikki kannattavat EU:ta ja liittovaltiota. Elämme näennäisdemokratiassa. Tekisi mieli sanoa we are f*****, mutta niin kauan kuin hengitän en aio luovuttaa.

Kyuu Eturautti kommentoi_ 28. toukokuu 2017 14:45

Liittovaltiokin on jälleen kerran yksi metodi. Siitäkin pitää pystyä puhumaan asiallisesti. Liittovaltio käsitteenä ei ole oikotie onneen eikä tuhoon. Sen voi tehdä hyvin tai huonosti. Kysymme jotta kyllä vai, kun pitäisi kysyä miten.

John kommentoi_ 28. toukokuu 2017 15:12
Liittovaltio ei voi ikinä toimia Euroopassa. Mitä joku Brysselin byrokraatti tietää Suomesta? Ei niin mitään. Jenkkilässä on pitkälti sama kulttuuri ja kieli osavaltioista riippumatta. Ei mitenkään verrannollinen Eurooppaan.
Kyuu Eturautti kommentoi_ 28. toukokuu 2017 15:27

John, olet täysin oikeassa ongelmista. En minäkään usko että tämä voi toimia kun jo vähäiselläkin yhteistyöllä kulttuurieroista tulee ongelma. Kulttuurierojen pitäisi olla yhteistyön rikkaus, kuten se on vuosisatoja Euroopassa ollut.

Mutta en silti halua tuomita älyllistä keskustelua liittovaltiosta. Pitää nähdä asian hyvät ja huonot puolet, kuin myös haasteet ja mahdollisuudet.

Sellainen keskustelu kun voi auttaa myös ymmärtämään muita ongelmia.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot