Apunen puolustamassa sananvapautta televisiossa!

[Matti Meikä]

Matti Apunen on saanut vision. Hän yrittää vaikuttaa siihen, että kansalaisilta vietäisiin viimeinenkin puolueeton uutisointikanava YLE.

Apunen hehkutti vapaasta mediasta, kuten hänen luotsaamansa Aamulehti. Apunen kyllä tietää, että tämä ns.kaupallinen media ei ole ensinkään vapaata, vaan raha on ostanut valtaosan Suomen lehdistöstä ja uutisoi täysin yksipuolisen oikeistolaisesti uutisaiheita. Nämä suuret lehtitalot ovat vielä haalineet omistukseensa 'piireihinsä' kuuluvat kaikki mahdolliset paikkakuntalehdet, näin varmistaen halutun- oikeistolaisen politiikan levityksen.

On todella hienoa, että kansalaisilla on Yle, joka ottaa kantaa myös sellaisiin asioihin, joita Apunen ja hänen oikeistolaisomistajansa eivät soisi arvosteltavan. Tämä nyt hiertää Apustakin, koska hän tyypillisenä suomalaisena työntekijänä haluaa miellyttää työnantajaansa yli kaiken. Sen vuoksi Apunen on ottanut asiakseen lähes joka Aamulehden numerossa arvostella Yleä.

Jos hän siinä onnistuisi, niin hänestä tulisi suuri porvariston sankari, joka vapautti suomalaisen median vain oikeistolaiseen käyttöön. Se tässä taitaa olla takana.

Naurettavinta tässä on Apusen puheet kaupallisen median puhtoisuudesta Yleen nähden. Hän ja hänen kaltaisensa tuhoavat tämän maan demokratian ja sananvapauden oikeistolaiseksi propgandaksi, sillä mitä lehteä tämän päivän duunarit lukevat: Aamulehteä, Turussa Turun sanomia, Hesassa Hesaria, koska vastaavia vasemmistolaisesti ajatteleivia lehtiä ei käytännöllisesti katsoen enää ole. Lopputulos on se, että non.95 % lehtiä lukevasta kansastamme lukee ns. oikeistolaisia lehtiä, vaikka poliittinen katsantokanta näyttäisi vasemmalle.

Tälläista kaupallisen median vapaata sananvälitystä Apunen ja rahavalta haluaisivat entisestäänkin lisätä ja valjastaa myös tehokkaan aivopesuvälineen television muokkaamaan kansasta oikeistomielisiä kansalaisia.

[Oula Lintula]

Ottamatta kantaa Apusen väittämiin totean, että Yle ei ole puolueeton, kaukana siitä.

Yksi esimerkki riittää kumoamaan puolueettomuusolettaman. Puolueettoman median pääuutislähetykseltä en missään vaiheessa hyväksy yksittäisen, potentiaalisen eurovaaliehdokkaan ala-arvoista nimittelyä vähän vaalien alla.

En muista, onko Yle pyytänyt anteeksikaan tapausta.

[Riitta Koskinen]

Ennen vanhaan lehtien omistajat saattoivat puuttua .toimittajien kirjoituksiin. Vuosiin ei näin ole ymmärtääkseni enää tapahtunut. Johtuuko se lehtiomaisuuden . pistoutumisesta vai pelkästään sananvapaudesta, sitä en tiedä.
Hesari on vuosia ollut demarien äänitorvi, mutta niin ovelasti, etteri sitä tyhmempi huomaa. Aamulehti toki kirjoittaa usein hyvinkin yksisilmäisesti ja puolitotuuksia, mutta tällöin kirjoitukset ovat olleet enempi tuolta vasemmalta laidalta.
Itse luen päivittäin Uutispäivä Demaria, ja siinä lehdessä väännetään mustaa valkoiseksi ja päinvastoin.En yhtään ihmettele, että lehden levikki on mitä on.

[Vesa-A]

AL:ssä, erityisesti sivun A 02 pää- ja kolumnikirjoituksissa sinne kirjoittelevat lehden "ykköstoimittajiin" kuuluvat tyrkkyvät vähän väliä omia mielipiteitään milloin mistäkin asiasta, toisinaan selvästi poliittisesti kantaa ottaenkin.

Mielestäni lehden tehtävä on välittää neutraalisti uutisia ja taustatietoja tapahtumista ja ilmiöistä, joista lukijat voivat tehdä omat johtopäätöksensä.

M. Apunen paljasti kerran eräässä TV-ohjelmassa, että hänellä on isoille firmoille tyypillinen optio-ohjelma omistajan kanssa, vaikka tällä hetkellä se ei ole mitään tuottanutkaan, mutta todistaa että selvä taloudellinen "koukku" ja kytkentä on omistajaan, joka asia varmasti vaikuttaa myös toimitustyöhön, kirjoitusten sisältöön.

YLEN tarjonta on monipuolista. Ennen luopuisin AL:n tilauksesta kuin YLEN tarjonnasta. Al:n asiatarjonta on varsin vaatimatonta luokkaa.

Al:n Apusen ja Pokkisen rutina, ruikutus ja narina YLEÄ kohtaan tuntuu melkoisen huvittavalta. Keskittyisivät enemmän oman tuotteensa parantamiseen.

[Kyuu Eturautti]

Puolueettomalle YLElle olisi kyllä käyttöä, mutta moista ei ole miesmuistiin ollut. Ensin pelättiin ryssää, nyt valtapoliitikkoja. Tuossa vertailussa AL:kin pesee puolueettomuudessa mennen tullen. En katso maailmaani oikeisto/vasemmisto linssien läpi, joten en varmasti havainnoi näitä asioita niin tarkkaan. Huomaan kuitenkin, että moni arka aihe saa Aamulehdeltä terveen mallin mukaan monta näkökulmaa Hesarilaisen yhden ainoan totuuden sijaan.

En tiedä onko se ihmisten laiskuutta vai mukavuudenhalua vai mitä, kun nykyään lehtiä halutaan tekemään itse omat kaukaa haetutkin johtopäätökset. Aiemmin lehtien piti kertoa asiat ja lukijan tehdä johtopäätökset. Tämä trendi on katoavaista, etenkin Hesarissa.

[Sini]

Itse lopetin vuosia sitten Hesarin tilauksen juuri sen tähden kun alkoi paistaa toimittajan/lehden mielipiteet läpi.Muistan lukeneeni Janne Virkkusen kommentin että lehden mielipide pitää näkyä.-Kyllä,
jos lehti on ns.puoluelehti mutta ei jos on olevinaan puolueeton mitä Hesari väittää olevansa.
Haluan vain faktatiedot ja muodostaa mielipiteeni ihan itse.

[Lasse Kallo]

Olen samaa mieltä kuin Oula Lintula - Yle ei ole puolueeton. - Aamulehden päätoimittajan visioita en tunne, mutta olen nähnyt Matti Apusen muutaman kerran tv:n keskusteluohjelmassa. Järkevältä, kunnolliselta mieheltä hän vaikutti, vaikkakaan en joka asiassa ollut hänen kanssaan samaa mieltä.

Yksi syy mikä johdatti minut tänne: Minulla oli mututuntuma, että Aamulehti uutisoi sellaisiakin asioita, joista muut konsensus-Suomen lehdet vaikenevat. En tunne riittävästi demokraattisen journalismin ja tiedonvälityksen kuvioita, joten kommentoikaa ihmeessä näkemystäni, jos se on väärä.

[Veli-Matti Junkkari]

Sinänsä Helsingin Sanomilla, tuolla Suomen suurimmalla paikallislehdellä, saa olla oma linjansa. Ongelma HS:n tapauksessa on juuri tuo Sinin mainitsema ns. puolueettomuus. HS väittää olevansa puolueeton ja monet HS:n lukijat myös uskovat (tai uskottelevat itselleen?) lukevansa puolueetonta uutisointia.

Sananvapaudesta tuli mieleeni eräänkin paperitehtaan henkilöstöruokala, jossa oli useita sanomalehtiä pöydissä luettavana. Sananvapauden kannalta ongelma oli siinä, että niiden kaikkien kannessa luki "Kansan Uutiset".

[Viurunen]

Median reviiritaisteluun ilmeisesti kuuluu, että rahastettavalle markkina-alueelle ei saa päästää yhteiskunnallisessa omistuksessa olevia toimijoita.

Vaalirahoituskohussa on jäänyt kaiken muun keuhkoamisen ohessa kertomatta se mielenkiintoinen lopputulos - mihin on kaikki tai pääosa näistä kerätyistä lahjoituksista ja tukieuroista kulkeutunut?

Rohkenen olettaa, että erilaiset lehtitalot painopalveluineen ja mainostoimistot saavat suuremman potin, kuin satunnaise kahvinkeittäjät ja lappustenjakajat. Mainostelevisio kuittasi varmaan ison potin lähettämästään SAKn rahoittamastä öykkäriporvarimainoksesta. Kerätyt, kerjätyt ja kiristetytkään varat eivät aina riitä vaalityön kustannuksiin, vaan joutuu joskus ehdokas käyttämään omiakin rahojaan, yhtälailla kun väittävät käyttävänsä päätöksentekoon omaa harkintakykyään.

Varsinaisen perinteisen puoluelehdistön loppumisen jälkeen markkinoita hallitsee pörssinoteeratut mediatalot, joiden tarkoituksena on oskkeenomistajille imuroida kaikki mahdollinen raha, eikä veronmaksajilta kerätty puolue- ja lehtituki ole sen huonompaa kuin lahjoitettukaan raha.

[Vesa-A]

Vanha fraasi ja stereotypiä kuuluu, että "lehden tulee ottaa kantaa."

Kuka tämän kannan päättää? Äänestävätkö toimittajat siitä, vai pääsevätkö äänestykseen mukaan myöskin tilaajat?

Vai päättääkö "lehden kannasta" päätoimittaja tai tietyn aiheosion johtava toimittaja yksi mies - yksi ääni periaatteella?

Koskee asia mitä suurimmassa määrin tämän levikkialueen ykköslehteä, Aamulehteä.

[Marja Leena Lempinen]

Hei Oula! Sananvapaus on Suomessa suhteellinen käsitys. Sananvapautta on, mutta ei sitä ole kaikille tarkoitettu. Yritäpä vaikka kirjoitella RKP:n mafiatyylistä. Ei mene läpi, vaikka asenteet ovat muuttumassa hurjaa vauhtia. Sen näkee keskustelupalstoilla.
Miksi Suomi on kaksikielinen? Moinen ilmiö tosiasioitten valossa on selitettävissä vain massiivisella voitelulla ja ruotsalaisten soluttautumisena kaikkiin puolueisiin. Olisitko halukas kirjoittamaan eduskunnan lampaista, tai niin kuin joku kielitaistelija sanoi 200:n puupään kerhosta? Miten ilmiö nimeltä "kaksikielisyys" saadaan toimimaan?
Kokoan kirjaa, johon tarvitaan kirjoittajia. Olisitko sinä yksi? Ota yhteys osoitteeseen [e-mail].