Tampereen kaupungin keskusta-alue on sijoittunut kapealle kaistaleelle kahden suuren järven väliin. Maakaistale, jolle kaupungin ydinkeskustakin sijoittuu, on kapeimmillaan vain noin 1500 metriä leveä. Sijainti aiheuttaa liikenteellisesti runsaasti haasteita, mutta toisaalta se tekee kaupunkimme keskustasta myös ainutlaatuisen ja arvokkaan: järvimaisemat ovat aina lähellä!
Kaupungin luonnonkauniista ja arvokkaasta sijainnista ei valitettavasti ole vielä tähän mennessä kyetty ottamaan kaikkea hyötyä irti. Osittain tämä on johtunut teollisuuden keskittymisestä vesistöjen varsille ja 1960 – 1970 –lukujen epäonnistuneesta kaavoituspolitiikasta.
Teollisuuden muuttaessa kaupungin keskustan ulkopuolelle, esimerkiksi Finlaysonin ja Tampellan ainutlaatuiset alueet on saatu kaupunkilaisten käyttöön. Sinne on rakennettu asuinalueita sekä tilaa uusille vapaa-ajan palveluille. Finlayson ja Tampella ovat alueita, joita voi nykyään esitellä ylpeänä kaikille ulkopaikkakuntalaisille!
Vanhojen tehdaskompleksien alueiden uusiokäyttö aloitettiin jo pari vuosikymmentä sitten ja nyt me saamme nauttia työn hedelmistä. Sen sijaan vuosikymmenten takaisten kaavoituksellisten hutilyöntien korjaamiseen ollaan havahduttu vasta nyt.
1960-luvun autoistumisen seurauksena liikennemäärät kasvoivat hurjaa vauhtia ja Tampereelle oli keksittävä keino ohjata kaupungin läpi kulkeva liikenne tehokkaille väylille. Tuolloin kehitettiin joukko mielenkiintoisia ehdotuksia. Voittaneen ehdotuksen mukaan valtaväylä rakennettiin kulkemaan nykyisille sijoilleen, eli Näsijärven rannan ja kaupungin keskustan väliin. Näsijärven pohjoisranta oli tuohon aikaan suurimmaksi osaksi teollisuusaluetta tai joutomaata, ja teollisuuden muuttamista pois kaupungin keskustasta ei tuolloin vielä ilmeisesti osattu ennakoida.
Tuloksena syntyi Paasikiven – Kekkosentie (tai Rantatie), joka nykyään eristää kaupungin keskustan arvokkaista Näsijärven järvirannoista. On surullista, että katsottaessa Tamperetta Näsijärven suunnasta pohjoisesta etelään, näkymää hallitsee harmaa nelikaistainen moottoritie. Kaupunkikuvallisesti näkymä on surkea, varsinkin kun tien ja järven väliin jäävät ranta-alueet ovat pääosin venesatama- tai parkkipaikkakäytössä, tai muuten vaan joutomaana.
Kaupungin läpiajoliikenteen ongelmia helpottaa piakkoin lopullisesti valmistuva läntinen ohitustie. Sekään ei kuitenkaan ratkaise kaikkia liikenteen vaatimuksia, vaan myös Rantatien merkitys tulee säilymään tärkeänä myös tulevaisuudessa. Jotta maisemakuvalliset ja liikenteelliset ongelmat saataisiin ratkaistua, on Rantatietä ehdotettu johdettavaksi tunneliin.
Ehdotus on mielestäni kannatettava. Rantatien tunnelointi vapauttaisi kaupunkilaisten käyttöön runsaasti uutta rantamaisemaa ja Tampereen kaupunki saisi itselleen uuden ja komean julkisivun. Vapautuville ranta-alueille rakennettaisiin asuntoja, ulkoilualueita ja vapaa-ajan palveluja. Alueen vapautuminen rakentamiselle saattaisi tarjota myös Tampereen ylpeydelle, Särkänniemelle, uutta tilaa kasvaa ja laajentua.
Erittäin hyvä esimerkki ranta-alueen valjastamisesta kaupunkilaisten käyttöön löytyy esimerkiksi Lahdesta, jossa uuden Sibelius-talon rakentamisen myötä vanha tehdas-, satama- ja rautatiealue muokattiin täydellisesti uuteen uskoon. Alueelle rakennettiin konserttitalo, asuinrakennuksia, rantaravintoloita ja kokonainen vapaa-ajan alue, joka houkuttelee sanoin joukoin kaupunkilaisia nauttimaan kauniista järvimaisemista. Jotain samankaltaista olisi Tampereellekin mahdollista saada, mikäli suunnitelmat Rantatien viemisestä tunneliin toteutuvat.
Toinen kipupiste rantakaavoituksen suhteen on Viinikanlahden vedenpuhdistamon alue. Aikoinaan kaupungin ydinkeskustan alueelle teollisuuden keskelle rakennettu vedenpuhdistamo sijaitsee nykyään käytännössä kaupungin keskustan, ja toimisto- ja asuinalueen välissä. Vedenpuhdistamon alue eristää Hataanpään alueen keskuskaupungista ja tuo alueelle epämiellyttäviä elementtejä, muun muassa hajuhaittoja.
Uuden vedenpuhdistamon rakentamista on jo ehdotettu, ja mikäli Tampereen ja ympäristökuntien päättäjät näyttävät vihreätä valoa, voidaan Viinikanlahden vedenpuhdistamo siirtää tulevaisuudessa toisaalle. Uuden vedenpuhdistamon ja siihen liittyvän kunnallistekniikan rakentaminen on kuitenkin massiivinen projekti, joka vaatii runsaasti suunnittelua ja käytännön rakennustyötä. Koska projekti on pitkäkestoinen, tulisi periaatepäätös uuden vedenpuhdistamon rakentamisesta tehdä mahdollisimman pian.

Havaintokuvasta näkyy Tampereen keskusta-alueen järvirantojen käyttötilanne tällä hetkellä. Kuvaan on merkitty punaisella alueet, jotka eivät tällä hetkellä ole kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Alueilla pääsee toki liikkumaan, mutta ne eivät palvele esteettisesti, eivätkä palveluntarjontansakaan osalta millään muotoa laadukasta virkistyskäyttöä.
Keltaisella merkityt alueet käsittävät puolestaan lähinnä Särkänniemen, jolla on rajoitettu virkistyskäyttömahdollisuus sekä Ratinan uuden, rakenteilla olevan asuinalueen, jonka tulevista virkistyskäyttömahdollisuuksista ei ole käytännön tietoa. Vapaassa virkistyskäytössä olevat alueet tarpeellisine infrastruktuureineen (tiet, polut, istutukset, ym.), on merkitty karttaan vihreällä.
Kuten kartasta huomaa, Rantatien alueet ja Viinikanlahden alue muodostavat keskusta-alueesta merkittävän kokoisen alueen, jota ei tällä hetkellä vielä ole kaavoitettu kaupunkilaisten käyttöön. Toivottavasti päättäjillämme on seuraavalla vaalikaudella tarpeeksi kaukonäköä tehdä asialle vihdoin jotain. Valjastakaamme kaikki tamperelaiset rantamaisemat kaupunkilaisten käyttöön!
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon