Tampereen rantamaisemat kaupunkilaisten käyttöön

[Taneli Dobrowolski]

Tampereen kaupungin keskusta-alue on sijoittunut kapealle kaistaleelle kahden suuren järven väliin. Maakaistale, jolle kaupungin ydinkeskustakin sijoittuu, on kapeimmillaan vain noin 1500 metriä leveä. Sijainti aiheuttaa liikenteellisesti runsaasti haasteita, mutta toisaalta se tekee kaupunkimme keskustasta myös ainutlaatuisen ja arvokkaan: järvimaisemat ovat aina lähellä!

Kaupungin luonnonkauniista ja arvokkaasta sijainnista ei valitettavasti ole vielä tähän mennessä kyetty ottamaan kaikkea hyötyä irti. Osittain tämä on johtunut teollisuuden keskittymisestä vesistöjen varsille ja 1960 – 1970 –lukujen epäonnistuneesta kaavoituspolitiikasta.

Teollisuuden muuttaessa kaupungin keskustan ulkopuolelle, esimerkiksi Finlaysonin ja Tampellan ainutlaatuiset alueet on saatu kaupunkilaisten käyttöön. Sinne on rakennettu asuinalueita sekä tilaa uusille vapaa-ajan palveluille. Finlayson ja Tampella ovat alueita, joita voi nykyään esitellä ylpeänä kaikille ulkopaikkakuntalaisille!

Vanhojen tehdaskompleksien alueiden uusiokäyttö aloitettiin jo pari vuosikymmentä sitten ja nyt me saamme nauttia työn hedelmistä. Sen sijaan vuosikymmenten takaisten kaavoituksellisten hutilyöntien korjaamiseen ollaan havahduttu vasta nyt.

1960-luvun autoistumisen seurauksena liikennemäärät kasvoivat hurjaa vauhtia ja Tampereelle oli keksittävä keino ohjata kaupungin läpi kulkeva liikenne tehokkaille väylille. Tuolloin kehitettiin joukko mielenkiintoisia ehdotuksia. Voittaneen ehdotuksen mukaan valtaväylä rakennettiin kulkemaan nykyisille sijoilleen, eli Näsijärven rannan ja kaupungin keskustan väliin. Näsijärven pohjoisranta oli tuohon aikaan suurimmaksi osaksi teollisuusaluetta tai joutomaata, ja teollisuuden muuttamista pois kaupungin keskustasta ei tuolloin vielä ilmeisesti osattu ennakoida.

Tuloksena syntyi Paasikiven – Kekkosentie (tai Rantatie), joka nykyään eristää kaupungin keskustan arvokkaista Näsijärven järvirannoista. On surullista, että katsottaessa Tamperetta Näsijärven suunnasta pohjoisesta etelään, näkymää hallitsee harmaa nelikaistainen moottoritie. Kaupunkikuvallisesti näkymä on surkea, varsinkin kun tien ja järven väliin jäävät ranta-alueet ovat pääosin venesatama- tai parkkipaikkakäytössä, tai muuten vaan joutomaana.

Kaupungin läpiajoliikenteen ongelmia helpottaa piakkoin lopullisesti valmistuva läntinen ohitustie. Sekään ei kuitenkaan ratkaise kaikkia liikenteen vaatimuksia, vaan myös Rantatien merkitys tulee säilymään tärkeänä myös tulevaisuudessa. Jotta maisemakuvalliset ja liikenteelliset ongelmat saataisiin ratkaistua, on Rantatietä ehdotettu johdettavaksi tunneliin.

Ehdotus on mielestäni kannatettava. Rantatien tunnelointi vapauttaisi kaupunkilaisten käyttöön runsaasti uutta rantamaisemaa ja Tampereen kaupunki saisi itselleen uuden ja komean julkisivun. Vapautuville ranta-alueille rakennettaisiin asuntoja, ulkoilualueita ja vapaa-ajan palveluja. Alueen vapautuminen rakentamiselle saattaisi tarjota myös Tampereen ylpeydelle, Särkänniemelle, uutta tilaa kasvaa ja laajentua.

Erittäin hyvä esimerkki ranta-alueen valjastamisesta kaupunkilaisten käyttöön löytyy esimerkiksi Lahdesta, jossa uuden Sibelius-talon rakentamisen myötä vanha tehdas-, satama- ja rautatiealue muokattiin täydellisesti uuteen uskoon. Alueelle rakennettiin konserttitalo, asuinrakennuksia, rantaravintoloita ja kokonainen vapaa-ajan alue, joka houkuttelee sanoin joukoin kaupunkilaisia nauttimaan kauniista järvimaisemista. Jotain samankaltaista olisi Tampereellekin mahdollista saada, mikäli suunnitelmat Rantatien viemisestä tunneliin toteutuvat.

Toinen kipupiste rantakaavoituksen suhteen on Viinikanlahden vedenpuhdistamon alue. Aikoinaan kaupungin ydinkeskustan alueelle teollisuuden keskelle rakennettu vedenpuhdistamo sijaitsee nykyään käytännössä kaupungin keskustan, ja toimisto- ja asuinalueen välissä. Vedenpuhdistamon alue eristää Hataanpään alueen keskuskaupungista ja tuo alueelle epämiellyttäviä elementtejä, muun muassa hajuhaittoja.

Uuden vedenpuhdistamon rakentamista on jo ehdotettu, ja mikäli Tampereen ja ympäristökuntien päättäjät näyttävät vihreätä valoa, voidaan Viinikanlahden vedenpuhdistamo siirtää tulevaisuudessa toisaalle. Uuden vedenpuhdistamon ja siihen liittyvän kunnallistekniikan rakentaminen on kuitenkin massiivinen projekti, joka vaatii runsaasti suunnittelua ja käytännön rakennustyötä. Koska projekti on pitkäkestoinen, tulisi periaatepäätös uuden vedenpuhdistamon rakentamisesta tehdä mahdollisimman pian.

Havaintokuvasta näkyy Tampereen keskusta-alueen järvirantojen käyttötilanne tällä hetkellä. Kuvaan on merkitty punaisella alueet, jotka eivät tällä hetkellä ole kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Alueilla pääsee toki liikkumaan, mutta ne eivät palvele esteettisesti, eivätkä palveluntarjontansakaan osalta millään muotoa laadukasta virkistyskäyttöä.

Keltaisella merkityt alueet käsittävät puolestaan lähinnä Särkänniemen, jolla on rajoitettu virkistyskäyttömahdollisuus sekä Ratinan uuden, rakenteilla olevan asuinalueen, jonka tulevista virkistyskäyttömahdollisuuksista ei ole käytännön tietoa. Vapaassa virkistyskäytössä olevat alueet tarpeellisine infrastruktuureineen (tiet, polut, istutukset, ym.), on merkitty karttaan vihreällä.

Kuten kartasta huomaa, Rantatien alueet ja Viinikanlahden alue muodostavat keskusta-alueesta merkittävän kokoisen alueen, jota ei tällä hetkellä vielä ole kaavoitettu kaupunkilaisten käyttöön. Toivottavasti päättäjillämme on seuraavalla vaalikaudella tarpeeksi kaukonäköä tehdä asialle vihdoin jotain. Valjastakaamme kaikki tamperelaiset rantamaisemat kaupunkilaisten käyttöön!

[Oula Lintula]

Piristävää vaihteeksi lukea kannanottoa tunnelin puolesta siten, että pääargumenttina on kaupunkikuva eikä liikenne. Molemmat ovat hyviä syitä kannattaa tunnelia, mutta myönnän itsekin painottaneeni kirjoituksissani enemmän viimemainittua.

[Jaakko Kojo]

Olin yli viisi vuotta tamperelainen, ja Kotkasta tulleena olin kovin tyytyväinen palveluihin ja asumiseen. Vain vuokralla asumisen kalleus kaikersi. 2001 muutin työni perässä Etelä-Pirkanmaalle ja tamperelaisuus jäi. Silti se on mielessäni ja seuraan Aamulehteä ja Tampereen tapahtumia edelleen kiinteästi. Rantatie tunneliin ja Näsijärven ranta asukkaille. Lielahtikin voidaan kaavoittaa uudelleen.

[Jan Wahlroos]

Tanelin karttaan pitäisi vielä lisätä punaiset viivat A: Kosken yläjuoksun molemmille puolille välillä Satakunnan silta - Palatsisilta, sekä B: Takon tehdasrumiluksen kohdalle.

Ratkaisupohdintoja:

A 1:
Hieno ja historiallinen kevyen liikenteen reitti kansallismaisemassa katkeaa nyt kosken upeimpaan kohtaan. Kevyen liikenteen rantaväylää voisi jatkaa Satakunnan sillalta aina koskenniskalle asti rakentamalla kosken yläpuolinen yhtenäinen kuja (kuten nyt Tampellan puolella jonkin matkaa kulkeva suljettu parvekesilta).

A 2:
Tampellan ja Finlaysonin kosken puoleiset tilat ja huoneet ovat suuremman osan vuorokaudesta käyttämättömiä ja pimeitä virkatiloja tai muuta. Tökeröimpänä esimerkkinä lienee Finlaysonin puolella oleva Iskelmä- karaokebaari, jossa suuret ikkunat kohti koskinäkymää ovat verhoilla suljetut 24 h / vrk! Tämän kaltaisessa paikassa pitäisi olla ehdottomasti laaturavintola tai iltakulttuuriin varattu tila - ei keskikaljaa anniskeleva karaokebaari verhot pimeinä.

Voisiko vuokrasopimuksista riippuen tulevaisuudessa tiloihin kaavoittaa vaikka liikuntatiloja, asuntoja ja vaikka Suomen edustavimman hotellin unikaalein näkymin? Nämäkin elävöittäisivät osaltaan keskustaa ja toisivat kansallismaiseman lähemmäksi ihmisiä.

B:
Tako ei omaa samanlaisia arvoja kuin Kehräsaari, Tampella ja Finlayson. Lisäksi se on äärettömän ruma ja seisoo sitkeästi Hämeenkadun ja Laukontorin yhdyskäytävän tiellä.
Päärakennus purkuun, jos tehdas saa uusia tiloja logistisesti paremmalta paikalta ja tilalle edustavaa arkkitehtuuria + vihreä koskenrantabulevardi.

Alla revisioitu kartta, johon lisätty Tammerkosken suljetut alueet

[Kyuu Eturautti]

Eipä tätä paljoa tarvi täydentää - asiapuhetta. Tunnelin myötä pitää vain olla varovainen ettei tehdä Finlaysonin alueen kaltaisia aidattuja ja lukittuja asuinalueita. Kävely- ja pyörätien on saatava kulkea rannassa. Kyllä ne järvimaisemat ovat aivan yhtä komeita vaikka parvekkeelta rantaan onkin matkaa kymmenen, eikä viisi metriä.

Janille pisteet Iskelmäbaarin ongelman havaitsemisesta. Tuota ihmettelin isosti itsekin. Tosin koko baari on muutenkin luvattoman surkea, siellä oli koitettu pitää Tampere Kuplii -festareilla paria ohjelmanumeroa mutta puihin menivät. Tasotonta touhua. Luulisi nyt Tammerkosken olevan se yksi juttu mitä halutaan näyttää ihmisille.

[Pauli Välimäki]

Hyvä pojat, nasevia kirjoituksia kaikki tyynni! Omakin perusteluni tunnelille on ensisijassa keskustan elävyys ja kaupunkikuva. Hämeenkatu on keskustasuoni idästä länteen, Tammerkoski etelästä pohjoiseen - mutta sen rantoja kaupunkilaiset ei pääse kulkemaan järveltä järvelle.

Rantaväylän lisäksi punaisella pitäisi merkitä rautatie, se on este joka siihen ainakin toistaiseksi jää. Jos myös matkustajajunat kiertäisivät eteläistä reittiä sitä tulevaa oikorataa myöten, voitaisiin ratakiskot keskustasta purkaa ja Näsijärvi avautuisi keskustaan. Tämä on Juha Kostiaisen alunperin esittämä visio, eikä hullumpi. No, se edellyttäisi katuratikkaa keskustasta länteen, kun junarataa ei olisi.

TAKOn suhteen en olisi noin purkuvimmainen kuin Jan. Tehdas kätkee eri aikoina rakennettuja osia, vanhimmat osat täyttävät samat rakennussuojelukriteerit kuin Finlayson ja Tampella. Sen punaisen peltilaatikon minäkin purkaisin (vaikka nykyään arkkitehdit sellaisia piirtävät taas ulokkeiksi arvorakennuksiin...).

Olennaista on tämä: Ranta-Tampellan rannasta tulee tehdä yhteinen olohuone, ikäänkuin Laukontorin vastine: tori, venesatama, ravintoloita ja liikkeitä, kevyen liikenteen raitteja.

Janin huomio Finlaysonin kosken puoleisten rakennusten käytöstä on osuva. Nythän kaupunki rakennutti Satakunnansillan alu kävelytunnelin Finlaysonin sisälle. Sillä ei vain ole mitään käyttöä, kun liiketilat vuokrattiin (?) yrittäjille, jotka eivät tarvitse reittiä. Kävelyraitti Satakunnansillalta kosken länsirantaa tulisi tehdä rakennuksen sisälle.

[Oula Lintula]

Välimäki: minua vähän arvelluttaa henkilöjunaliikenteen siirtäminen oikoradalle.

Tulisiko Tampereen asemasta "umpiperä" Helsingin tapaan? Jyväskylän junathan käyvät asemalla kääntymässä jo nyt, mikä niiden kannalta onkin perusteltua, mutta alkaisivatko Porin, Pohjanmaan ja Lapin junat tehdä samoin? Merkittävä osa liikenteestähän on nimenomaan Helsingin ja Tampereen välistä, ja sen liikenteen kannalta nykyistä asemaa parempaa paikkaa ei taida olla. Jos nykyinen asema jätetään pysähdyspaikaksi kaikille junille, niin tuntumalta veikkaan, että ajassa Helsingistä Pohjanmaalle lisäys olisi 20-30 minuuttia, veturinvaihto ja pitempi matka huomioiden.

Toinen vaihtoehto tietysti on, etteivät ne junat tulisi Tampereen keskustaan lainkaan, vaikka varmaankin pysähtyisivät Sääksjärvellä/Pirkkalassa/Ylöjärvellä. Helsinki-Tampere-välillä kuljettaisiin sitten käytännössä Jyväskylän-junilla sekä tietysti Helsinki-Tampere-junilla - pitäisikö niitä lisätä? Toinen kysymys tulee Tampereelta Pohjanmaalle matkustavista - saadaanko heidät kulkemaan Sääksjärvelle/Pirkkalaan/Ylöjärvelle junaa vaihtamaan?

Oma näkemykseni on, että kosken ylittävä rata voitaisiin muuttaa vahvuudeksi, juna luontevaksi osaksi kaupunkimaisemaa. Radanvarteen tyylikkäitä toimistotiloja nykyisen "varastoslummin" sijaan; toimistoissa ei junamelu ja -tärinäkään haittaa niinkuin asunnoissa. Tavaraliikenteen kyllä saa pois oikoradan avulla. Voisiko sen jälkeen Tampellaankin lisätä lähiliikenneseisakkeen?

[Jan Wahlroos]

Radan varressa voi ehdottomasti olla myös asuntoja. Olen itse asunut aivan radan varressa vuosia - junien ohikulkua ei tottunut edes huomaa! Eikä radasta valittanut kukaan, se loi jopa hieman persoonallista leimaa koko kaupunginosalle.

Onpahan asuntoja nytkin lähes radassa kiinni mm. Järvensivulla, Postitalon takana, Pispalassa jne.

Olisin myös täysin valmis muuttamaan radan varteen takaisin. Etenkin, jos sitä pääsisi vielä joukkoliikenteessä hyödyntämään.
Toki radat ja radan varret tulee olla esteettisesti korkeampaa tasoa kuin nyt jossain Rantaperkiössä. Puita, pensaita jne.

Koskahan Tammelaa ja Amuria tiivistetään, tai Etu-Pispalan pohjoisrinnettä valtatien ja rantaväylän välissä rakennetaan radan vierellä. Ilmoittaudun radanvarsipaluumuuttajaksi heti!

[Juha U. Aaltonen]

Kyllä olis.Mitä oot mieltä Ihmettelevä?Onko hyvä pistää ohikulkijat tunneleihin?