KELAn suhteen jopa EU on oikeassa - se rikkoo lakia ja "halveksii kansalaisten yhdenvertaisuutta"

[Pertti Veltto Virtanen]

Taas Helsingin sanomissa iso uutinen EU:n varoituksista KELAlle! Ongelma on kuitenkin käsittämättömän lepsu valvonta KALAn suhteen - siitä on kasvanut ylimielinen, kavereille rahaa jakava mafioso - joka EI EDES VÄLITÄ varoituksista.

KELAN ylijohtaja "vakuuttaa", että tilanne "paranee" kun siirrytään kokonaan sähköisyyteen!?

Miten niin, eli kuinka paranee asiat sen osalta mitä HALLINTOLAKI VAATII ja VELVOITTAA!?

Voimassaoleva hallintolaki velvoittaa jo nyt PERUSTELEMAAN PÄÄTÖKSENSÄ ja KERTOMAAN KUKA NE ON TEHNYT - näitä KELA ei noudata!

Hallintolain tarkoitus on esim. EDISTÄÄ IHMISEN OIKEUSTURVAA JA TEHOSTAA PALVELUJEN LAATUA!
KELALLA ei minkäänlaista halua toteuttaa lakia!

Hallintolaki VELVOITTAA neuvomaan asiakkaita ja VASTAAMAAN asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin! ASIAT ON KÄSITELTÄVÄ ILMAN AIHEETONTA VIIVYTYSTÄ!

Päätöksissä ja asioinnissa viranomaisen on käytettävä ymmärrettävää, asiallista ja selkeää kieltä!

Tähän päälle KELA saa "vaihtoehto-hoidotkin hallintaansa" - eli saa määrätä KENELLE VALTION ja VERONMAKSAJIEN RAHAT ohjataan! KELA siis vääristää kilpailua lääkäriensä ja eduskunna nvaltapuolueiden suostumuksella.

[Terhi Kiemunki]

Tässäpä pari hyvää esimerkkiä Kelan kyykyttämisestä.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sattuipa-eraeaenae-paeivaenae

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kelassa-kyykytetaeaen

Olen joskus yrittänyt saada Kelan johtajia puhelimella kiinni. Ei löydy johtajaa aluehallinnosta eikä edes keskushallinnosta.

Olemme tämänkin laitoksen työntekijöiden palkanmaksajia, joten palvelun pitäisi olla sen mukaista. Eivät kaikki jaksa, osaa tai halua taistella omista etuuksistaan tympeiden virkailijoiden kanssa. Tai lähetellä lisäselvityksiä selvityksien perään ja odottaa taas kuukauden-kaksi kun niitä käsitellään.

[Jaakko Kojo]

Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat eläkeiässä olevat. Sähköinen palvelu ei tuo minkäänlaista helpotusta, koska yli 63-vuotiaista alle 30 prosentilla on Internet ja osaamista ei senkään vertaa. Jos Kela ei selkeytä lomakkeitaan, eivät vanhukset osaa niitä täyttää. Kaikki eivät edes tiedä, mihin sosiaalisiin etuisuuksiin heillä on oikeus. Kela ei vaivaudu selittämään kansalaisille, mihin heillä on oikeus. Viimeksi vuodenvaihteessa asumistukea pienennettiin lakiin perustuen, mutta asiakkaat saivat kirjeitä, joissa ei ollut mitään perusteita. 11 miljardin jakajalle pitää saada suitset suuhun. Veltolla on oikeus tehdä lakialoitteita, joten odotamme mielenkiinnolla, miten tartut Kelan uppiniskaisuuteen.

[Kyuu Eturautti]

Valtionhallinto ei ole kertaakaan onnistunut missään projektien sähköistämisoperaatioissa. En jaksa uskoa että juuri yhtäkkiä nyt kaikki onnistuisikin.

[Markku Huhtala]

Pätevää ja asiantuntevaa sosiaaliapua saa, eikä maksa mitään: Jokaisen parittoman viikon maanantai
16.30-18.00, Heinonen Jari, Taavi Lintunen, Pertti Keihänen, Näsilinnankatu 22 A 37. Todella moni kielteinen päätös on saanut positiivisen päätöksen. Valitukset ja eri hakemukset eivät voisi olla paremmissa käsissä.
SKP tekee omalta osaltaan tässä sosiaalisen eriarvoisuuden yhteiskunnassa hieman paremmaksi elää.
Reilusti ottamaan yhteyttä...kun KELA potkii...

[Seppo Sallinen]

Unimatka.

Katso ! Rikkaat asuvat hienoisto-asunnoissa, ihanaa todella iäkäs hallitsee, käyskentelenpäs huoneistoja eteenpäin ja näen pienen huoneen, jossa vaivainen ihminen makaa yksin pilleri purkkeja paljon ympärillä. Niitä pitää syödä, mutta sanon "jätä syömättä", jolloin vaivainen henkilö nousee istumaan ja rupeaa kuulemaan lintujen laulua ja tuntee itsensä terveeksi.
Matka jatkuu, miksi ihmiset yrittävät itsemurhaa ? Huomasin tämähän on ahdistuslaitos ? Yritän auttaa sidoksissa olevat ihmiset vapaaksi, en voi enkä mahda mitään, sillä hälyttimet ilmoittaa,ettei saa vapauttaa. Matka jatkuu mitä ? Jonkun lihavan ihmisen vatsaa vaivataan vain kiusatakseen häntä, ja monenlaista muuta. Kysyn "kuka meitä lohduttaa kaikessa meidän vaivassamme,että me voisimme lohduttaa niitä jotka kaikkinaisessa vaivassa ovat?" Kyllä tulee taivaallista lohdutusta.
Vielä kysyn lopuksi kuka on aiheuttanut tämän tuskan ja kärsimyksen ? Ei löydy syyllisiä.

[Outi-Päivikki Rautio]

Terhi Kiemunki kirjoitti, että ei ole saanut Tampereen KELAn johtajaa kiinni puhelimitse. Minulla on käynyt paljon paremmin - ehkä olen ollut sitkeämpikin. Sain ollessani hiihtämässä Julkujärven reitillä helmikuussa 2002 klo 13.xx Kelan toimistopäällikkö, erikoisairaanhoitaja Irma Leppäseltä nopean puhelun, jossa hän sanoi minulle "Työsi ei vastaa KELA-tasoa". Yritin kysyä tarkemmin, mutta en saanut vastausta. Soitin KELAn johtajalle tiedustellakseni asiaa. Kävi ilmi, että hän ei tiennyt mitään "asiasta", jonka vuoksi hän alkoi huutaa puhelimeen. Sovin kuitenkin, että otan uudelleen yhteyttä, kun hän on saanut riittävästi aikaa selvittää, mistä hänen alaisensa puhelinsoitossa oikein oli kyse.

Soitin parin viikon päästä, kun arvelin hänen saaneen tietää asian. Niin varmaankin oli tapahtunut, koska hän oli nyt hyvin salaperäinen. Sain sovittua neuvotteluajan, koska puhelimessa hän ei suostunut sanomaan minulle mitään.
Asia ahdisti kovasti fataalisti sairasta ja jo muutenkin melankoliaan taipuvaista miestäni.
Itse olin jo tottunut KELAn otteisiin ollessani aiemmin töissä paikassa, jossa palvelualuepäällikkönä oli xxn KELAn johtajan puoliso. Se oli ensimmäinen työpaikka, jossa sillä, että minulla oli eniten suoritteita sekä sain erinomaisia hoitotuloksia, ei ollut mitään merkitystä. Se oli myös paikka, jossa jopa hämmästyneet työsuojeluviranomaiset ajettiin ulos. Se oli paikka, jossa potilaiden hädällä eikä työntekijän työmotivaatiolla ja osaamisellla ollut arvoa.

No, neuvottelu oli sitten. Mennessäni KELAn käytävää, näin miten työntekijät salaa kurkkivat minua.
Minut istutettiin pieneen huoneeseen pikkuriikkisen pöydän ääreen johtajan ja esimiehen kanssa saadakseni kaikkiin kyysmyksiini tautologisen vastauksen" Ei ole mitään sanottavaa. Kaikki on jo sanottu".

Lähdin näine hyvineni pois työntekijöiden jälleen kurkkiessa minua huoneidensa ovenraoista kuin olisin ollut näytteille asetettuna kuin eläimet konsanaan eläintarhassa. Niin, ei tuollaisesta neuvottelusta eikä kohtelusta jäänyt "ihmismäistä" oloa, kuten ei kurkkimisestakaan. Olipahan kiintoisa kokemus.

Sittemin kävi ilmi, että eräs vakavasta psykiatrisesta mielisairaudesta kärsivä paranoidinen potilas oli tehnyt minusta valituksen lääninhallitukseen, kuten hän oli aiemmin tehnyt työpaikastaan, josta hänet oli toimitettu mielisairaalaan sekä mielisairaalasta, jossa häntä oli tutkittu sekä nyt viimeksi eduskunnan opikeusasiamiehelle, johon hän oli tullut hakemaan minulta lausuntoa, jossa minun olisi pitänyt todeta hänet terveeksi. Kun en sitä lähtenyt tekemään, oli tämä aggressiivinen henkilö tehnyt minustakin valituksen lääniin, jonka vuoksi siis työni ei "vastannut KELA-tasoa".
Tästä ei minulle vielä selvinhnyt, mitä tarkoitetaan KELA-tasolla, koska KELAlla ei ollut mitään tekemistä tämän(kään) tapauksen kanssa. Minun piti todistaa mielenterveyteni KELAlle psykiatrin lausunnolla -.
Olivatkohan he KELAssa mahdollisesti huolissaan, että potilaan "hulluus olisi tarttunut minuun". Näin sen voisi ajatella. Silti tästä tarinasta on vaikea löytää mitään järkeä tai palvelua tai neuvottelua.
Löydättekö te muut mahdollisesti? Voiko hulluus tarttua milloin vaan ja kehenkä vaan? Minun tiedossani ei tällaista ole. En ole myöskään mistään psykiatrian oppikirjasta lukenut tällaisesta, mutta vulgaarikäsityksenä tällaista on. Mutta KELA ja läänihän ovat asiantuntijaorganisaatioita? Ainakin toivoisin näin olevan. Toisaalta puhutaan organisaatioiden hulluudesta. Mitä ja millaista se on - osaako kukaan kertoa?

[Outi-Päivikki Rautio]

Anteeksi, olin hieman "oikolukenut". Kyseisen tapauksen valitus tai kantelu oli toimitettu TEOon, jonne siis toimitin psykiatrin lausunnon. Asian käsittelyssä meni tietysti aikaa. Onneksi olin löytänyt Pihlajalinnan lääkäriaseman erinomaisen taitavan johtajan puheille, joka neuvoi minulle myhäillen erinomaisen taitavan psykiatrin. Hän totesi asiakokonaisuudessa olevan myös juridisesti kyseenlaisia kohtia, joihin en mieheni sairauden vuoksi kuitenkaan lähtenyt tuolloin puuttumaan.

[Outi-Päivikki Rautio]

Kuyy epäili sähköisen asioinnintuomaa tehoa KELAn päätöksiin ja käsittelyihin. En voi minkään uskoa tähän. Kyseessä kun on ihmisten arjesta vieraantuminen ja vieraantuneisuus. Ei ole täälläkään näkynyt ketään KELAlta keskustelemassa eikä vastaamassa, vaikka tämä on uusi ja moderni Aamulehden tarjoama ilmainen, nopea ja jopa reaaliaikainen demokraattinen keskusteluareena. En muista KELAn vastanneen Aamulehdessäkään. Oma kokemukseni on se, että vastausta ei saa, vaikka menisi paikanpäälle. Organisaatiopsykologisesti todettaisiin kai KELAn kärsivän joko - tai sekä että ummetuksesta että dementiasta. Minusta suomalaiset ovat ahkeraa ja reilua väkeä, jotka ansaitsisivat "läpinäkyvän" KELAN auttamaan heitä erityisesti sairauden tai sairauksien koetellessa heitä. Mielestäni KELAn tulisi kunnioittaa myös sitä yhteiskunnan sekä yksilöiden henkilökohtaista panostamista, jonka he ovat tehneet hankkiessaan esimerkiksi yhden tai jotkut jopa kaksi akateemista koulutusta sekä ison joukon erikoistumiskoulutuksia.

Outi-Päivikki Rautio
(erityisesti psykologi, psykoterapeutti ja kriisipsykologi Salli Saaren fani)

Motto "Salli Saari KELAn palvelukseen"!