Kansanedustaja Kimmo Sasi kirjoittaa (AL 21.2.2012), että pohjoismainen hyvinvointimalli käy vientituotteeksi. ”Hallussamme on todella hyvä tuotemerkki, brändi,  Nordic Countries, ja yhdessä toimien Pohjoismaiden hyvistä käytännöistä, best practises, pitäisi voida tehdä mitä parhainta vientitavaraa. Ideoiden ja palvelujen vienti on koulutetun kansakunnan tunnusmerkki”.

 

Mutta miten on, kuka tämän ”vientituotteen” kehitti ja milloin? Tutkijoiden näkemyksen mukaan viimeistään 1950-luvun lopulta alkaen Suomesta tuli pohjoismaistyyppinen hyvinvointivaltio. Tästä erityisesti monet sosiaalipolitiikan tutkijat ovat kirjoittaneet, muun muassa Päivi Uljas juuri ilmestyneessä väitöskirjassaan ”Hyvinvointivaltion läpimurto”. Hänen näkemyksensä mukaan tapahtuneiden syvällisten muutosten taustalla oli vuoden 1956 yleislakko, mutta kaikkein tärkein asia oli sittenkin vuoden 1958 vaaleissa saavutettu eduskunnan vasemmistoenemmistö.

 

Vahvistunut vasemmisto pyrki oppositioasemastaan käsin vaikuttamaan sosiaaliturvaan ja yhteiskuntapolitiikkaan hyvin laajasti, sanoo Uljas. Vasemmistopuolueiden keskinäinen kilpailu radikalisoi sosiaalidemokraatteja sosiaali- ja työpoliittisissa asioissa. Tätä prosessia avitti vahva SKDL:n kenttä, jota naisten menetyksellinen lapsilisäkamppailu merkittävästi edelleen oli vahvistanut.

 

Samaan aikaan myös maalaisliitossa tapahtui vallankeikaus, kun Urho Kekkosen johdolla ns. K-linja kepitti vanhan oikeistosuuntauksen. Suomalaiseen yhteiskuntaan syntyi kokonaan uusi tilanne, eikä oikeisto kyennyt patoamaan sekä eduskunnassa että kansalaisyhteiskunnassa vahvistunutta toimintaa. Ihmiset innostuivat, toimivat ja tulosten näköala loi uskoa ja luottamusta toimintaan. Suomesta tuli pohjoismaistyyppinen hyvinvointivaltio aivan muutamassa vuodessa. Eikä tässä prosessissa kokoomuksella ollut missään vaiheessa isoa osaa, vaikka Kimmo Sasi omassa puheenvuorossaan antaa näin ymmärtää. Pikemminkin se vastusti tai vähintäänkin jarrutti pohjoismaistyyppisen hyvinvointimallin rakentamista.

 

Peruskoulu on ehkä kaikkein kuvaavin niistä uudistuksista, joita kokoomus vastusti. Se totesi, että malli ei sovi Suomeen, koska se on lainattu DDR: sta. Nyt Pisa-tutkimusten myötä tiedetään, että Suomen peruskoulujärjestelmä on oppimistuloksiltaan maailman kärkeä. Ja kas kummaa, nyt kokoomus puhuu niin Kimmo Sasin kuin vaikkapa joidenkin Tampereen kaupunginvaltuutettujen suulla, että suomalaisesta peruskoulusta tulee tehdä vientituote. Se on tärkeä osa pohjoismaista brändiä. Niin onkin, mutta kokoomuksen ansiota se ei ole.

 

Kokoomuksen merkitys on sen sijaan ollut keskeinen 1990-luvun alun laman jälkeen harjoitetussa yhteiskuntapolitiikassa. Mutta tällöin ei olekaan enää rakennettu pohjoismaista hyvinvointimallia, vaan leikattu sitä ja rakennettu siitä anglosaksisten esikuvien mukaista markkinamallia. Kun vielä pieni matka tällä tiellä jatketaan, voi kysyä, että mitä vietävää meillä kaikkien muutosten jälkeen ulkomaille enää on: USA:sta lainattu New Public Management (”uusi julkinen johtaminen”) ja tilaaja-tuottaja– malli?

 

Kimmo Sasin kirjoituksesta tulee mieleen eräs Bertolt Brechtin tunnettu runo. Näyttää siltä, että myös Sasi on hyvin selvillä propagandan välttämättömyydestä.  Niinpä voi olla, ettei meidän maassa kaikki suju niin kuin pitäisi. Mutta kukaan ei voi kiistää ettei propaganda ole hyvää. Jopa 706 000: n köyhyysrajan alapuolella elävän suomalaisen on myönnettävä, että Kimmo Sasi kirjoittaa hyvin. Tarinan uskottavuus vain horjuu.    

 

Jari Heinonen

sosiaalityön professori

 

Katselukerrat: 486

metsäkeiju kommentoi_ 26. helmikuuta 2012 08:00

Me elämme hyvinvointiyhteiskunnan raunioilla. Hyvinvointivaltiosta ei ole jäljellä juuri mitään.

Niin, että mikähän "vientituotteen" tai brändin nimi olisikaan?

Jari Heinonen kommentoi_ 26. helmikuuta 2012 09:27

Niin, tamperelaista köyhyyttä käsittelevässä tutkimuksessa "Köyhä byrokratian rattaissa" (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2011, jonka yksi kirjoittaja olen) eräs haastatelluista köyhistä miehistä sanoo näin" "Tää valtio näyttää ihan sellaiselta linnakkeelta, jossa kuvainnollisesti sanottuna köyhät on työnnetty sinne linnaketta ympäröivään paskavallihautaan, jossa he tulkoot toimeen sillä tavalla kun tulevat" (s. 56). Löytyisikö tästä "Sakun" kommentista brändille nimeä?

pauli schadrin kommentoi_ 26. helmikuuta 2012 20:38

90-laman jälkeen Suomesta on tehty ns. hyväosasten pohjoismainen hyvinvointi osavaltio. Nimittäin maaseutu ja pienet kunnat ovat jo ajat sitten joutuneet luopumaan omista hyvistäkin kouluista ja se vääjäämättä johtaa suuriin koulukokonaisuuksiin joissa oppilas tai oppimistulos on sivuseikka.  Raha ratkaisee ja ellen kovin väärässä ole niin pian on suomessakin rikaille omat opinahjot ja köyhille omansa. Molempia tuetaan samalla summalla, mutta yksityisissä on lukukausimaksu joihin ei köyhällä ole varaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot