Aamulehti Blogit

Torium-ydinreaktorit Fukushiman jälkeen

Suhtauduin jo ennen Fukushimaa skeptisesti ydinvoiman taloudelliseen kannattavuuteen. Jos ranskalaiset eivät maksaisi omasta pussistaan suurta osaa Olkiluoto 3:n rakennuskustannuksia niin hankkeen taloudellinen kannattavuus olisi hyvin kyseenalainen suomalaisille. Ydinvoimaa vaivaa Concorde-tauti: Teknisesti mahdollista, mutta markkinaehtoinen kannattavuus on hyvin kyseenalaista.

 

Fukushiman jälkeen ydinvoimalan hallittavuus ääriolosuhteissa ei näytä hyvältä. Myös kunnossapidossa ja käytössä oli ollut jatkuvasti ongelmia, koska henkilökuntaa oli kustannussyistä kielletty tekemästä töitään.

 

Kun energiaa kuitenkin tarvitaan, niin mikä vaihtoehdoksi?  Vetyä käyttävä ITER-fuusiovoimalahanke saattaa kärsiä samasta Concorde-taudista. Ehkä jatkuva fuusioreaktio saadaan joskus tulevaisuudessa toimimaan, mutta miten nopeasti fuusio tuhoaa fuusiorenkaan sisäseinän materiaalit?  Niiden pitäisi kestää 30-50 vuotta, jotta voimala kannattaa rakentaa.

 

The Telegraphin Ambrose Evans-Pritchard suosittelee torium-reaktoreita nykyisten uraani/plutonium-reaktoreiden sijaan.

 

Torium-reaktoreita suunniteltiin jo 70 vuotta sitten, mutta koska ydinaseisiin tarvittiin plutoniumia niin käyttöön otettiin uraaniteknologia.

 

Torium-reaktoreilla on merkittäviä etuja uraani/plutonium- ja fuusioreaktoreihin verrattuna:

  • torium-reaktori tuottaa vain 1/1000 uraanireaktorin ydinjätteestä
  • voimalan vaurioituessa torium-reaktori on helpommin hallittavissa
  • torium-reaktori tuhoaa ydinjätettä
  • nestemäiseen fluoridiin perustuvan reaktorin pääomakustannukset ovat hyvin pienet

 

Tällä hetkellä torium-reaktoreita kehittävät mm. Kiina ja Intia. EUssa mietittiin torium-reaktoreiden kehittämistä viime vuosituhannen lopulla, mutta ranskalainen ydinvoimateollisuus torpedoi tämän hankkeen, koska he olivat jo sitoutuneet uraani/plutonium-teknologian kehittämiseen.

 

Torium-teknologian mahdollisuudet olivat siis teoriassa tiedossa, kun eduskunta vuonna 2002 äänesti Olkiluoto 3:n rakentamisen puolesta. Eduskunta.fi:n haulla asiasta ei löydy kuitenkaan keskustelua, mikä ei yllätä.

Katselukerrat: 44

Tarmo Leinonen kommentoi_ 6. huhtikuu 2011 13:10

Ranskalaiset eivät koskaan maksa mitään . Ne taistelevat vaikka maailman ääriin hakien syylliset muualta.

 

Olkiluoto 3:n tapauksessa ostajan ja myyjän lakimiehet ottelivat jo yhden erän. Ostajan puolella on saksalainen EON, mikä rauhoittanee tilannetta.

 

Kansainvälisessä kaupassa on syytä tietää, miten toisessa maassa toimitaan. Muuten joutuu maksamaan oppirahoja.

 

Jo projektia tilatessa on hyvä miettiä etukäteen, mikä on neuvotteluvoima, jos tulee hankaluuksia.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot