Suomen EU-kansanäänestys vuonna 1994 oli suuri bluffi

Suomessa järjestettiin vuonna 1994 neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Enemmistö (56,9 %) äänestykseen osallistuneista kannatti liittymistä ja eduskunta noudatti äänestystä.

Kansanäänestystä edelsi vilkas keskustelu jäsenyyden eduista puolesta ja vastaa. Varsin paljon huomiota kiinnitettiin turvallisuusnäkökohtiin. Suomen virallisella taholla annettiin ymmärtää, että vuosisatainen uhka idästä vaatii liittymistä EU:hun.

EU:sta ei Suomessa kansalaiset tienneet juuri mitään. Kansalaisten oli vain pakko kuunnella johtajiaan, jotka todistelivat, että turvallisuutemme tähden on syytä liittyä.

Silloin yli kaksikymmentä vuotta sitten ei ymmärretty, että EU ei ollut silloin eikä ole tänäänkään sotilasmahti, jolla on oma armeija, joka puolustaa jäsenmaita, jos niiden kimpuun hyökätään. Johtajat kyllä tiesivät asiain todellisen tilan, mutta kansalle syötettiin turvallisuusasiaa, koska sen suomalaiset ymmärtävät.

Tänäänkin ajoittain puhutaan EU:n turvallisuustakeista, mutta se on vain sanahelinää. EU:lla ei vieläkään ole yhtään divisioonaa aseissa liekö yhtä miestäkään, joten turvallisuustakeet ovat vain myötätunnon ilmnaisuja. Suomalaiset kyllä tietävät, mitä tarkoittaa myötätunnon ilmaisut. Kun Talvisota syttyi Suomi sai paljon myötätunnon ilmaisuja Euroopasta, mutta ei yhtään sotilasta, jos ei oteta huomioon pieniä määriä vapaaehtoisia ruotsalaisia ja virolaisia.

Myötätunnolla on huono tapella vihollista vastaan, jolla on ukkoa, kuin pipoa ja tykkejä ja panssarivaunuja.

Kulunut kaksikymmentä vuotta on osoittanut, että EU on aivan jotain muuta, kuin puolustusliitto. Siitä on tullut yhteisvaluutan myötä apparaatti, joka ottaa niiltä rahat, jotka hoitavat asiansa hyvin ja antavat niille, jotka hoitavat asiansa kelvottomasti.

Ranskan uusi presidentti on liittynyt niihin maihin, jotka vaativat lisää yhteisöllisyyttä eli panna varat ja velat yhteen euromaiden kesken. Saksan rautarouva on vastustanut tällaista ajattelua tiukasti, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että Saksa saattaisi taipua jonkinlaiseen Ranskaa tyydyttävään ratkaisuun. Kaikissa tapauksissa Ransan uuden presidentin visiot merkitsee Suomellekin vaan lisää rahan menoa EU:n pohjattomaan kaivoon.

Näyttää siltä, että edessä on jälleen iso askel kohti liittovaltiota, joka merkitsee, että Suomen itsenäisyys kesti vain 100 vuotta.

Ainoa toivo on siinä, että EU-maiden kansalaiset seuraa Englannin esimerkkiä ja vaatii eroa EU:sta.

Maria Le Pen ei jää sivustakatsojaksi. Uskon, että sieltä alkaa kuulua, kunhan on toivuttu vaalitappiosta.

Meillä Suomessakin olisi toivottavaa, että Jussi Halla-aho voittaisi persujen puheenjohtajavaalin. Jos ei, niin toivoa sopinee, että Halla-aho ei jää silloinkaan toimettomaksi, jos vaikka persuporukka jakaantuu kahdeksi puolueeksi. S illoin meillä olisi hallituskipeat persut ja Suomen itsenäisyyttä puolustavat persut.

EU on nyt näyttänyt mikä se on todellisuudessa. Se on eliitin hanke, jonka tarkoitus on ollut alusta lähtien liittovaltio Monnet-suunnitelman pohjalta. Monnet oli ranskalainen poliitikko, joka toimi Kansainliiton apulaispääsihteerinä 1920-luvun lopulla. Hän laati suunnitelman, miten Euroopasta muodostetaan Euroopan Yhdysvallat, taktiikkana pienten askelten politiikka.

Katselukerrat: 153

Vorkkali kommentoi_ 16. toukokuu 2017 13:21

Äänestin silloin EI, ja äänestäisin vieläkin.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot