Yksityistäminen toimii kunhan säännöistä sovitaan

Kun ihminen sairastaa, uskon hänen tarvitsevan enemmän lääkäriä kuin tietoa siitä että sote-palveluiden toteuttaja on oman puolueensa aatteen mukainen. Palveluiden tilaaminen yksityisiltä toimijoilta herättää paljon tunteita, mutta väitän että asianmukaisilla pelisäännöillä tästä ei tarvitse murehtia. Ei vaikka yksityinen taho tekisi voittoa ja jakaisi osinkoa.

Nyt suututetaan vasemmisto

Aloitan lainaamalla VM:n erityisavustaja Ville Valkosen twiittiä, jossa on toki puoluepoliittista väriä mutta myös totuuden jyvää.


Yksityinen taho voi tuottaa tietyt palvelut tehokkaammin kun julkinen. Se ei ole aksiooma, mutta se on mahdollisuus joka änkyräpunaistenkin pitäisi hyväksyä. Suomessa on jo tapauksia joissa yksityinen palveluntarjoaja on saanut toteutettua kunnan perusterveyspalveluita tehokkaammin kun kunta aikaisemmin. Suomi on katastrofaalisen tehoton julkisen sektorin byrokratianhoitaja ja hyväveliverkostomme on itse hirveys. Yksityisellä sektorilla on syntinsä, mutta puhdas pulmunen ei julkinenkaan puoli ole.

Nyt suututetaan EK

Skenaario 1. Pihlajalinna ryhtyy toteuttamaan sote-palveluita kunnalle. Operaatio sujuu hyvin ja firma tuottaa messevät voitot. Tämän vuoksi Pihlajalinna jakaa rotevat osingot osakkailleen. Pihlajalinna maksaa tuloksesta yhteisöveroa 20 prosenttia ja osingoista monimutkaisen kaavan perusteella aika lailla mitä tahansa nollasta yli 50 prosenttiin, riippuen kuinka jykevä salkku osakkeenomistajalla on. Mitä parempi tulos on, sitä enemmän myös valtio saa rahaa.

Skenaario 2. Terveystalo tai Mehiläinen ryhtyy toteuttamaan samanlaisia palveluita ja tekee samanlaisia tuloja. Muuten kaava on sama, mutta valtiolle ei jää senttiäkään, koska firmat siirtävät tulonsa veroparatiiseihin.

Molemmissa tapauksissa on palvelut yksityistetty, mutta toisessa tapauksessa jokainen kansalainen hyötyy yksityisen tahon hyvästä asioiden hoidosta, toisessa tapauksessa jokainen kansalainen kärsii. Vastustan absoluuttisesti ja ehdottomasti veronkiertäjien toimintaa tässä kohtaa ja pidän häpeällisenä että esimerkiksi EK ei käännä selkäänsä veronkiertäjille. Siitä laitoksesta jää päivä päivältä pahempi umpikorruptoituneen likaisen rahan klubin fiilis. Joo, korrekti ihminen sanoisi "mutta sehän on laillista verosuunnittelua". Minä sanon että varas ei kiertoilmauksilla muuksi muutu. Terveystalo ja Mehiläinen ovat varastaneet meiltä rahaa, sinulta ja minulta.

Yrittäjien tulisi puolustaa omaa peliä

Olen yrittäjä. Yritysteni tiedot ovat saatavilla julkisten palvelujen kautta. Minä tiedän miten maksan veroja mistäkin asioista. Vaikkakin toivoisin vähän pitkäjänteisyyttä enkä pidä siitä että verottaja vaihtaa käytäntöjään kuin sukkia, minulla ei ole ongelmia maksaa veroja. Tiedän, että voin yrittää vain siksi että ympärillämme on ehjä yhteiskunta. Leijonaosa kasvavista yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen firmoja, joilla ei ole edes mahdollisuutta veronkiertoon. Siksi meidän täytyisi pitää vieläkin kovemmin meteliä reilun pelin tarpeesta.

Totuus veroista kun on niin pirullisen yksinkertainen: kun yksi ei maksa, muut maksavat enemmän. Tuo totuus ei pala auringossakaan.

Katselukerrat: 307

August Alakönni kommentoi_ 19. maaliskuu 2017 21:17

Niin kuin Röngän tilastosta nähdään, eivät asiat ole yksioikoisia. Tilastoista ei oikeastaan hyvin usein voi päätellä mitään ennen kuin taustalla vaikuttavat tekijät tunnetaan: kuten esimerkiksi mainitsemani baumolin tauti, jolla voi olla suuri merkitys kun määritellään julkisenterveydenhoidon tuottavuutta. Nämä asiat vain tahdotaan usein "unohtaa" kun tilastoja käytetään tarkoitushakuisesti.

Muista Kyuu faktat. Niiden kanssa on oltava tarkkana että ei tule höynäytetyksi. 

Juutas kommentoi_ 19. maaliskuu 2017 22:26

Tästä asiasta käytävää keskustelua ahdistaa se, että me emme tiedä kunnolla ja tarkasti oikeastaan mistään mitään. Kun ei ole tietoa, on sitä enemmän pelkoja. Muutos romahduttaa koko hyvin toimivan järjestelmämme. Terveysjätit vievät rusinat pullasta ja veroeurot ties minne. Yksityinen toimija on aiheuttanut hintojen karkaamisen. Niin paljon huhupuheita ja niin vähän täsmällisiä tietoja. Luulisi, että tietoja olisi edes niistä kunnista, joissa hintojen sanotaan karanneen.

Paljon tässä jää ammattiväen käsiin. Paljon jää tuleville sote-valtuutetuille - jotka taas ovat hyvin vahvasti asiantuntijajoukon armoilla. On tämä sellainen tanssi, että sen kaikkia askelkuvioita lienee mahdoton etukäteen kirjoittaa paperille. Yhtä ja toista on tehtävä ensin hyvää tavoitellen ja sitten nopeasti - sellainenkin voi olla tasavallassa mahdollista - saatujen kokemusten pohjalta korjaten.

Minulla on henkilökohtainen kokemus julkisen ja yksityisen notkeuserosta. Olin lähdössä pitkälle ulkomaanmatkalle, toiselle pitkälle elämässäni. Muutamaa päivää ennen lähtöä iski flunssa. Toivoin sen painuvan takaisin lähtösijoilleen, mutta lauantain iltapäivällä kävi ilmi, että nyt on saatava varalääkitys mukaan (lähtö oli sunnuntaina). Yritin terveyskeskukseen. Sanottiin, että heillä on potilaita vielä. He ovat sulkemassa klo 18, ja lisäksi on vielä lauiantaipäivä. Ei oteta. Kysyin aikaa sunnuntailta. Sanottiin, että ne katsotaan sitten sunnuntaina. Menin  yksityisen firman sivuille. Sieltä löytyi aikavarausohjelma. Tilasin ajan sunnuntaiksi klo 11.15. Täsmälleen tuohon aikaan nuori ripeäotteinen lääkäri ryhtyi tutkimaan minua; arvioni mukaan varsin huolellisesti. Asia oli valmis 11.30 ja minulla resepti kourassa.

On muistettava myös se, että julkinen terveydenhoito on sekin bisnestä, jossa valtuutettujen kautta puristetaan verorahaa niin paljon kuin mahdollista entistä useampina virkoina, joissakin tapauksissa sopimuspalkkoina,  entistä monitahoisempana henkilökuntana (avustavaa hoitajaa, keskushenkilöä jne.), entistä runsaampana aikana. Tuon toiminnan organisoimisessa lienee melko paljon tehtävissä.

Kaiken lisäksi nykytodellisuus on varmasti aika erilainen köyhässä syrjäisessä kunnassa ja yliopistosairaaloiden lähialueilla. Käsitykseni mukaan tämän eron korjaaminen oli yksi kantavimpia syitä koko sote-ruljanssiin.

Ei käy kateeksi tuon ohjelman tekijöitä.

Kyuu Eturautti kommentoi_ 20. maaliskuu 2017 00:02

Kun Kyuun blogin keskeinen argumentti on tilastollinen käyrä, niin olisi hyvä että hän avaisi sitä hieman.

August, tarkoitus oli heittää yleistä tasoa tuolla käyrällä, pointtina siis se että julkisen sektorin hallinto on mennyt aika repaleiseksi ja tehottomaksi. Sen ovat lausuneet lehdissä niin monet opettajat kuin sairaanhoitajat, lääkärit ja monet muutkin. Sen olen nähnyt itse henkilökohtaisesti. Asiat jotka aiemmin hoidettiin opettajan ja rehtorin kanssa, vaativat nyt puolen tusinaa virkamiestä ja viikkotolkulla aikaa. Julkisen liikenteen asiat jotka hoiti aiemmin yksi henkilö, vaativat nyt viisi.

Julkisen sektorin hallinto on rapautunut samalla kun yksityinen sektori on ollut aika ajoin erittäin ahne ja nälkäinen optimoimaan. Kyllä, joskus liikaakin.

Itse olen yksityisellä sektorilla. Olen pari kertaa saanut naamaani vihaisia talousihmisiä jotka eivät mitenkään ymmärrä miten olen toteuttanut asioita puolet halvemmalla kuin vaikkapa Tieto - siis se veroja kiertävä paskiaisfirma jolta julkinen sektori ostaa kaiken. Heillä kun on yhtä työntekijää kohti tusina juristia jotka osaavat voittaa tarjouskilpailun.

Mikä tässä on kaikkein jännintä? Sekä yksityisellä sektorilla että julkisella johdossa on ihmisiä.

August Alakönni kommentoi_ 20. maaliskuu 2017 11:29

En väittäkkään että julkisella puolella ei löytyisi tehottomuutta - sitä löytyy itseasiassa joka paikasta. Linkittämäsi käyrä vain epäilytti. Se oli provokatiivinen ja antaa väärän kuvan. Silloin kun julkaistaan provokatiivinen tilastotieto, tai tilastotieto yleensä ja perustellaan sillä jotain, silloin pitää tietää sen tiedon perusteet edes jollain tavalla. Tilastotieto yksinään on vaarallinen väline. Järjestään mennään vikaan on otetaan tilastotieto jostain kokonaisuudesta pois ja liitetään se johonkin toiseen yhteyteen. Niin kävi tässäkin blogissa. Kuten aiemmin on todistettu vikaan meni.

Kun korostat kokoajan faktoja ja niiden tärkeyttä poliittisessa keskustelussa ja päätöksen teossa, niin ole myös huolellinen niiden kanssa. Muuten voi jäädä moralistisen politikoinnin kuva.

Kyuu Eturautti kommentoi_ 20. maaliskuu 2017 22:04

Kun korostat kokoajan faktoja ja niiden tärkeyttä poliittisessa keskustelussa ja päätöksen teossa, niin ole myös huolellinen niiden kanssa. Muuten voi jäädä moralistisen politikoinnin kuva.

Toden totta, ehdottomasti. Ja jos menee vikaan, se pitää myöntää suoraan.

August Alakönni kommentoi_ tiistaina

Onko tämä luettavissa tunnustukseksi?

Kyuu Eturautti kommentoi_ tiistaina

August, ei. Tämä on tilasto, yhdestä näkökulmasta, joka pitää lukea yhden näkökulman tilastona. Se ei ole vale, se on yksi näkökulma. Leipätekstissä sen vuoksi juuri pehmensin asiaa toteamalla että tämä on vain yksi näkökanta.

Se, että joku ei pidä ko. graafin tekemisestä, on ihan sallittua, jolloin voi lähettää kohteliaan palautteen Tilastokeskukselle.

Orwell kommentoi_ tiistaina

"Niin kuin Röngän tilastosta nähdään, eivät asiat ole yksioikoisia. Tilastoista ei oikeastaan hyvin usein voi päätellä mitään ennen kuin taustalla vaikuttavat tekijät tunnetaan: kuten esimerkiksi mainitsemani baumolin tauti, jolla voi olla suuri merkitys kun määritellään julkisenterveydenhoidon tuottavuutta. Nämä asiat vain tahdotaan usein "unohtaa" kun tilastoja käytetään tarkoitushakuisesti."

Tilastot eivät ole yksioikoisia, vaan tulos riippuu siitä , mitä asioita on otettu  huomioon.

Jos joku löytää sinulle mieluisemman käyrän, se ei osoita, että jonkun toisen esittämä käyrä olisi virheellinen tai että esittäjä olisi väärässä.

Saattaisi olla aiheellista olla huolellinen väittäessään toisen olleen väärässä tai tehneen virheen...

August Alakönni kommentoi_ tiistaina

Sitä näkökulmaa minä olen penännytkin mutta ei ole tullut selvyyttä. Sitä näkökulmaa ei näy missään. On vain kaksi käyrää jotka sojottavat kuka minnekin. Jos käyttää tilastoa on sitä silloin avattava, eikä vain todettava että tämä on yksi näkökulma. Minä kysyn edelleenkin: mikä näkökulma? Lainaan welliä: "Tilastot eivät ole yksioikoisia, vaan tulos riippuu siitä , mitä asioita on otettu  huomioon."

Kertooko tilasto sen totuuden minkä haluat kertoa? Onko ero todellisuudessa läheskään näin jyrkkä jonka kuvan haluat antaa? Kysehän on loppujen lopuksi tässä blogissa mielikuvan luomisesta. Siksi asia on tärkeä.

August Alakönni kommentoi_ tiistaina

Itse pystyn esimerkiksi, jos haluan, todistamaan tilastolla (tilastokeskus) että Suomen mielenterveyspotilaiden,jotka ovat olleet hoidossa ja kotiutuneet, tilanne on oikeasti hyvä. Onko näin? Jos otan huomioon muita seikkoja, huomaan että tilanne ei ole todellakaan yksioikoinen. Tilasto kyllä osoittaa toisin jos haluan sen kuvan antaa.

Ei voi mennä Tilastokeskuksen selän taakse piiloon. Tilaston käyttäjä vastaa aina missä asia yhteydessä sitä käyttää ja mitä siinä on otettu huomioon kun haluaa muodostaa kuvan jostain asiasta. Jos ei tiedä mitä on otettu huomioon, silloin ei pidä sitä käyttää. 

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot