Talvirengaspakko, ja oikeus nastoihin

Bernerin liikenneministeriö on täysin tuuliajolla: kun syksyllä uutisoitiin, että talvirengaspakko ehkä poistuu (tai kiinteä aika poistuu ja valvonta muuttuu tilannekohtaiseksi), pari kuukautta myöhemmin suunnitelmat olivat sitten täysin päinvastaiset eli talvirengaspakon poistumisen sijaan se lisättiin raskaalle liikenteelle.

Ja nyt kun talvirengaspakko laajenee ja henkilöautojen talvirengaspakko on täten todennäköisesti sementoitu ja sen purkamismahdollisuus katoaa vaihtoehdoista, alkaa näemmä keskustelu tiekohtaisesta nastarengaskiellosta. Tarvitsemme siis todennäköisesti kolme settiä renkaita: kesä, kitka ja nastat. (Vielä syksyllä taisi olla ajatus siitä, että siellä missä ei ole kunnon talvea, voisi ajaa säävarauksella vaikka kesärenkailla vuoden läpi.)

Tämä on ollut jo ongelma autolla ulkomaille lähdettäessä, koska eri maissa on eri talvirengaspakolliset aikakaudet. Jos esim. Suomessa on talvirengaspakko joulukuusta helmikuuhun (vapaaehtoinen käyttö ennen ja jälkeen tämän kelin mukaan tai kuukausi ennen pakon alkua ja keväällä pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin), kun taas esim. Bosniassa pakko ulottuu 15.11 - 15.4. eli pakko on päällä liki yhtä pitkään kuin Suomessa on oikeus vapaaehtoiseen nastarenkaiden käyttöön. Toki vaikka siellä on talvirengaspakko melkein puoli vuotta, nastarenkaat ovat ympäri vuoden kielletty eli heidän talvirengaspakko on kitkarengaspakko ja kitkoja ei tarvi pitää kuin vetävillä pyörillä. (Nytkin Suomeen raskaalle liikenteelle tulee talvirengaspakko vain vetäville pyörille, eli ilmeisesti raskasta liikennettä ei tarvi ohjata, ainoastaan saada liikkeelle.)

Pistää vaan kysymään, täytyykö nyt välttämättä rakentaa samanlaista kaaosta Suomen sisälle, mikä vallitsee jo entuudestaan EU:n sisällä, että joudut matkalle kuin matkalle ottamaan kitkarenkaat alle, vaikka normaalisti ajaisit kotipaikkakunnan talvissa nastarenkailla? Muutenkin absurdia, että jos haluaa mitään rajoitteita pakolaisvirtoihin, tulee Schengenin idea heti vastaan - mutta omalla autolla ei talvisin voi matkustaa Eurooppaa pitkin, kun maakohtaisesti voidaan lyödä rajalla määräyksiä vaihtaa auton rengassetti.

Taitaa tämä sekopäinen ajattelu nastarengaskiellosta vieläpä yhdistettynä talvirengaspakkoon olla taas niitä Helsingin seurapiirien ideoita. Puolet katupölystä tulee kuulemma nastojen murentamasta asfaltista, toisen puolen tullessa hiekoituksesta, jota tarvitaan, että kitkoilla pärjää märällä jäällä, sillä kitkat ovat parhaimmillaan pakkaslumilla, joita ei Helsingissä ole tarjolla. Nastarenkaista tahdotaan eroon, mutta tämä voi tarkoittaa entistä suurempaa tarvetta hiekoistussoralle ja tiesuolalle eli katupöly ei tule vähenemään vaikka katupölyä käytetään perusteena nastarenkaiden kieltämisellle. Koska tiet halutaan Helsingissä sorittaa tai suolata pitäviksi, en ymmärrä miksi talvirengaspakosta ei voinut kokonaan luopua, jotta edes Helsinki olisi voinut ajaa kesärenkailla ympärivuotisesti.

V**** mikä sähläys.

Katselukerrat: 234

Vogoni kommentoi_ 15. maaliskuu 2017 18:32

Kitkoilla tee yhtään mitään jos osa kansakunnasta ei ajele jääpintaa rikki nastoilla.

Orwell kommentoi_ 15. maaliskuu 2017 18:43

Japanissa aikanaa laskettiin ennen nastakieltoa, että n. 15% autoista pitäisi varustaa nastoilla liukkauden pienentämiseksi riittävästi.

Poliittisesti ei kyetty päättämään, ketkä saisivat käyttää nastoja, joten seurauksista huolimatta nastat kiellettiin.

Lieköhän siellä on pohdiskeltu hiekoituksen aikaansaaman katupölyn aiheuttamia kuolemia?

Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 16. maaliskuu 2017 05:55

Taitaa avauksessa lievästi sanoen käsitteet, kesärengas, talvirengas, nastarengas ja kitkarengas, olla ainakin osittain sekaisin. Talvirengas (M+S-merkintä ), nastoilla tai ilman on talvirengas, kitkarengas on ehkä selkeämpi käsitys kuten kesärengas. Kitkarenkaissa ja talvirenkaissa minimiurasyvyys on kesärengasta suurempi; näin olen antanut itseni ymmärtää.

Orwell kommentoi_ 16. maaliskuu 2017 09:58

"Talvirengas (M+S-merkintä ), nastoilla tai ilman on talvirengas"

Niinhän sitä luulisi, mutta ei pidä paikkaansa.

Tuolta Aasian suunnalta tulee kaikenlaista "donitsia" erilaisine merkintöineen, mutta kaikki tuolla merkinnällä eivät todella ole talvirenkaita ainakaan ominaisuuksien mukaan.

Pentti Tuominen kommentoi_ 16. maaliskuu 2017 11:02

""Talvirengas (M+S-merkintä ), nastoilla tai ilman on talvirengas"

"Niinhän sitä luulisi, mutta ei pidä paikkaansa."

Kuitenkin se täyttää lainkirjaimen, mistä sen tavallinen kuluttaja muustakaan osaa tunnistaa. Hyvä nyrkkisääntö tietysti on, kuten kaikessa muussakin tavarassa, halvinta ei koskaan kannata ostaa.

Hiukan vielä talvirenkaista / kesärenkaista. Moni kiskoo vanhoista talvirenkaista nastat pos, onhan se lain mukaan luvallista ja ajella sitten niillä kepuleilla talvirenkailla. Toinen tapa on ajaa kesällä loppuun kuluneet kitkarenkaat.

Kumpainenkin tapa on erittäin huono, sillä talvirenkaan kumiseos on ihan jotain muuta,  kuin kesärenkaalla. Senpä tähden sen käyttäytyminen on ihan erilaista lämpimissä olosuhteissa. Myöskin vanhoissa nastarenkaissa  tasapaino muuttuu varmasti, joten ne pitäisi tasapainoittaa, muuten ne ajan myötä käyvät kaikkien etupään nivelien päälle, kuluttaen niitä. Siihen se sitten saavutettu säästö saattaakin mennä jopa monikertaisesti. Jopa rengasrikoille vanhat talvirenkaat ovat alttiimpia, joten onko se mukava keskeyttää matkanteko renkaan vuoksi, sillä säästämisellä.

Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 16. maaliskuu 2017 12:12

Kyllähän Pentti tarkensi asiaa melkoisesti. M+S-merkintä ei oikeastaan tarkoita talvirengasta...mutta. Talvirengas-määritelmästä on useitakin erilaisia mielipiteitä. Joka tapauksessa se on karkeakuvioinen rengas ja urasyvyydet kuten tuolla edellä mainitsin. Minulla oli amerikkalainen auto(4-veto ja omapaino 3700kg) ja sen vuosikatsastus oli usein talvisaikaan. Nastoja siinä minulla ei koskaan ollut, ei kitkojakaan, vain normaalit talvirenkaat. Ei koskaan konttorilla erimielisyyksiä ollut.

Pentti Tuominen kommentoi_ 16. maaliskuu 2017 14:08
Kalervo

Minä puhuin nyt ja oletin, että puhutaan alle 3500 kiloisista autoista. Niissä on urasyvyyden oltava vähintään 3mm, raskaimmissa on ihan omat sääntönsä, joissa osa voi olla jopa ihan sileitä kunhan kankaat eivät näy se niistä.
Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 16. maaliskuu 2017 15:13

No, minä kun viimeiset vuosikymmenet olen näillä raskailla ajellut. Kyllä aina on mielessä tuo kunnon rengastus, Tänään kävin katsastuksessa  ja vaikka ajoneuvoni vm onkin-95; renkaat, takana urasyvyys n 0,7mm edessä ns kesärenkaat urasyvyys n 0,5. Ei muistutetturengastuksesta; kehuttiin jarruja, vähäisiä päästöjä. Leima ilman huomautuksia. 

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot