Täysistunto päätti: EU:n päästökauppa remonttiin

EU:n päästökauppajärjestelmä on unionin toistaiseksi pääasiallisin keino vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet. Päästökaupan piirissä on 45 prosenttia kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä.

Eilen parlamentti äänesti päästökauppajärjestelmän uudistamisesta. Järjestelmän ongelmana on ollut kroonisen alhainen päästöoikeuksien hinta, joka ei ole kannustanut toivottuihin päästöleikkauksiin. Tällä hetkellä päästötonnin hinta on noin viiden euron paikkeilla. Tällä hintaa markkinaehtoinen mekanismi ei ohjaa leikkaamaan päästöjä.

Monet alat, joiden katsotaan olevan erityisen herkkiä kilpailulle kolmansien maiden toimijoiden kanssa, nauttivat tällä hetkellä ilmaisista päästöoikeuksista. Ilmaisten päästöoikeuksien osuus kaikista oikeuksista on 43 prosenttia, ja usein katsotaan, että näistä hyötyvät tällä hetkellä myös sektorit, jotka eivät ilmaisia oikeuksia välttämättä tarvitsisi.

Erityisesti näitä ongelmakohtia on pyritty hiomaan pois uudelle päästökauppakaudelle vuodesta 2020 eteenpäin.

Mitä parlamentissa nyt sitten päätettiin?

Positiivisina askeleina parlamentti haluaa vähentää markkinoilla olevien ylimääräisten päästöoikeuksien määrää. Näitä varten perustettiin jo jokunen vuosi takaperin niin kutsuttu markkinavakausvaranto, jonne sijoitettiin muiden muassa tehtaiden sulkemisesta syntyneitä ylimääräisiä päästöoikeuksia. Vakausvaranto tulee käyttöön vuonna 2019. Parlamentti ehdottaa, että varannosta poistetaan 800 miljoonaa päästöoikeutta vuonna 2021 ja että varantoon siirretään markkinoilta jatkossa tarvittaessa nopeammin ylimääräisiä päästöoikeuksia.

Laivaliikenteen osalta parlamentti esittää sen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmän piiriin vuodesta 2023 eteenpäin siinä tapauksessa, ettei ala saa siihenkään mennessä sovittua omaa järjestelmäänsä päästöjen leikkaukselle. Tämä koskisi laivoja, jotka pysähtyvät EU-satamissa samaan tapaan, kuin EU:n sisäinen lentoliikenne on päästökauppajärjestelmän piirissä. Lentoliikenteen sisällyttämisestä järjestelmään päätettiin jo muutama vuosi takaperin. Tähän ei tule muutosta.

Kunnianhimoa jäi kuitenkin myös puuttumaan. Parlamentti päätyi tukemaan komission esitystä päästöoikeuksien kokonaismäärän vähentämisestä 2,2 prosentin vuositahtia, eikä hyväksynyt ympäristövaliokunnassa ehdotettua nopeampaa 2,4 prosentin vähentämistahtia. Tämä vaikeuttaa Pariisissa sovittujen tavoitteiden toteuttamista ja tarkoittaa sitä, että seuraavalla vähennyskaudella vähennysten täytyy olla entistä radikaalimpia.

Ilmastotoimien kustannukset kasvavat koko ajan. Mitä nopeammin ja radikaalimmin päästöjä lähdetään vähentämään, sitä halvemmalla päästään. Taloudellinen sopeutuminen ilmaston muutoksen hillitsemiseen vaikeutuu entisestään, jos tekoja lykätään tuleville vuosikymmenille.

Katselukerrat: 68

Neuvos kommentoi_ torstaina

Suomessa päästöjä vähentää työttömyys.

Orwell kommentoi_ torstaina

Juu ja teollistuneissa maissa työn siirtyminen saastuttaviin maihin.

Eläköön hihhuliuskonto.

Timo Gottlieb kommentoi_ torstaina

Kasvihuone päästöjä ei juuri kourallinen suomalaisia tai taskullinen eurooppalaisia saa aisoihin, miljardi kiinalaista tuhoaa enemmän minuutissa kuin me vuodessa,,,ei tässä muuta, hei, halatkaa puita tai syökää heinää, kiitos.

pekka saarinen kommentoi_ perjantaina

Heinää se on syötävä, kun palvikinkkukin kielletään......

Kohta se kielletään koko sianliha, kun sattuu olemaan ISIS:n pääkonttori Brysselin herrojen palatsin seinän takana.....

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot