Katselkaapa dokumentti sodan murtamat

Paljon on maailmassa tuosta asiasta puhuttu,  paljon kirjoitettukkin, vaan onko kukaan huomannut tuota mitenkä voi häpeäkin olla  julmaakin .

Kun on tulee eteen sodan murtama ihminen,  niin mikä siinä on sellasta jota pitää hävetä, kaikki ihmiset ei kestä samalla mitalla henkisiä paineita .

Jotenka toisille menee tuo raja paljonkin alemmalla tasolla,  ja sitä emme varmaan ota vieläkään tarpeeksi vakavasti .

Siitä on aivan viime aikoina tapahtuneet joukkomurhat muualla,  jossa veteraanilla on mennyt ns järjen valo pimentoon .

Voiko tuollasta ihmistä tuomita,  no meillä ei,  mutta muualla näyttää olevan jopa kuoleman tuomioon asti ei tuo olekkaan sen jälkeen enää tuomio,  vaan se onkin lähinnä kosto .

Mitäs täällä elät kun teit murhia,  no onko Suomi sittenkin sivistysvaltio  kun ei tuomitse kun ihmisen mieli onkin murtunut .

Aivan oikea oli tuo kirkon polttajankin asia,  jossa hänet suljetaan pakko hoitoon, eikä tuomiota anneta vankila tuomiona .

Mutta kyllä nuot sodan murtamat kannattaa katsoa,  niidenkin joilla ei asia sinänsä ole valoittunut ja jotka ei asiaa vielä ole käsitellyt oikealla tavalla .

Ihmisen mieli on moni säikeinen asia eikä se ihan mitä vaan kestä seommoro tepivaari  Kirjoitti Teuvo Mast

Katselukerrat: 384

A.I. kommentoi_ 11. tammikuu 2017 10:31

   Arvoisa Kalervo Ilmari  Pohjola, onnittelen kun noin on. Paikkakunta josta kirjoitin oli siihen aikaan kovin vasemmistolainen ja niin kiihkeä kuin heti sodan jälkeen olla voi. Ainakaan äärioikeistolaisuudesta ei opettajia (tässä koulussa) voinut syyttää.
  Aiheesta vähän sivusta; koko suomessa oli henki vähän toinen. Esimerkiksi kansakoulun laulukirjasta puuttui (oli poistettu) numeroituja isänmaallisia lauluja. Montako, en voi enää sanoa, vain sen, että numeroita puuttui.

Mika Helasvuo kommentoi_ 11. tammikuu 2017 10:37

Vähän asian sivusta, mutta ohuella langalla yhdistettävissä ja niin suosittelen katsomaan myös toisen varsin hyvän dokumentin:

http://areena.yle.fi/1-3178949

Kalervo ilmari Pohjola kommentoi_ 11. tammikuu 2017 14:47

No, jos sanoisin todellakin asian sivusta. Ei nyt oikein voi mitenkään yhdistää edes ohuella langalla.

Mielenterveyspotilaita sielläkin hoidettiin mutta varsinaisia sotatraumoja kovin vähän.

Miettikäähän; noin paljon  mielenterveyspotilaita sotavammoina  Sitten miettikää sodan mielekkyyttä, puolusteltavuutta ja ihannointia.

Kyllä minä kunnioitan sotaveteraaneja kuten isäänikin...mutta??

teuvomast kommentoi_ 11. tammikuu 2017 16:31

Aivan kaikki ei kestäneet sodan tuomia asioita vaan heille tuli siitä päähän vamma vaikka haavaa siinä ei ollutkaan .

Mutta tuskinpa yksikään mies sodasta tuli kotiin entisenlaisena kaikilla oli jotain henkisiä vammoja joihin ei laastari auttanut 

Niin kuin Uuno Turhapuron vatsahaavaan terv tepivaari 

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot