Jo 60-luvulla Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors mietti, että Kauppakatu ja muutama muukin ydinkeskustan katu olisi hyvä varata jalankulkijoille. Ajatus kuulostaa otettuna huomioon tuon ajan autoistumisen haaveet lähes käsittämättömältä. Nyt ollaan taas herätetty esiin mahdollisuus kävelykeskustasta: http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/autot-pois-hameenkadulta-...

Jutun kommenteista paistaa läpi vanha uskomus: Ihmiset tulevat vain ja ainoastaan henkilöautoilla asioimaan keskustaan. Aikoja sitten Aamulehdessä oli juttu siitä, kuinka keskustan yrittäjät valittivat asiakkaitten puutetta. Syiksi luetellaan parkkipaikkojen vähyys, parkkimaksujen korkeat hinnat ja Viistokadun sulkeminen. Samassa jutussa oli havainnekuva alueesta jossa kauppa sen sijaan ydinkeskustassa käy. Se oli "yllättäen" Kuninkaankadun kävelykadun kohdalla.

Jos mietitään hetki oikeasti. Kuka autoileva henkilö hyötyy Hämeenkadusta tullessaan keskustaan asioimaan? Häviävän pieni määrä. Sitä paitsi tuleva Hämpin parkki tarjoaa autoileville asiakkaille autopaikkoja enemmän kuin laki sallii. Ollaanko tämä kokonaan unohdettu, vai onko kyseessä vain autoilua kannattavien henkilöiden periaate: Hämeenkatu on katu ja siksi se kuuluu automaattisesti henkilöautoille. Totuus ollaan onneksi ymmärretty monessa paikassa, toivon mukaan myös Tampereella tulevaisuudessa. Esimerkkejä ei tarvitse lähteä edes etsimään keski-euroopasta, jossa niitä löytyy lähes jokaisesta kaupungista. Helsingin Aleksanterinkatu on varattu vain ja ainoastaan jalankulkijoille, raitiovaunuille ja takseille, joskin sääntöä rikkoo ikävän moni henkilöautoilija, tästä myöhemmin lisää... Mutta Aleksanterinkatu osoittaa, että kauppakadulla on jopa paremmat edellytykset, kun siltä on henkilöautoilu kielletty. Joukkoliikenne pystyy tuomaan kaupan oven eteen huomattavasti enemmän asiakkaita, kuin autoilla ikinä ja tämä näkyy maailmalla kaupanpitäjien kukkarossa.

Joukkoliikennettä ollaan kehittämässä Tampereen seudulla. Tämä tulisi yhdistää oitis Hämpin rauhoittamiseen. Bussit ovat osa meluavaa ja häiritsevää autoliikennettä keskustassa, mutta busseille ei ikävä kyllä löydy muuta hyvää pääväylää keskustasta, mutta niiden meluhaittoja voidaan vähentää tehokkaasti joukkoliikennettä kehittämällä. Raitiovaunut ja johdinautot hiljentävät melua ja vähentävät päästöjä. Raitiovaunut soveltuvat runkolinjojen kulkumuodoiksi, jolloin raskaimmat bussilinjat saadaan korvattua ratikoilla. Tämä vähentää rutkasti bussirallia keskustaan. Lisäksi raitiovaunu voidaan ja kannattaakin linjata kulkemaan kävelykaduille, joissa se pystyy hiljaisuutensa ja raiteisiin sidotun turvallisen kulkunsa johdosta kulkemaan tehokkaasti. Katsokaapa huvin vuoksi tämä filmi Brnosta: http://www.youtube.com/watch?v=4n03u7iH6b0 Onko tässä nähtävissä tulevaisuuden Kauppakatu, jolle ratikka on suunniteltu linjattavaksi?

Jos (ja toivon mukaan kun) lähdetään Hämeenkatua muuttamaan joukkoliikenteen ja jalankulkijoiden kaduksi, niin silloin on tehtävä oitis selväksi autoileville osapuolille, että tänne ei ole asiaa. Helsingin muuten toimivalla Aleksanterinkadulla ja Mikonkadulla on kuten aikaisemmin todettiin, ikävän paljon autoja, niiden ollakseen kävelykatuja. Tampereella ei ole varaa ruveta lipsumaan valvonnassa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa pylväitä ja puomeja, jotka estävät asiattomilta ajoneuvoilta pääsyn kielletylle katuosuudelle. Toivottavasti tähän ei Tampereella tarvitse lähteä, mutta jos muu ei auta niin kiinteät esteet ovat ainoa keino, jos (autoilevilta) kansalaisilta ei löydy sitä tottelevaisuutta, jota Ranskan ja Saksan kävelykaduilla on havaittavissa.

Katselukerrat: 167

al1947 kommentoi_ 30. marraskuu 2009 22:45
Maksavatko ne kävelijät katujen kunnostuksen ja puhtaanapidon sitten ihan itse? En nimittäin näe silloin koko katua itselleni tarpeelliseksi enkä siksi halua siitä sitten maksaakaan.

Noinkohan sitä vain jokainen yksilö voi korvamerkitä sen, että mitä haluaa maksaa ja mitä ei?

Jospa minäkin sitten esitän haluttomuuteni osallistua Orwellin lasten koulutukseen.
Ihmetteleva kommentoi_ 30. marraskuu 2009 23:34
Käväiskää Tukholmassa, Drottningsgata, alkaa melkein valtoipäivätalolta yksi kilometri vain jalankulkijoille pyhitetty, kaippaa ja tavarataloa toinen toisensa vieressä ja kauppa käy, tosin noilla poikkikaduilla liikkuu autoja, mutta liikennevalot antavat sille kävelevälle massalle mahdollisuuden ylittää ne peltihirviökadut, ei tämäole ainoa mutta keskeisimmällä paikalla, niin pini lisäys myös tuo T-bana tuo niitä lallustelijoita
Kyuu Eturautti kommentoi_ 30. marraskuu 2009 23:44
Kyllä minä Hämpin rauhoittamisen kannalla olen edelleen. Uskon, että se on bisnekselle kultakaivos ja autoilijoille korkeintaan pieni haitta.

Mutta älkäämme hetkeksikään unohtako, että joukkoliikenne Tampereella on erittäin pahasti työn alla. Sanokaa minua myös autoilevaksi sikaporhoksi, mutta mielestäni joukkoliikenne on julmetun kallista. 8 euroa myöhäisillan parista bussimatkasta, vaikka on ennakkoon maksettu hieno älykortti, josta siitäkin on maksettu pantti.

Rauhoittakaa Hämeenkatu puolestani, en pane autoilijana yhtään vastaan. Mutta jatkakaa joukkoliikenteen kehitystä, voimakkaasti. Vaikka sitten meidän sikailevien, sovinististen, epäsiistien, terroristien, väkivaltaisten, varkauksille taipuvaisten autoilijoiden piikkiin. Vielä pari hetkeä olemme valmis ottamaan moista asennetta vastaan, kunhan hyöty on yhteinen.
Ihmetteleva kommentoi_ 30. marraskuu 2009 23:58
Niin se joukoliikenne pitää olla myös edullista, heittele tukholmasta 30 pv.n lippu 690 (70€) 7pv,n 260 (26€) 3 pv.n 200 (20€) näilä saat ajella niin paljon istunlihakset sietää kertamaksuilla kolme zoonia kännykällä tai kertalipulla 1 zooni 30 (3€) 2 z 45, 3 z 60 nyt onsiis kysymyksessä koko tukholman lääni ja kaupunki, eipä ihme että ne auto seisoo paljon kotona parkkipaikoilla
Oula Lintula kommentoi_ 1. joulukuu 2009 00:10
Joku voisi huvikseen laskea parkkiruudut Hämeenkadun varrella. (Laskin viime kesänä itse, mutta unohdin...) Seuraavaksi voisi jakaa tämän parkkiruutujen määrän tasan Hämeenkadun varren yritysten kesken, ja miettiä, kannattaako bisnes sellaiselle asiakaspotentiaalille.
al1947 kommentoi_ 1. joulukuu 2009 08:34
Mihin yksikään yksityisautoilija tarvitsee Hämeenkatua?
- Yhteenkään nykyiseen parkkitaloon ei pääse suoraan Hämeenkadulta.
- Kohtapuolin Hämeenkadun alla on pilvin pimein parrkipaikkoja.
- Ei ole kovin järkevää käyttää Hämeenkatua kaupungin läpiajoon. Rantatietä, Satakunnankatua ja Ratinan kautta pääsee paljon nopeammin ja mukavammin.

Taksit ja bussit ovat oma lukunsa.
Esko Teerilahti kommentoi_ 1. joulukuu 2009 09:15
Ihmettelin myös kovasti Kauppakamarin edustajan vuodatusta. En voi yleistää omaa käyttäytymistäni, mutta en muista koska olisin pysäköinyt Hämeenkadulla. Jos on yksi asia hoidettavana, haen paikkaa esim. Hallituskadun suunnalta. Jos useampi asia, ajan aina parkkitaloon, riippuen asioinnin kohteista, joko Sokoksen, Anttilan, Koskikeskuksen tai Rautatieaseman P-taloon. Usein tulen myös bussilla.
Se tietysti helpottaa, että on tervejalkainen ja valmis käyttämään niitä.
Tietysti eri ihmisillä on olemassa erilaisia tarpeita, mutta en tosiaan voi uskoa, että Hämeenkadun kauppojen menestyminen voisi olla parkkipaikoista kiinni, semminkään kun nyt kadun alle tulee tilaa.
Vesa Keinonen kommentoi_ 1. joulukuu 2009 11:47
Synkeä joulukuun eka päivän aamu muuttui iloiseksi kun katselin Aamulehden uutista ja havainnekuvaa joukkoliikenne ja kevytliikennepainotteisesta Hämeenkadusta.

Tämä on todella hienoa! :)

Kiitos Kari Kankaalalle ja kumppaneille kun uskallatte viedä tämän kaupungin myös liikenteellisesti 2000-luvulle.
Pauli Välimäki kommentoi_ 1. joulukuu 2009 19:23
Kommentti Kevyemmälle liikenteelle: Kun Hämeenkadusta tehdään joukko- ja kevytliikennekatu, se voidaan suunnitella kokonaan uudelleen. Silloin jalkakäytäviä voidaan leventää - ne ovat nyt ruuhkaisia ja ahtaita. Myös pyörille saadaan omat kaistat. Kadulla on tavallaan kävelykatu molempiin suuntiin. Busseille jää kaksi kaistaa.

En poistaisi busseja Hämeenkadulta muuta kuin siinä tapauksessa, että tilalle saataisiin ratikka. Hämeenkatu täytyy säilyttää pääjoukkoliikenneväylänä. Mutta kävelijöille ja pyöräilijöille saadaan turvallisesti lisää tilaa kun autot poistetaan.
Jyrki Majanmaa kommentoi_ 1. joulukuu 2009 21:13
Orwel:

Unelmautopiaan on helppo uskoa, kun on nähnyt omin silmin toimivia esimerkkejä maailmalla.

Tavaraliikenne saadaan kyllä kulkemaan vaikka kävelykadulla, esim. tiettyyn kellonaikaan. Sitä paitsi osalla Hämpin liikkeistä, jotka tarvitsevat huoltoajoa runsaasti on jo olemassa yhteydet liikkeisiin sivukaduilta.

Sitten pysäköinnistä. Jättävätkö kaikki ihmiset keskustassa autonsa Hämpille? No eivät todellakaan. Sitä paitsi tuleva Hämpinparkki yhdessä jo olevien ja suunniteltujen parkkiluolien ja talojen kanssa takaa sen, että autoilevat osapuoletkin voivat jatkossa asioida keskustassa. Busseilla ja ratikoilla tällaista yhdistettyä kävely ja joukkoliikennekatua pystytään kuitenkin syöttämään uusilla asiakkailla tehokkaammin, kuin mikään parkkitalo pystyisi.

Läpikulkuliikenne ei vaarannu kyllä Hämpin sulkemisen myötä. Tuleva ratapihankatu ohjaa Viinikasta liikennettä yhdessä Hämeenpuiston kanssa. Rantaväylän välityskykyä on ehdottomasti parannettava, karsimalla sieltä valoristeyksiä tunnelilla, tai muilla keinoin. Tällä hetkellä tunneli on vahvin ehdokas.

Kevyempi liikenne:

Keskustassa on tosiaan vaikea linjata joukkoliikennetä muille reiteille tehokkaasti ja järkevästi. Itse sallisin silti raitioliikenteen Hämpillä, jolloin katu muuttuisi raitiokävelykaduksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Raitiok%C3%A4velykatu Bussit saataisiin halutessa kiertämään Teiskontieltä Kaupinkadun ja Sammonkadulta Sarvijaakonkadun kautta Kalevankankaalle (Yliopiston yhteys paranisi) ja sieltä Koskipuistoon ja Keskustorille ja siitä vanhaa Viistokatua pitkin Satakunnankadulle. Jäljelle jäävät bussien katvealueet (Itsenäisyydenkatu, Sammonkatu, Teiskontie, linjan 2 reitti, Tuulensuu, Pirkankatu) voisi ratikka hoitaa. Tämä yhtenä vaihtoehtona. Pääasia on kuitenkin, että Hämpille ja sen lähikaduille säilyy hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Aamulehti Blogit

© 2014   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot