Useimmat makroevoluutioon elämän alkuna ja sen eri muotojen ilmaantumisena uskovat henkilöt eivät ole ikinä vaivautuneet perehtymään evoluutioteorioiden sisältöön. Eivät ole edes tietoisia, että niitä on useitakin erilaisia, jotka lisäksi voivat vielä olla eri mieltä asioista ja ristiriitaisia toisiinsa verrattuina. Uskovat vain "riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella."
Darwinin alkuperäisen valintateorian korvasi jo 1900-luvun alkupuoliskolla ns. synteettinen teoria.
Sen jälkeen tuli ns. neutraaliteoria. Siinä paino pannaan neutraaleihin esisopeuttaviin mutaatioihin ajatelluissa makroevolutiivisissa prosesseissa, ja tuodaan esiin enemmänkin pirstaloitunutta ja kaikkiin mahdollisiin suuntiin sattumanvaraisesti liikkuviin prosesseihin.
Nämä teoriat taas jättivät lukuisan määrän aukkoja ja vastaamattomia kysymyksiä, esim. eri orgaanien samanaikaiseen kehittymiseen ja useiden rakenteiden samanaikaiseen välttämättömään muuntumiseen.
Kehiteltiin uusia teorioita, esim. systeemiteoria.
Keskittyy paljolti geenien toimintaan. Ei pysty silti vastaamaan mitenkä eri geenien kytkentä voisi tapahtua keskeneräisessä kehittymisvaiheessa. Muiden teorioiden kannattajien mukaan taas pelkästään genomista käsin ei voi eliöiden muuttumista ymmärtää.
Tuli myöskin ns. kriittinen evoluutioteoria. Se vastusti perinteistä darwinista näkemystä organismien sopeutumisesta ympäristöönsä. Eli, että ympäristö ei voi olla valinnan kautta evoluution moottori.
Painottaa sitä, että eliöiden sisäiset rakenteet ratkaisevat mitkä mutaatiot ovat hyväksyttyjä ja mikä evolutiivinen muutos olisi mahdollista. Darwinistisen ja synteettisen teorian mukaan eliöiden ympäristöön sopeutuminen on se ratkaiseva tekijä.
Kun fossiilisto ei ole antanut todistusta evoluutioteorioille kehiteltiin myös ns. punktualistinen malli. Se selittää, että makroevoluutio olisi tapahtunut hyvin pienissä populaatioissa ja hyvin nopeasti, räjähdysmäisesti. Mitään todisteita tälläisestä ei ole tietystikään olemassa.
Mitkään näistä makroevoluutiota selittämään pyrkivistä malleista ja perusteluista eivät perustu tehtyihin havaintoihin, vaan rakennettuihin teorioihin.
Vaikeat ja mahdottomat asiat korjataan lisäoletuksilla, kuten pitkät ajanjaksot tai sitten äärettömän nopeat makroevolutiiviset vaiheet ovat selitys selittämättömiin asioihin. Ovat asioita joita ei pystytä tutkimaan.
Myöhemmät korjaavat teoria (systeemi ja kriittinen teoria) eivät myöskään pysty antamaan makroevoluutin mekanismeille selityksiä. Pyrkivät vain selittämään ja korjailemaan aikaisempien teorioiden puutteita ja virheellisiä lähtöoletuksia.
Kyse makroevoluutin todenperäisyydesta tai ei, on siis mitä suurimmassa määrin uskonasia.
Tagit: yhteiskunta
Jaa
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity tähän sosiaaliseen verkostoon