Aina voi hävitä - vasemmisto ja tietoyhteiskunta

[Kyuu Eturautti]

Vasemmistoliitto on vihdoin herännyt monien jäsentensä pitkään huutamiin tietoyhteiskunta-asioihin. Paavo Arhinmäen kannanottoa voi pitää asiallisena. On oma kysymyksensä ihmetellä, miksi tässä meni heillä niin monta vuotta, mutta mielenkiintoisemmaksi tämä menee kun asiaa katsotaan pidemmälle. Lopultakin tietoyhteiskunta-aiheet ovat paketti, jossa Vasemmistoliitto ja muut vasemmistolaiset toimijat kuten SKP, voivat vain hävitä. Jos jotain positiivista haetaan, häviämiseen on sentäs kaksi vaihtoehtoa.

Tietoyhteiskunnan kehitystarve

Kertausta alkuun.

Faktuaalisesti voidaan jo todeta se, mitä eri puolueiden edustajat ja lukuisat tutkijat sanovat. Nykyisen mallinen tekijänoikeusjärjestelmä on tiensä päässä. Myös laajemmin katsoen tietoyhteiskunnan lainsäädäntö on maassamme huonolla tasolla, olemme tippuneet kehityksen kelkasta ja päättäjät ovat etääntyneet yhteiskunnasta. Suvi Lindenin aloitteesta käytämme valtion rahaa jopa lapsipornon tarjonnan parantamiseen. Rahaa tuntuu muutenkin valuvan tietoyhteiskunnan hankkeissa kaivoon rajusti. Lähes jokainen alan julkinen kehityshanke on tuomittu epäonnistumaan jo suunnitteluvaiheessa.

Tietoyhteiskunnan kehityksen monet murheet - eivät siis vain tekijänoikeusaiheet - ovat olleet katalyyttinä erinäisten tietoyhteiskunta-aktiivisten liikkeiden nousuun. Näihin liikkeisiin kuuluu myös Piraattipuolue, mutta lisäksi on useita kotimaisia ja kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä. Kun nämä tahot ovat nousseet yhä näkyvämmäksi, perinteisten puolueiden on vihdoin täytynyt myös noteerata niiden olemassaolo. Etunenässä ovat muutokseen paremmin kykenevät pienemmät puolueet, Suomesta ainakin Vihreät ja Vasemmistoliitto. Vihreiltä tosin selvä linjaus vielä puuttuu, mutta viime aikana esille ovat nousseet Jyrki Kasvin järkipuheet sekä Kaisa Rastimon suurta diplomaattista taitoa osoittavat heitot, kuten kommentti "Nussikaa toisianne vertaisverkoistoissanne!".

Kaksi vaihtoehtoa

Nyt olemme siis tilanteessa, jossa Vasemmistoliiton johto on lausunut varsin äänekkäästi halun liikkua eteenpäin. Tämä on hyvä, mutta mihin se johtaa?

Vasemmistoliitto on siinä oikeassa, että moni heidän kannattajista katsoo tietoyhteiskunnan kannanottoja tarkkaan. Jos kävisi niin, että he päätyisivät lobbauksen perästä lopulta toimimaan vanhojen vallanpitäjien ehdoilla, ääniä katoaisi muille puolueille. Vaikka Arhinmäki aika selkeästi linjansa mainitsi, hän ei ole osoittanut hirveän johdonmukaista linjaa, joten takinkääntö on aina mahdollista. Lobbarien valtaa ja rahaa ei sovi myöskään vähätellä.

Jos Arhinmäen julistama linja taas pitäisi, Vasemmistoliitto ottaisi selvän kannan Internetin neutraaliuden puolesta. Tästä ei oikein voi valita vain paria palaa päältä, vaan sananvapaus, tekijänoikeusreformi ja avoimuus kulkevat väkisinkin käsi kädessä. Tämä puolestaan tarkoittaisi että myös Vasemmistoliiton perivihollisilla, kuten "rotutohtori" Jussi Halla-aholla ja "puskanatsien" Hommafoorumilla olisi oikeus näkyä Internetissä. Viime aikoina vasemmalta on tullut yhä selvempiä kannanottoja väkivallan puolesta "vääriä mielipiteitä" vastaan. Vasemmistoliiton kannanotto sananvapauden puolesta voisi tätäkin kautta karkoittaa äänestäjiä.

Pakon edessä

Vasemmistoliitto voi syyttää vain itseään sekametelisoppansa keittämisestä. Kun samaan puolueeseen yhdistetään puheita yksilönvapauksista, väkivallan ja rikollisuuden ihannointia, monikultturismia ja vanhoja aatteita, ollaan yksinkertaisesti mahdottomassa yhtälössä. Kaikkea näistä ei voi saada. Tavalla tai toisella, suunnasta tai toisesta, Paavo Arhinmäen on nyt siivottava edeltäjiensä keittämä soppa. Hänen on valittava aatteista ne, jotka eivät taistele keskenään ja tehtävä pesäeroa muihin.

Valinta ei ole helppo, mutta se on pakollinen viimeistään lähitulevaisuudessa. Tässä kohtaa katson asiaa lähinnä Vasemmistoliiton kannalta, mutta myös muut vasemman puolen tahot joutuvat katsomaan itseään peilistä, jonka nimi on tietoyhteiskunta. Toivon, että näistä tahoista moni päätyy vihdoin pesemään vanhan pyykkinsä ja jättämään puoluetoiminnastaan pois tarpeettoman vihan ja väkivallan.

[Vesa-A]

Taitaa se ns. tietoyhteiskunta olla monillekin vain tietokonepelien pelaamista, ala-arvoisen, kyseenalaisen ja vahingollisen materiaalin etsimistä verkosta, "deittailua", verkkoyhteisöjen keskusteluja, joita J. Lähde kuvaili osuvasti niiden olevan eräänlaista "avohoidon jatketta."

Sanana "tietoyhteiskunta" on hieno. Antaa tietysti myös mahdollisuuksia uuteen ja hyödylliseen, jos taas toisaalta kätkee sisäänsä paljon turhaakin ja jopa suorastaan vahingollisiakin asioita. Ei voi sinällään sanoa kovastikaan lisänneen tietoa ja viisautta soveltaa sitä hyödykseen.

[Markku Huhtala]

Eturautti on hyvin hajulla.
Ohessa linkki:

http://www.tiedonantaja.fi/artikkeli.php?juttu=090529ue07

Jossa käsitellään tekijänoikeuksia ja sananvapautta yleensä. Suosittelen

[Vastavirta]

Nykyinen tekijänoikeussäännöstö on aivan liian pitkälle menevää, kapitalistimaista ahneutta.

[Kyuu Eturautti]

Terminologinen tarkennus.

Itse tarkoitan "tietoyhteiskunta" termillä nimenomaan tietotekniikan ja yhteiskunnan suhdetta. Tämä käsittää paitsi palvelujen sähköistykset, mutta myös julkisesti hoidetun viestinnän, sähköisen viestinnän lainsäädännön ja kansalaisten oikeudet sekä velvollisuudet tietoverkoissa.

Markun linkki on aiemminkin luettu. Suosittelen itsekin.

[Mirva Kallio]

loistava linkki. kiitos vinkistä.

[mikko kivioja]

Paavo Arhinmäki, on tuonut uutta väriä puolueen toimintaan. Hyvä niin, mutta Arhinmäen tulisi muistaa muiden tärkeiden asioiden lisäksi, se perusasia minkä pohjalta puolue perustettiin.

En halua vähätellä näitä uusia avauksia, on tehtävä myös tulevaisuutta. Kuitenkin itse vasemmistoliiton jäsenenä, ja metalliliiton aktiivina olen huolestunut siitä kuinka vähän VAS kansanedustajia tuntuu kiinnostavan työväestön asiat. Siksi toivosin myös työväestöön liittyviin asioihin omia avauksia, ja kriittisiä kannanottoa.

[Kyuu Eturautti]

Toveri Kivioja osuu tärkeään paikkaan. Moni vanha työväenliikkeen kannattaja ihmettelee kuka heidän asiasta enää nykyään välittää. Urpilainen on Kokoomustakin oikeistolaisempi ja muita vasemman puolen liikkeitä ei tunnu kiinnostavan kuin huudella härskejä silloin tällöin. Jalat maassa -työ on ilmeisesti liian likaista heille.

Sanoisin itsekin, että Vasemmistoliitto voisi unohtaa uuden ideologian valloitusretkensä ja keskittyä enemmän työhön ja työn tekijään. Ne ovat kaksi asiaa jotka eivät tästä maasta tahi päivän politiikasta katoa yhtään mihinkään.

[lootuskukka]

Spotify.