Aamulehti Blogit

Se irrallinen saari siellä jossain

Liian monesti olen tänä syksynä kuullut lauseen ”Politiikka ei kuulu yliopistoon tai ylioppilaskuntaan.” Lausetta eivät ole todenneet vain ne, jotka eivät periaatteessa ole politiikan kanssa missään tekemisissä vaan sitä toistelevat myös monet vaikuttajat ylioppilaskunnissakin. Ylioppilaskunnan edustajistovaaleista halutaan riisua kaikki politiikka pois, vaikka edustajisto valitaan demokratiaa kunnioittaen äänestämällä ja edustajiston päätökset ovat poliittisia. Puolueettomuutta tai aitoa sitoutumattomuutta ei ole ja vapaata on vain oikeasti umpihanki. Jokainen päättäjä perustaa päätöksensä jollekin arvolle.

Vuosien ajan lehdistö on kirjoittanut huolestuneina nuorisosta, jota ei kiinnosta osallistua politiikkaan tai poliittiseen päätöksen tekoon. Myös edustajistovaaleissa sama ilmiö näkyy, sillä äänestysprosentti saadaan hädin tuskin hilattua 20 prosentin liepeille. Ylioppilaskuntia tämä ei tunnu haittaavan, päinvastoin pieni sisäpiiri pääsee nauttimaan isoimmista eduista kun yhä harvempi haluaa osallistua päätöksen tekoon. Tämä samainen porukka on kuitenkin vaatimassa nuorison äänestysprosentin kasvua valtakunnallisissa vaaleissa, mutta ei koe sitä tarpeelliseksi omissa vaaleissaan. Edustajiston toiminta ei vaarannu, vaikka vain murto-osa sen jäsenmaksun maksaneista ilmaisee vaaleissa mielipiteensä. Automaatiojäsenyydelle löytyy entistä harvemmin kunnon perusteluita tai oikeutusta.

Ylioppilaskuntien ensisijainen tehtävä on ajaa opiskelijoiden etua ja valvoa näiden etujen toteutumista. Yliopisto ja ylioppilaskunta eivät ole se irrallinen saari siellä jossain erillään muusta yhteiskunnasta. On turha parkua opiskelija-asuntoja puutetta ja yrittää vaikuttaa TOASilla asuntojonojen pituuteen, jos samalla vaikutustyötä ei tehdä kaupunginvaltuuston suuntaan. Ylioppilaskunnat ovat unohtaneet todellisen tehtävänsä ja tuntuvat pyörivän vain oman napansa ympärillä. Ylioppilaskuntien läheisimpiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungit ja valtuustot. Ja niissä valtuustoissa eivät istu ne sitoutumattomat.

Ylioppilaskunnat ovat myös parkuneet tänä vuonna yliopistojen autonomian perään, kun yliopistolain uudistusta tehtiin. Autonomian pelättiin vaarantuvan ja sen sijaan, että asioista olisi otettu kunnolla selvää, päätettiin perustaa Ei-liike Toimiva yliopisto, joka vastustaa yliopistojen kehitystä sekä muutosta parempaan suuntaa kansainvälisillä markkinoilla. Tamyssa tilanne huipentui keväällä siihen, että Tamyn avustuksella tilattiin bussi ja hurautettiin valtakunnalliseen mielenosoitukseen eduskuntatalon portaille polttamaan Henna Virkkusen pahvikuva. En usko, että kanta, joka tuolloin esitettiin, kuvaa koko ylioppilasliikkeen kantaa. Sen sijaan olisi voinut oikeasti lukea sen yliopistolain kunnolla läpi ja vaikuttaa poliittisiin päättäjiin niistä epäkohdista, eikä vain tuijottaa muutamia sivulauseita.

On todellakin parempia tapoja ja keinoja vaikuttaa epäkohtiin opiskelijaelämässä kuin käydä riehumassa ympäriinsä. Ylioppilasliike on tuntunut viime vuosina puuttuvan moniinkin asioihin ja roiskivan sinne tänne. Mutta todellinen puuttuminen opiskelijaelämän epäkohtiin on jäänyt vaillinaiseksi ja edunvalvonnasta voidaan puhua vain teoriassa. Tavallista riviopiskelijaa kiinnostaa se, onko jääkaapissa ruokaa ja lompakossa rahaa. Me kaikki arvostamme YTHS:ää ja haluamme sen toiminnan jatkuvan vaarantumatta. Ennen valmistumistamme me kaikki pohdimme sitä, onko oman alan töitä tarjolla, kun ne paperit viimein saamme käteen.

Kokoomusopiskelijat tunnustavat julkisesti väriä ja kertovat äänestäjälleen etukäteen arvoistaan ja ajatuksistaan avoimesti. Ei siis tarvitse pohtia, minkä suuntaista politiikkaa tehdään edustajistossa. Kokoomusopiskelijat ovat tottuneet ajamaan kaikkien etua, eivätkä vain pienen ainejärjestön tai harrastelijaporukan etuja. Me tiedämme, että ylioppilaskunnissa tehdään poliittisia päätöksiä ja ettei yliopisto ole irrallaan yhteiskunnasta.

Tamyssa Kokoomusopiskelijat löytyvät numeroilla 32-73. Meillä 41 innokasta ja osaavaa ehdokasta, jotka haluavat viedä Sinunkin asioitasi eteenpäin. Suorat yhteydet kaupungin valtuustoon ja valtakunnan politiikkaan takaavat sen, että meillä on joukkovoimaa vaikuttaa asioihin ja päätöksen tekoon. Ei ole ihan sama, ketkä siellä edustajistossa istuvat ja käyttävät valtaa.

Niina Ollonen
Puheenjohtaja
Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat
TYKO ry.

Kirjoitus julkaistu Tuhatkunta-lehdessä 3/2009

Jaa 

Vastavirta Vastavirta kommentoi_ 30. lokakuu 2009 18:00
Silloin kun minä opiskelin, äänestettiin ainejärjestöjä ja osakuntien listoja (Helsingissä). Se oli asiallista.
Tommi Berg Tommi Berg kommentoi_ 31. lokakuu 2009 09:55
Kyllä kokoomus on muiden puolueiden tavoin ollut vesittämässä puoluepolitiikkaa.

Mainostoimisto Bob Helsingin ideoima kampanjointi (eli kokoomuksen tiedotuspolitiikka) on ollut sitä, että kokoomus on myös työmiehen (ja kaikkien muidenkin) asialla, mikä ei perinteiseen oikeiston ajatusmaailmaan istu sitten millään. Toinen mainostoimiston ajatus on varmaankin tämä niinsanottu "järkivihreys", joka tarkoittaa ratkaisuja, joiden perusteena ei näytä olevan elinympäristöstä huolehtiminen, vaan joidenkin perinteisten teollisuuden alojen taloudellinen tukeminen ympäristön kannalta vahingollisilla ratkaisuilla puhuen samalla jeesustellen vihreistä arvoista. Yksi esimerkki tästä on kolmen uuden ydinvoimalan ajaminen tilanteessa, jossa jo tehdyt ratkaisut nostavat ydinvoiman osuuden maassa 45% sähköntuotannosta. Se on kansainvälisessä vertailussa erittäin paljon, eikä todellista energiantarpeen kasvua näy muualla kuin ydinvoimaa ajavien firmojen ja yhdistysten tutkimuksissa ja arvioissa.

Ydinvoimaratkaisu (kolme uutta voimalaa) on käytännössä luokkaa yli kymmenen miljardin euron siirto Suomen kansantaloudesta täysin ulkomaisiin ydinvoimayhtiöihin. Tämä valtava sijoitus ei tuo merkittävästi työpaikkoja Suomeen, eikä se ole ratkaisu ilmastonmuutokseen, koska ydinvoimaloiden rakentaminen ja lupaprosessi on tuskaisen hidasta. Tämän rahamäärän sijoitus kotimaiseen tuulivoimaan ja energiansäästöön toisi suoraa hyötyä Suomen kansantaloudelle ja puhdas energiantuotanto alkaisi toimia alle vuoden sisällä päätöksestä.

En tässä asetu kannattamaan mitään muutakaan puoluetta, totean vaan, että kokoomus on hyvin paljon samaa sarjaa muiden kanssa. Sanotaan yhtä ja tehdään toista. Minä en ihmettele sitä, että kiinnostus politiikkaan on kadonnut. Itse äänestän ihmistä, en puoluetta.
Vastavirta Vastavirta kommentoi_ 31. lokakuu 2009 10:11
Lupaprosessin hitaus johtuu vain suomalaisista jarruttelijoista. Ryhdikkäämpi hallitus olisi jo antanut luvat kyselemättä "ympäristöjärjestöiltä" yhtään mitään.
Oula Lintula Oula Lintula kommentoi_ 31. lokakuu 2009 16:49
Itseäni ärsyttää erinäisten ylioppilaskuntien hinku ottaa kantaa asioihin, jotka eivät opiskelijoiden elämään kuulu. Ongelma tämä on siksi, että ylioppilaskunnat ovat isoja yhteisöjä, joihin kuuluu pakkojäsenyyden kautta iso määrä erilaista porukkaa, paljon sellaisia jotka ovat opiskeluun liittymättömistä asioista hyvinkin eri mieltä. On ikävä joutua tukemaan rahallisesti aatteita, joita ei voisi politiikassa kannattaa.

Jopa ammattiyhdistyksissä on mahdollista äänestää jaloillaan, jollei miellytä esimerkiksi ammattiyhdistysten vasemmistopuolueille jakama tuki.

Kokoomusopiskelijat ovat mukana (yhtenä kahdesta poliittista väriä tunnustavasta listasta) myös Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan TTYY:n vaaleissa. Toivotan vaalionnea naapuriylioppilaskunnan suuntaan.
Vastavirta Vastavirta kommentoi_ 31. lokakuu 2009 16:52
Niinhän se ärsyttää samaten kuin SAK:n hinku ottaa kantaa muihin kuin työelämään välittömästi liittyviin asioihin.
Oula Lintula Oula Lintula kommentoi_ 1. marraskuu 2009 22:30
Aivan, mutta SAK:n jäsen ei sentään ole pakko olla.

Kommentoi

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

© 2010   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot