Miksi rauhanturvaajat pitäisi vetää pois ?

[Olli Blomster]

Olen lukenut ja kuunnellut nyt tarpeeksi kommentteja siitä kuinka Suomalaisten rauhanturvaajien pitäisi tulla takaisin kotiin milloin mistäkin, koska heitä kohti on ammuttu laukauksia tai tilanteet ovat muuten vain kärjistymässä väkivaltaisiksi. Itselläni herää kuitenkin kysymys, mikä on sellainen rauhanturvaaja joka heti kun pitäisi oikeasti tehdä jotain turvatakseen se rauha luikkiikin häntä koipien välissä pakoon? Ei mikään. Enkä uskokaan että rauhanturvaajat itse edes ovat sitä mieltä että heidät pitäisi kotiuttaa. Mutta jotkut täällä Suomessa kotiensa turvallisessa lämmössä sellaista kuitenkin kiihkeästi hinkuavat. Onko asia niin että meidän joukkojamme voidaan kyllä lähettää mihin tahansa maailman kolkkaan kunhan siellä ei heitä tarvita?
Nyt joku yltiö-isänmaallisena itseään pitävä sanoo “ Se ei ole meidän sotamme, eikä se meitä kosketa, tulkaa Suomen pojat kotiin sieltä” Minkälaisia me suomalaiset olemme jos ihmisen hätä ei kosketa meitä mikäli hän on meistä yli metrin päässä?
Oletteko miettineet että nämä kyseiset rauhanturvaajat saattavat oikeasti kokea työnsä arvokkaaksi vaikka sota ei olekaan meidän eikä sodan kärsimykset suoranaisesti kosketa suomalaisia? Oletan myös että jokainen rauhanturvaajaksi hakeutuva saa riittävät faktat ja osaa tiedostaa riskit joita kyseisessä työssä voi kohdata. Tuskin yksikään heistä kuvitteli lähtevänsä jäätelöauton kuljettajaksi, myymään eskimopuikkoja lapsille. Maailman historiassa on nähty jo riittävästi esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kun asioihin ei puututa ajoissa, tai ei välitetä. Ruandan kansanmurha jossa tapettiin satojatuhansia miehiä, naisia ja pieniä lapsia sekä Kambodzhan punaisten khmerien valta vuosina 1975-1979 jolloin neljännes maan väestöstä kuoli, ovat vain jäävuoren huippuja. Jälleen joku sanoo “Itsehän ovat soppansa keittäneet, ei ole meidän asiamme” Noinkohan? En usko että ainakaan esimerkiksi se viisi vuotias viidakkoveitsellä Ruandassa kuoliaaksi hakattu pikkutyttö oli tehnyt kenellekään mitään pahaa.

Suomalaisuuteen usein liitämme piirteet, rehellisyys, periksi antamattomuus ja jonkinlainen kaveria ei jätetä meininki. Mutta jos aina kovan paikan tullen vedämme joukkomme pois ja jätämme ihmiset oman onnensa nojaan kuolemaan en itse ainakaan pysty liittämään Suomalaisuuteen mitään noista edellä mainituista piirteistä.

[Olli Blomster]

Kyuu

On toki selvää että kaikki sodat ovat pahasta mutta kaikkiin me emme voi puuttua, eikä pidäkään.
silloin kun sotilaat tappavat toisiaan peli on jotenkin inhimillistä, niin kuin nyt sodassa voi olla.

Lapset ja viattomat eivät kuitenkaan saisi kärsiä siitä että meillä on rajoja ja arvomaailma eroja. Pieni lapsi ei tiedä onko hän muslimi tai mihin arvomaailmaan hän kuuluu mutta kipua ja nälkää hän kuitenkin uskoakseni tuntee, eikä se ole mielestäni lapsen osa, oli hän sitten mistäpäin maailmaa tahansa. Jos kärsijänä on tavallinen kansa mielestäni meidän tehtävämme on auttaa. Joskus se vaatii myös voiman käyttöä.

[Juha U. Aaltonen]

Valitettavasti nyky sodat eivät enää ole sitä, etta sotilaat tappavat vain toisia sotilaita.
Tämän päivän sodissa kuolee aina monin verroin enemmän siviilejä kuin sotilaita.
Sotia ei enää käydä niinkään mies miestä vastaan, vaan suurelta osin pommituksin ja ohjusiskuilla.
Nämä aseet eivät valitettavasti valikoi uhrejaan.

[Pekka Järvinen]

Afganisanissa ei olla YK:n mandaatilla, vaan se on täysin Nato-operaatio ja tämä operaatio ei ole ensimmäinen eikä nähdäkseni viimeinen. Eikä voida puhua mistään rauhanturvaoperaatiosta, vaan Naton voimankäytöstä kansallisvaltioiden alistamiseksi sen tahtoon. Olemme maamme poliittisen johdon toimesta toteuttamassa Naton rinnalla sotatoimia, mihinkä joudemme silloin, kun tarkkailijajäsenyys muutetaan Eduskunnan ja hallituksen toimesta Natojäsenyydeksi.
HULLUUS MUUTTUU SOTAHULLUUDEKSI.

Arvostan suuresti kansamme enemmistön kielteistä asennetta maamme Natojäsenyyteen.
Pidetään pintamme poliittisen oikeiston edessä ja kootaan YK- päivänä 24.10-09 rauhanmarsseille
ihmisiä osoittamaan mieltään sotia ja mielettömyyttä vastaan.