Sananvapaus puoliksi ymmärrettynä

[Kyuu Eturautti]

Törmäsin eilen illasta sen verran mielenkiintoiseen haasteeseen sananvapauden osalta, että katson aiheelliseksi jakaa tarinaani. Kuten niin usein perheen parissa keskusteluissa käy, kerroin mielipiteitä, joita muut eivät allekirjoittaneet. Perästä sain kuulla, miten pitäisi ajatella mitä sanoo. En tajunnut sitten ollenkaan.

Kas kun on asioita, joista minulla on ns. kärkkäitä mielipiteitä. Tällä kertaa semmoine oli lemmikkieläimet, joita kohtaan minulta on turha etsiä ymmärrystä. Mielipiteeni on monilla mittapuilla kärkäs, turhan terävä, liian mustavalkoinen tai muutoin vaan ikävä.

Minä ja minä itte.

En jaksa uskoa, että olen ihmiskunnan ensimmäinen ihminen jolla on kärkkäitä mielipiteitä päässään. Tiedän, että lasketaan hyväksi tavaksi pitää mielipiteitä hatussaan ja pehmentää ulosantia. Näin myös toimin itse aika useasti, mutta pidän äärimmäisen hyvänä ajatuksena, että omalle lähipiirilleen voi kertoa reilusti mitä ajattelee - kaunistelematta ja koristelematta. Haluan, että on ihmisiä, joille voin joistain asioista sanoa mitä mieltä olen ja miksi olen sitä mieltä. Tämä siitäkin huolimatta, että mielipiteeni on ikävä, harkitsematon, kärkäs ja kaikin puolin huono.

Olen sananvapauden kannattaja ja mielestäni tämä on jotain, mitä haluan kantaa pitkälle ja jonka puolesta haluan tehdä työtä. Työ ei tarkoita väkivaltaa tai ääriliikehdintää, vaan mieleni ilmausta, kirjoittamista, puhumista ja omantuntoni mukaan toimimista. Katson, että sananvapaus antaa minulle myös oikeuden sanoa mitä mieltä jostain asiasta olen, vaikka se olisi valtavirran vastainen mielipide.

Tähän asti asia ymmärretään. Mutta viimeinen osa tulkinnasta jää usein käsittämättä.

Kas, tämä minun kärkkäät mielipiteet vaikkapa lemmikkieläimistä oikeuttava sananvapaus tekee minusta myös automaattisesti hieman nöyrän. Minä tiedän, sydämeni pohjasta, että moni on kanssani eri mieltä. Minä ymmärrän, että mielipiteeni on vähemmistössä ja että minun on hyväksyttävä lähipiiristäkin täysin eriäviä mielipiteitä. Tämä on minulle selvää kuin vesi. Pidän täysin itsestäänselvänä, että asiasta ollaan eri mieltä, mutta se ei mielestäni ole mikään peruste oman mielipiteeni hiljentämiselle.

Punainen lanka on siis siinä, että sananvapaus on molemminpuolista. Se oikeuttaa minun olemaan eri mieltä muiden kanssa, mutta se myös velvoittaa minut hyväksymään kaikkien muiden olevan väärässä. Tai toisen henkilön silmin katsottuna, se oikeuttaa yhden rääväsuu-Kyuun puhumaan mitä sylki suuhun tuo, vaikka hippiparka on täysin hukassa.

Sananvapaus ei ole yksimielisyyttä ja mielipiteiden absoluuttista harmoniaa. Se on kykyä olla rauhanomaisesti väärässä kaikkien muiden kanssa. Tämä tuntuu kovin monelle olevan vielä vierasta. Erään nimeltä mainitsemattoman O. Lintulan järjestöllä on selvästikin siis tekemistä vielä edessään.

[Kamu]

Sananvapaus on hyvin tärkeä asia. Omaa mielipidettä pitää tukea. Sitä pitää vahvistaa jopa puolustaa, mutta sananvapaus tarkoittaa vapautta myös vastapuolelle. Kynsin hampain ei pidä puolustaa mitään. Ei mitään. Paitsi omaa sananvapauttaan.

[Tomppa]

Siinä vaiheessa keskustelua kun aletaan puhumaan järkevistä perusteluista loppuu kommentointi kuin sen Äkkijyrkän kyyttöjen hännillä, mutta sana on kuitenkin vapaa edelleen.

[Kamu]

Jos nyt Tomppa ynnä muut lueskelevat omiansa ja muidenkin kommentteja ja mielipiteitä niin kyllä kai niitä järkeviä perusteluja tulee kaikilta ja niin kai pitääkin kun on kysymys sananvapaudesta.

[Juha U. Aaltonen]

Jos keskustellaan esimerkiksi joidenkin asioiden aiheuttamista kustannuksista, olkoon sitten maahanmuutto, kaksikielisyys tms, niin miten tälläinenkin faktoilla pohjustettu keskustelu ajautuu aina keskusteluksi jostain muusta. Miksi ei voida kiihkottamasti keskustella esim. kustannuksista?
Onko kustannukset hyväksyttäviä hyötyyn nähden, voitaisiinko joku asia hoitaa muulla tavoin paremmin jne.
Sananvapauteen kuuluu vapaus sanoa mitä mieltä on ja hyvään keskusteluun kuuluu, että pysytään ainakin asian vieressä.

[Tomppa]

Luonnollisesti kaikki ovat sananvapauden kannalla periaatteessa, minulla ei edes ollut mitään epäilyjä tähän aiheeseen tulevista kommenteista. Järkeviä perusteluja hain toiseen aiheeseen joka sivusi tätä jo alunperin tuon eilisen keskustelun vuoksi jossa Kyuu sanoi ottavansa tämän näkökulman uudelleen esille sananvapauden kannalta.

[Oula Lintula]

Jännää että keskusteluun tuotiin kommunistit ja 1930-luku.

1930-luvun lapualaisesta näkökulmasta ne olivat kommunistit jotka käyttivät sananvapautta väärin, esimerkiksi kertomalla olevansa kommunisteja. Jos olisivat jättäneet kertomatta ja lopettaneet kommunismin "lietsomisen", niin ei kai heitä olisi sitten vainottukaan. Entä jos tähän sanotaan "jos antaa iskuja, on otettava iskuja vastaan"? Entä jos sanotaan "kommunistien oli otettava vastuu omista tekemisistään, muilutukset ja mukiloinnit olivat vain osa sitä vastuuta"?

Sananvapaudella ei ole mitään virkaa, jos se rajataan vain asioihin, joissa ollaan samaa mieltä.

[Hannu Tiainen]

Juha U
Kun täällä Kihniöllä aikanaan käytiin keskustelua kyläkoulujen lakkauttamisesta niin päättäjät halusivat keskustella vain kustannuksista tässä ja nyt. Koulujen lakkauttamista vastustaneet taas halusivat nostaa esille mitä seurannaisvaikutuksia lakkauttamisesta tulee olemaan, nyt sitten nähdään miten koulujen lakkauttamiset ovat vaikuttaneet. Samalla tapaa halutaan muun muassa tuosta vain suoralta kädeltä lopettaa pakkoruotsi miettimättä mitä seurauksia siitä saattaa aiheutua. Esimerkiksi saako siitä jotkut vettä myllyyn ja vaativat jotain muita heikennyksiä joillekkin ryhmille. Ei keskustelu saa olla yksipuolista, kyllä asioita pitää pystyä tuumailemaan monelta eri puolelta.

[Oula Lintula]

Jos jotkut saavat vettä myllyyn niin sitten saavat. Niitä muita heikennyksiä varten käydään sitten oma keskustelunsa, joka ei ole riippuvainen tästä.

[Juha U. Aaltonen]

Olen Hannu kanssasi samaa mieltä, että ei aina pidä katsoa pelkästään kustannuksia.
Mutta kyläkoulu- ja esim. kaksikielisyysasiassa liikutaan aivan eri suuruusluokissa ja taustaltaan aivan eri asioissa.
Olen tätä kieliasiaa monelta kantilta pohtinut ja en kyllä nää samoja uhkakuvia kuin sinä.
Siis jos pakollisuus poistettaisiin, mikä uhka siitä muodostuisi suomenruotsalaisille?
Tajuan kyllä ajatuskulkusi yleisellä tasolla, mutta kieliasiassa en näe mitään yhtettä vihanpitoon tai vastaavaan. Jos sellaista on, syyt ovat muualla kuin kielikeskustelussa.
Toisaalta, ihmisten tietoisuuden herättäminen ei aina ole pahasta.
Jotkut saa vettä myllyyn pelkästään ruotsin kielen kuulemisesta. Sen monet autolautta kahinat ovat osoittaneet.

[Tomppa]

Hannu Tiainen: "Samalla tapaa halutaan muun muassa tuosta vain suoralta kädeltä lopettaa pakkoruotsi miettimättä mitä seurauksia siitä saattaa aiheutua."

Minä olen jo useamman kerran pyytänyt Sinua kertomaan näistä "seurauksista" kun olet niistä huolestunut. Onko tämä jokin salaisuus, ehkä valtiosalaisuus josta ei saa kertoa kansalle koska seuraamukset ovat kohtalokkaat. Hyökkääkö Ruotsi Suomeen vai jopa Venäjä, iskeekö tsunami Helsinkiin vai mitä järkyttävää on odotettavissa. Miksi et Hannu voi kertoa meille tätä salaisuuttasi kun vihjailet siitä jatkuvasti?