Ameriikan mestari haki Aallosta inspiraatiota, miksei haeta myös Ranta-Tampellaan?

[Siponinjo]

Tällähetkellä maailman kuuluisin arkkitehti maailmassa on syntyjään Kanadalainen, mutta nykyään Amerikkalainen Frank Gehry, joka on suunnitellut maailman ehkä merkittävimmän modernin rakennuksen Guggenheim museon Bilbaoon Espanjaan.

Hänestä näytettiin viime sunnuntaina USA:n kansallisella TV kanavalla ohjelma Amerikan Mestari. Täytyy myöntää, että itselle tuli vedet silmiin, kun Frank Gehry ilmoitti inspiraatiokseen suomalaisen Alvar Aallon, jonka luennolle hän nuorena poikana meni Torontossa. Muistipa jopa päivänkin melko tarkalleen marraskuun 13-14. 1946.

Hän ei vielä siinä vaiheessa tiennyt kuka oli Alvar Aalto, koska Gehry ei vielä silloin ollut arkkitehtiopiskelija. Aallon työt vain jättivät häneen lähtemättömän vaikutuksen hänen mieleensä, koska hän ei ollut ikinä nähnyt mitään vastaavaa! Hänen mukaansa Alvar Aalto on lähinnä hänen omaa tyyliään kaikista muista arkkitehdeistä ja hän on siis saanut vaikutteensa Aallolta.

Itse kysyn missä näkyy Alvar Aallon perintö nykysuomalaisessa arkkitehtuurissa? Missä näkyy uudistajat, jotka uskaltavat kokeilla uusia materiaaleja ja muotoja kuten Aalto teki tai kuten hänen inspiroimansa Frank Gehry?

Suomessa onkin mielestäni hukattu Alvar Aallon perintö ja alistettu nuorten arkkitehtien inspiraatio ja nykyarkkitehtuuri politikkojen, virkamiesten ja rakennusliikkeiden tasapäistettäväksi. Arkkitehdit tietävät, että jos he suunnittelevat jotain liian erikoista niin työ ei tule valituksi.

Pitäisikö tehdä niinkuin kuuluisa rocktähti Bob Geldof vitsaili leikillään videolla; "Parasta lyödä heitä" vastauksena nyky-arkkitehtien suunnittelemille mielenkiinnottomille rakennuksille. Ehkä sitten alkaisi näkyä parempaakin jälkeä kuin esim. Ranta-Tampellan suunnitelmat, jotka ovat karseita!! Miten suomalaiset nykyarkkitehdit tai erityisesti arkkitehtuurin professorit sallivat tälläisen mielenkiinnottoman lähiörakentamisen ja suunnitelmat, jopa Tampereen keskeisimmälle paikalle Ranta-Tampellaan?



PS. Frank Gehry on muuten suuri jääkiekon ystävä ja erityisesti kotikaupunkinsa Anaheim Ducks:in, sekä tietenkin Selänteen ja nauttii varmaankin myös Sakun pelistä tällä kaudella. Joten siitäkin syystä on hyvä inspiroitua mestarin mukana

[Jussi Lähde]

Hieno kirjoitus. Aivan helmi. Kiitos!

[Ihmetteleva]

Uusi kysymys, jos Alva Aalto olisi elänyt juuri nyt, mikä olisi ollut hänen näkemysensä tähän autotunneliin, kuinka moni laittaa taivasosuudensa tunnelin vastustajiin

[Siponinjo]

Ihmetteleva, siihen on vaikea kenenkään vastata. Enkä itse edes ehdottanut hänen orjallista seuraamistaan, kuten ei Gehrykään tee. Sensijaan hän ilmeisesti tarkoitti lähinnä sitä, että käytti inspiraation lähteenä vapaita veistoksellisia, sekä luonnosta löytämiään muotoja, kuten Aalto suunnitelmissaan. Senlisäksi molemmat kokeilevat ahkerasti uusia materiaaleja rakennuksissaan.

Muistan kyllä lukeneeni jostain, että Aalto piti ideaalina ratkaisuna, että "jokainen voisi kulkea metsän läpi mennessään töihin". Tähän hän ilmeisesti pyrki suunnittelemassaan Tapiolan puutarhakaupungin, mitä on sittemmin käytetty esikuvana rakennettaessa suomalaisia kerrostalolähiöitäkin kuten Hervanta, hiukan kyllä epäonnistuen. Ne olivat oman aikakautensa luomuksia ja nyt pitää katsoa tulevaisuuteen eikä seisahtua 60-70 luvulle.

En siis haluaisi tälläistä lähiötä Ranta-Tampellaan vaan peräänkuulutan uusia ajatuksia, jossa haetaan kuitenkin sitä Alvar Aaltomaista rohkeutta ammentaa luovuus suomalaisesta luonnosta ja muodoista suunniteltaessa rakennuksia yhdistettynä nykyteknologian tuomiin mahdollisuuksiin rakentamisessa. Enää ei tarvitse rakentaa betonikuutioita tai asfalttipihoja.

Jos veronmaksajat joutuvat investoimaan 200 miljoonaa Ranta-Tampellan alueen rauhoittamiseen liikenteeltä niin vähintä mitä YIT ja kaupunki ovat veronmaksajilleen velkaa vastapalveluksena, on luoda Tampereelle edistyksellistä suomalaista arkkitehtuuria, jonne oikeasti tamperelaiset tulevat viihtymään ja rauhoittumaan veden äärelle.

Huom. tämä ei silti ollut kannanotto tunnelin puolesta, koska mielestäni tämä päämäärä voidaan edelleen toteuttaa ilman tunneliakin, viittaan edelliseen kirjoitukseeni Barcelonasta ja sen rantaratkaisusta.

[Siponinjo]

..lisään vielä sen, että kaupunginosan suunnittelukilpailuissa ei yleensä ole hyvä, että voittajaksi julistetaan ainoastaan yksi arkkitehti, koska silloin alueesta tulee liian samanlainen mielikuvitukseton. Kaupungithan syntyvät aikojen kuluessa erilaisista rakennustyyleistä. Tästäjohtuen olisi hyväksi sekottaa useampi kilpailuehdotus ja ottaa lopputulokseen monien eri suunnittelijoiden rakennuksia, jotka ovat täysin erilaisia. Tällöin alue näyttäisi mielenkiintoisemmalta.

[Ihmetteleva]

Vielä kerran missäö on se Alvar Aallon pitkälle tähtäävä ajatus, ei mitäänn jenkki ajatuksia vaan todellisia AALTO AJATUKSIA

[Siponinjo]

Minähän vastasin jo edellisessä. Alvar Aalto kokeili ensin kuvanveisto- ja maalaustaiteessa mm. luonnosta löytämiensä vapaitamuotoja ja yksityiskohtia, jotka hän myöhemmin toteutti laajemmassa mittakaavassa suunnittelemissaan rakennuksissa ja esineissä.

[Matti Meikä]

Tampereen järvenrannat eivät kaipaisi sen enempää Aallon tai Gehryn arkkitehtuuria, vaan ne olisi pyhitettävä kaikkien tamperelaisten virkistyskäyttöön. Tämä nykyinen Tampellan aluekin on hirvittävä betoniviidakko, johon ei tee mieli poiketa kuin pakon edessä.

Tuntuu siltä, että Tampereen rakennushankkeet sovitaan kaikessa hiljaisuudessa kabineteissa maan tavan mukaisesti ja survotaan läpi päättävissä elimissä.

Turha on kenenkään vedota etteikö suomalaisessa päätöksenteossa muutama johtohenkilö pysty saamaan tahtoaan läpi jokaisessa tarvittavassa instansissa, joka tarvitaan päätöksen tekemiseen. Tämä on mahdollista, koska suomalainen politiikka ja suurelta osin muukin toiminta perustuu kiipimiseen ja ylempien miellyttämiseen sekä erinäisiin lehmänkauppoihin poliittisten puolueiden kesken. Tämä perisuomalainen mentaliteetti mahdollistaa sellaisenkin tilanteen, jossa ylin johtaja pystyy ns. 'demokratiassakin' sanelemaan päätökset. Tällöin jopa yhden henkilön lahjominen riittää ja yritys saa haluamansa. Usein asia kuitenkin varmennetaan muutamaan lahjuksensaajaan, jolloin asioiden läpivienti on varmempaa.

Vielä jokin aika sitten politiikotkin saattoivat hehkuttaa Suomesta, että se on maailman vähiten korruptunein valtio! Siihen uskoivat lähinnä porvarit ja oikeistomedian journalistit. Tällainen on journalistien ja oikeistolaisten todellisuudentaju tämän päivän Suomessa.

Järvenrannan tunnelikin haiskahtaa...

PS. Jäin muuten ihmettelemään mikä tekee jostakin rakennuksesta 'maailman merkittävimmän modernin rakennuksen'? Varmaankin arkkitehtoonisesti? Itse voisin pitää ehkä jotakin sairaalaa, hoitokotia tai opinahjoa merkittävänä rakennuksena. Onhan se tosin mukavaa kun rakennus sopii ympäristöönsä ja on muutoinkin käyttökelpoinen ilman, että arkkitehtuuri olisi pilannut sen käytännöllisyyttä. Arkkitehdit saattavat nimittäin joskus unohtaa, että rakennus ei ole taideteos, vaan sillä käyttötarkoituksensa, mutta Guggenheimin museossa sekin puoli taitaa olla kunnossa? Pelkäänpä, etten kuitenkaan koskaan, koko elinaikanani, näe tätä merkittävintä modernia rakennusta.

Jos Alvar Aalto eläisi tämän päivän Suomessa, niin hän ei luultavasti olisi saanut suunniteltavakseen yhtä ainutta rakennusta, ellei hän sitten olisi hallinnut täydellisesti ylempiensä lipevää miellyttämisen taitoa.

[Ihmetteleva]

muis´telen että Aallolla oli jotain haluja soveltaa todellisuuteen ei ainoataan elää satumailmassa

[Siponinjo]

Alvar Aallon Paimion lebra-sairaala oli aikansa merkkiteosa. (näkyy tuossa videollakin) Myös Frank Gehry suunnitteli Skotlantiin ilman komissiota rakennuksen syöpäsairaille. Näissä molemmissa rakennuksissa otettiin nimenomaan huomioon ensisijaisesti sairaiden tarpeet heidän viimeisenä kotinaan. Kuten Gehry ohjelmassakin sanoi, että hän teki mm. rakennukseen suuret ikkunat, jotta sairaat saivat nauttia luonnosta ja kauniista näkymistä kaupunkiin jne.

American Master ohjelmassa haastateltiin myös silloista Los Angelesin philharmonikkojen kapelimestaria Esa-Pekka Salosta, jokka kiitteli Frank Gehryä, että hän oli ottanut ensisijaisesti huomiion uuden konserttisalin suunnittelussa orkesterin, yleisön ja akustiikan tarpeet siitä huolimatta, että talo näyttää uskomattomalta veistokselta.

Gehryn luoma Guggenheim museo Bilbaoon Espanjaan on merkittävä siksi, että se toi esiin koko kaupungin tuntemattomuudesta. Kaupungissa on 350.000 ihmistä eikä kukaan tuntenut sitä aiemmin. Nyt se on merkittävä matkakohde, jonne ihmiset matkustavat ympäri maailman pelkästään tämän talon ansiosta, aivan kuten Taj Mahal Intiassa jne.. Museo on jopa niin veistoksellinen, että talon sisällä oleva modernitaide joutuu kilpailemaan talon arkkitehtuurin kanssa.

Tampereella lähelle samanlaista veistoksellisuutta tai ajatusta pääsee Reima Pietilän suunnittelema kirjastotalo, minkä suunnittelun inspiraationa oli metsot ylhäältä katsottuna, niinkuin nimikin sanoo. Toki asuinrakentamisessa ei voida olla yhtä luovia kuin julkisessa- tai toimistorakentamisessa, mutta myös asuintaloja voidaan suunnitella niin, että ne eivät ole pelkkiä betoni- tai tiilipintaisia kuutioita.

[Siponinjo]

Aamulehdessä oleva Tornikaupunki vaihtoehtoa sopisi luonnollisesti Paasikivi-Kekkosentien päälle. Hiukan vain syvennettäisiin tielinjausta ja kansipäälle niin mitään muuta ei tarvittaisi kuin kaunis puutarhakaupunginosa korkeine asuinrakennuksineen kannen päälle ja rantaan rauhallinen rantabulevardi. Rautatien ja tien väliin kannen alle jäisi vielä tilaa parkkitalolle.

Tornikaupunki loistava ja veronmaksajillekin edullinen ehdotus paasikiven-kekkosen tien päälle rakennettavaksi, silloin ei mitään rantatunnelia tarvita!