EYOF - kuka maksoi ja kuinka paljon?

[Pekka Puupää]

EYOF-kisat ovat päättyneet. Kuka maksoi viulut? Ainakin bussiliikenne tuli maksamaan paljon - mistä rahat? Missä on tapahtuman budjettitiedot? Veronmaksajina meillä lienee oikeus tietää...

[siskolikka]

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen eli festivaaleihin, niin kyllä kaupunki minun mielestäni teki hienon kädenojennuksen kaupunkilaisille siinä, että kisoja pääsi seuraamaan ilmaiseksi. Lipputuloilla olisi tietenkin katettu osa kuluista, mutta tärkeää oli se, että sellaisetkin, jotka eivät olisi kyenneet maksamaan pääsylippua, pääsivät seuraamaan tapahtumia. Eli siis se kansaneläkkeellä elävä vanhus, kesätyötön opiskelija ja työtön yksinhuoltajakin. Ilmaista virkistystä ja vaihtelua heidän mahdollisesti ankeaan arkeensa on sentään aika harvoin tarjolla tässä laajuudessa.

[Merja Kanervisto]

Puupää: Valppaana olemisella tarkoitan tässä sitä, että kun nuorten olympiaadeista tiedotettiin kyllä ihan Aamulehdessä silloin kun kisat Tampereelle myönnettiin, niin se ajankohta olisi ollut sellainen jolloin vastustajat olisivat vielä voineet tehdä jotakin ettei tapahtumaa tänne meikäläisten peräkylään olisi tuotu mielenrauhoja järkyttämään, olisi säästynyt vapaaehtoisilta urheiluseurojen järjestelyt järjestäneiltä henkilöiltä ne monet tuhannet tunnit, joita he pyytettömästi tekivät, jotta nämä kisat onnistuivat ja täyttivät kansainväliset mittakaavat. Erityisesti olisi kannattanut seurata valtuustoston kokouksia ja kulloinkin käsiteltäviä asialistoja, jotta olisi jo ennen päätöksentekoa päässyt "vastustamaan". Tässä tapauksessa 27.10.2007.

Lukuisissa mielipidekirjoituksissani ja myös henkilökohtaisesti asiasta kysyttäessä olen ilmaissut mielipiteeni siitä, että Tampereella terveydenhoito (sis. vanhusten hoidon) on järjestetty tehottomasti ja erityisen kalliilla hinnalla. Rahaa tähän tehottomuuteen on uponnut tosiaan melkoisen paljon enemmän kuin näihin nyt kyseessä oleviin kisoihin. Muistan jo 90 luvun lopulta asti kun sijaismäärärahat oli käytetty loppuun jo sen vuoden helmikuun alkuun mennessä ja sitten tehtiin lisäbudjettia jotta taas saatiin ottaa niitä sijaisia (vuoteen sisältyi melko monta lisäbudjettia): eikö tämä ole osoitus tehottomuudesta, suunnittelemattomuudesta, rakenteellisista heikkouksista. Kukaan ei ollut kiinnostunut siitä mikä tämän ainaisen sijaispulan aiheuttaa kun rahaa järjestyi niin helpolla lisää. Erityisesti ihmettelen sitä, että tälläkin hetkellä toiminta on suunniteltu sijaisten käytön varaan ja nyt kun on sijaisten ottokielto niin hoidon laatu kärsii. En minä ainakaan esim. yrittäjänä suunnittelisi toimintaani niin, että se pyörisi sijaisten varassa. Ei yksinkertaisesti olisi varaa pitää tuplahenkilökuntaa. Työntekijä maksaa niin paljon, että kyllä jokainen pyrkisi pyörittämään toimintaansa etukäteen mietityn henkilökunnan varassa. Tampereella vanhusten hoito on järjestetty kolossimaisen suureen vanhainkotiin, jossa vanhuksia hoidetaan pääasiassa liukuhihnalla ja hoidon laatu arvioidaan hyväksi kysymällä vanhuksilta onko ruoka hyvää ja kohdellaanko teitä hyvin ym. älyttömiä itsestään selvyyksiä. Näihin kysymyksiin ei vastauksena voi olla mitään muuta kuin kyllä. Näitä kyselyjä on tehty toistakymmentä vuotta ja tulos on aina sama. Ei hoidon laatu voi olla siitä kiinni minkälaisia persoonia sattuu osumaan hoitohenkilökuntaan kuten se on tällä hetkellä. Sen verran epätasalaatuista hoito on ko vanhainkodissa. Kaikilla sinne joutuneilla on oikeus siihen hyvään hoitoon, jota joillakin osastoilla toteutetaan niissä puitteissa kun se on mahdollista. Ja tämä vaatisi suuria korjausliikkeitä koko organisaatiossa. Mutta Tampereella tuntuu olevan myös kuntalaisten mielestä hyvää hoitoa se, että vanhukset tungetaan laitoksiin ja sinne verorahoilla kuulutetaan vuodesta toiseen lisää käsipareja toteuttamaan sitä perushoitoa ja aina on tilanne sama, ollut jo toistakymmentä vuotta: on kiire, ei ehditä kuin perushoito tehdä, sijaispula, sairaslomia jne. Oliskohan jo korkea aika ruveta kuntalaisten vaatimaan selvitystä siitä mikä tuossa hoitomuodossa mättää ja vaatia päättäjiä järjestämään jotain muutakin kuin tuota "säilykepurkkimaista hoitoa". Meni kyllä vähän asian viereen, mutta vastasin Puupään kysymykseen.

Tämän päivän Aamulehdessä joku esitti, että ei ollut yleisöä. Pyöräilykilpailuissa ainakin oli ilahduttavan paljon yleisöä, kun kerrankin sai seurata kansainvälisen tason kilpailua täällä perämetsikössä! Yleisurheilua seurasi pieni joukko väkeä - mutta ei se mielestäni oikeuta kirjoittamaan, että ko kisoja kokonaisuudessaan ei ollut yleisöä seuraamassa. Lajivalikoima oli mahtava, jokaiselle jotakin.

[Pekka Puupää]

No tuskinpa kovin paljon katsojia olisi edes ollut, jos pääsymaksu olisi peritty. Eli eipä siitä maksullisuudesta mitään hyötyä olisi ollut. Mutta väitteeni on edelleen se, että tämänkaltaiset tapahtumat voidaan järjestää kokonaan ilman veroeuroja yritysten sponsoroinnin kautta - jos halutaan. Kukaan ei kai ole esittänyt mitään argumenttia, miksi ei voitaisi. Ilmeisesti ei siis haluta. Miksiköhän ei? Mainostaminen ja markkinointi on yrityksille tavattoman kallista, joten tällaiset tilaisuudet olisivat luultavasti myös monelle yritykselle suhteellisen edullinen tapa tavoittaa yleisöä.

[siskolikka]

No eipä ainakaan kenenkään tarvitse valittaa, että olisi mennyt katsomaan kisoja, mutta liput olivat kalliita. Jos ei käytä tilaisuutta hyväkseen, se on oma vahinko.

Ehkäpä kisoja ei olisi järjestetty ollenkaan missään päin Eurooppaa, jos rahoitus ei olisi taattu järjestäneen kaupungin kassasta. Sitä paitsi voihan olla, että olympiahenkeen ei kuulu siinä määrin kaupallisuus, onneksi, että pelkästään markkinavoimien avulla järjestetään kisoja.

[Merja Kanervisto]

Olympialaisia ei voida järjestää ainoastaan ja vain yritysten sponsoroinnin kautta.
Kisat anoo jokin kaupunki tai paikkakunta kuten pari vuotta sitten pidetyt nuorten talviolympialaiset Kainuun Vuokatissa. Seuraavat nuorten kesäolympiafestivaalit ovat Turkissa, jossa yksittäinen kaupunki on luvannut isännöidä kisoja ja siten taata samoin kuin täällä Tampereella Tampere, että kisat täyttävät olympialaisten ja kansainvälisten sääntöjen mukaiset asiat. Tämänkaltaisia kisoja ei yksinkertaisesti voida järjestää ilman jonkin kaupungin kisoihin satsaamia rahoja. Ei olympialaisia myönnetä sellaiselle paikkakunnalle, joka ei takaa tiettyjä asioita. Siskolikka osuu asian ytimeen.

Henkilökohtaisesti minua närästää verovaroilla pykättyjen erilaisten hallien käyttö, joissa etuoikeutettuina ovat vain jääkiekkoilijat ja jalkapalloilijat. Jos joku muu laji haluaisi harrastajilleen siis urheilijoille varata ko. paikoista harjoitusaikaa, niin se on yleensä kello 23 lauantaina tai muina sellaisina aikoina, jolloin jääkiekkoilijat ja jalkapalloilijat eivät halua itse harjoitella. Jalkapallonurmikoita suojellaan kuin muinaismuistoja ja mikä merkillisintä, jos tavallinen kaupunkilainen, joka niillä veropennosilla kustantamalleen jalkapallonurmikentälle yrittää mennä höntsäilemään, niin lähtöhän sieltä tulee. Että näin.

[Vesa-A]

Mutta mikäs se käytännön hyöty tälläisestä muutaman päivän tapahtumasta oli kaupungille ja kaupunkilaisille, suhteutettuna 3-4 miljoonan kustannuksiin julkisista varoista?

[Pekka Puupää]

Siis totta kai raha tulee kaupungin kassasta, mutta rahaa pitäisi tapahtumasta tulla myös kaupungin kassaan - yhtä paljon kuin meneekin, se olisi hyvä päämäärä ainakin. Olisiko ollut mahdotonta, että esim. Pirkka-hallissa olisi kisojen aikana ollut myös yrityksille esittelytilaa, jota olisi voitu myydä halukkaille? Olisiko ollut mahdotonta, että esim. Nokia olisi voinut haluta tavoittaa niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin kisavieraita tällä tavoin - ja ollut halukas maksamaan siitä? Tai Suunto - joka valmistaa erilaisia urheiluun liittyviä vempaimia, monet vieraista olisivat varmasti olleet kiinnostuneita.

[siskolikka]

Kuka sinne Pirkka-halliin olisi mennyt? Ne kisavieraat, jotka tänne tulivat kisoja varten olivat urheilijoiden vanhempia ja muita sukulaisia. Eivät he tulleet mainoksia ja sponsoreita katsomaan, vaan seuraamaan lastensa kilpailuja.

[Pekka Puupää]

Kilpailutapahtumien välillä oli hyvinkin aikaa. Pirkka-hallissahan monet lajit suoritettiin, joten ei olisi tarvinnut varta vasten "mennä". Myös urheilijat olivat seuraamassa muiden urheilijoiden suorituksia. Tuhansista ihmisistä siis luultavasti aika moni. Ja jos esillä on sopivasti kiinnostavia vempaimia, niin kyllä niistä kiinnostuneita on aina. Joka pojalla kun ei ole viimeistä mallia olevaa rannetietokonetta.

[siskolikka]

Kyseessä oli urheilutapahtuma eikä Nokian myyntitapahtuma. Sitä paitsi, jos joka pojalla ei ole rannetietokonetta, se voi johtua siitä, että joka pojalla ei ole varaa ostaa rannetietokonetta, vaikka sellainen olisi tarjollakin. Kilpailijoita oli paljon Itä-Euroopan maistakin, jossa ei joka pojalla välttämättä ole minkäänlaista tietokonetta. Täytyy muistaa, että urheilijat eivät olleet täällä lomamatkalla omalla kustannuksellaan. Todennäköisesti monella pojalla/tytöllä ei olisi ollut varaa matkustaa Tampereelle, jos olisivat joutuneet itse maksamaan matkansa.

Niillä vanhemmilla, jotka tulivat lastensa mukana omalla kustannuksellaan, on varmaan varaa hankkia rannetietokone kotimaassaankin.

Kun seuraavia suuria kisoja kaavaillaan Tampereelle, sponsoreita kaipaavien on hyvä olla ajoissa liikkeellä. Sinne vain kaupungin päättäjille ehdotuksia oheistapahtumista. Pari sponsoroitua kaljatelttaakin voisi olla hyvä pystyttää janoisille urheilun ystäville.