Jäsenen blogi (455)

taas on hanki ja järjet jäässä

Näin maas on hanki ja järjet jäässä

ja valo sammunut aatoksen

kun taito takana on matkan päässä

ja latva autio jäinen on

käy kylmä henkäys yli suomen

kun markkinatalous näin on

Ei huolta murhetta huomisesta

näin reformi se meidät pelastaa

vain ilo irti on verkostoissa

silmät kiiluvat tavoittaa

kun taito jo painuu maille kauas

jos siellä jokunen vielä asustaa

On meillä tarjolla kysta kyllä

ja Hurstin toimesta köyhillekin…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (7. joulukuu 2016 at 20:39) — 1 kommentti

Hämyssä illan

Sydän palaa

askeleita ottaa salaa

alla illan hämyvyön

kun taivaan ilta maahan lyö

Sataa lunta hiljalleen

peittyy hämy vaippaan valkoiseen

oloni on outo niin

mitä etsin, en saa sitä kiin

yli vaipan valkean

taivaan reunaa tavoitan

ollen avaruuden rannalla

alla tähtein kirkkaiden, ihan kannoilla

Ilta hämyyn sukeltaa

ja reuna maata tavoittaa

saanko sen mitä tavoitan

vaiko vanhaa haavoitan ?

Kerran kaiken…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (4. joulukuu 2016 at 14:00) — 1 kommentti

marmorisydän

Siinä lepää se sylissä hiljakseen

lentäneet unelmat pilvikseen

haaveista rikotun sydämen

tuon kiveksi kauniiksi kasvaneen

Fossiilikiveä kuorensa vain

vain hetken sen sisälle nähdä sait

saapuen keskukseen sulaan näin

tunteet salatut vyöryivät kasvoja päin

Hiljainen sanojen äänettömyys

kuolleiden tunteiden ikävyys

Kuuletko kutsua fossiilien

lempeä eletyn mennehen ?

Yhtäkkiä keskeltäkö aukeaa

sula sydän kivisen kuoren…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (27. marraskuu 2016 at 13:37) — 1 kommentti

Taivaan mannaa

kun myrkyn salaa kaataa¨

ja taivaasta mannaa sataa

niin pilvenreunat rispaantuu

kun läyskää turhaan suuret suut

- kun taivaast mannaa satelee

vaan läyske jostain lähtenee

siemen jossain itänee

lähipiiri tiivistyy

ja siihen moni liittynee

- ja taivaast mannaa satelee

läyskytystä turhaako

veliverkko repeillyt

noin mannan talteen korjailee

ja jätkä hiljaa huokailee

- ei mannaa sada kaikille

Selitystä…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (25. marraskuu 2016 at 20:30) — 1 kommentti

Musta sinfonia pirunviululla

Vallan temppelissä se soi

tipahdellen pisaroi

jäätyneitä pisaroita

hukattuja empatioita

tuhoon meitä työntäen

riidan siemenen noin kylväen

Voimaako on kunnia

kaikki saada helpolla ?

enempäänsä lisäten

herra pyyhkii pöydän sen

jolla pieni vaivainen

saattoi saada siemenen

tunneleista kansille

guggenheimit rannoille

valheet suuret valkoiset

muuttaa murheen mustaksi

niille joille laulu soi

laulu sortovallan…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (24. marraskuu 2016 at 19:29) — 6 kommenttia

elon kulkua kummaa

On se kuin maahan jäätynyt möykky

ei liiku , ei tunne, ei edes hitaasti kulje

eteensä laitettu valmiit eväät

kohdeltu hellästi varsinkin keväät

palkittu pienistä teoista lienee

niinhän se palkinto eväänsä viennee

Kulku on verkkaa, kuin ukkinsa malli

täynnä on dataa jo tyhjinkin knalli

enää ei mahdu tietoa tuonne

mihinkä johtanee tyhmyyden juonne ?

kapasiteetti kun pahasti tökkiä saattaa

helppo on käyttää himmeetä laattaa

ruoka ja…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (17. marraskuu 2016 at 18:01) — 1 kommentti

Hyvinvoinnin kuvajainen

Makaa siinä jaloissamme

nuo rikki lyödyt kuvajaiset

siitä mitä uskoimme me niin

pieniin pusertuvat kehyksiin

Kovaa kuuluu köyhän laulu

vaan ei kuule kukaan

kaikki valheen vasamoiset

liittykäämme mukaan

Viides tästä joukostamme

köyhyydessä kylpee

kun porho painaa pirssillänsä

ollen silleen ylpee

Hiljaa keinuu päämme päällä

laulu surullinen

Tuutii hiljaa kojootteja

kansaan kylvää vihaa

Kahden kauppa…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (7. marraskuu 2016 at 21:00) — 1 kommentti

tähdenlentoja vain

Mitä me olemme ?

Tähdenlentoja lyhyitä

elämän tummalla kannella

tähtisumua avaruuden aineksia

lakkaamattomassa olossamme

Mitä antaa tahdomme ?

Hehkun polttavan hetkelle tälle

loistaa tahdomme; kaaremme ajan

tähtisumuna tään elon pajan

laulaen kulkea radalta toiselle

poiketa ei voi; sinne pimeämmälle puolelle

Tahdomme laulaa; mitä siis ?

mitä siitä vaikka loppuisimme

mitä siitä mistä aloitimme

tään silmänräpäytyksen…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (4. marraskuu 2016 at 16:39) — 1 kommentti

Uutisarvoa unissa

Uutiset lienevät kortilla

rintasyöpää ja mummot hukassa

alamäki kuuluisuuksia kuljettaa

ja kohteliaisuus huiveihin puettaa

Ei puhuta kuoleman leireistä

ei lasten pienien pelosta

ei levottomuuksien uhkista

tai leivän kannikan puutteista

Vasta eläkkeellä uskallat kertoa

mikä mennyt on vinoon kartalla

sisäpiiri näin silloin kauas jää

ja jokaista ohjaa vain oma pää

On torpedo uutinen hurjempi

vaikka vastassa onko ohjus tuo…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (27. lokakuu 2016 at 20:32) — 1 kommentti

merellä kuohuu

On kotimereni alkanut kuohumaan

kun tankkerit surutta touhuaa

rantoja katsovat putkillaan

tornit tanassa näyttäen mahtiaan

Ne uivat rantojen välissä

jotka sumussa kylpevät niin

verhottu katse touhua katsovan

tähtilippuihin ihaniin

Tähtilippu onko taika tuo huomisen

vaiko hulluuden aihe vaan

onko airuet kulkeneet edellä

klovinaamiot kasvoillaan ?

Miksi leikimme mahtia suurempaa

kun rannat huokaavat hiljaa tuskissaan…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (26. lokakuu 2016 at 21:42) — 1 kommentti

Piikki lihassansa

Niin on unten ulapoilla

päättäjämme kuutamolla

pitkä niin kuin pilvennokka

pitääköhän enää pokka

vanhuksilta raapaista

piikit tuppeen kaappaista

Kas pistäjää lie monenmoista

toinen pistää sitä ja toinen toista

vaan diabeetikolle piikki lienee

se mi päivään toiseen vienee

Piikki toisenlainen, lume onnen hetkisen

on piikittäjän vihollinen ykkönen

mutta kas; subutexiin rahat löytyy

vaan kuka mahtaa siitä hyötyy ?

ei…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (25. lokakuu 2016 at 17:30) — 4 kommenttia

Varauksetta

Onni luotiin kai toisia varten

ei minulle; karttaen leikkiä onnetarten

Jos itse oisi en särkenyt tuota

toiset jalkoihin polkenut lähelle puota

nuo sääntöjen siveät seuraajat

huonojen lakien surmaamat

järjellä jäykällä väännetyt

päällä valon pois päältä kytketyn

Tahkottu tuotteeksi pehmeällä kivellä

hiottu sopivaksi pienellä irveellä

silmin sokein ja kieron karvahin

tuota olomme kauneutta kohti

Lainavaatteita iäti halveksin

kun…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (20. lokakuu 2016 at 15:35) — 1 kommentti

Sydän yö

Enkö muka pelkäisi kun yö on haihtunut ?

Eikö minua muka pelot vaivaa ?

Murhe ; se työnäkö näkynee

kadonneet onko sinitaivas kukkineen, kumpupilvineen

Mä voimaa tunnenko , en enää;

en vaikka tahtonen

aatos kanna ei edes eiliseen

käsi sydämellä vannoin sen; minä jaksan

mutta enää itseäni muista en

Mutta liikkuu kai se sittenkin

sydän rinnassain ; huoaten hiljalleen

itkien, nauraen kituen, joskus jopa ilkkkuen:

”siitäs sait; itse…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (25. syyskuu 2016 at 11:32) — 1 kommentti

vaikka eihän tää ketään kiinnosta,,,,,,

Ammatillisen koulutuksen järkevyydestä

Kirjoitan taas ammatillisesta koulutuksesta koska se on lähellä minua. Jatkuvasti näen sen tilan ja toimivuuden livenä. Itse edustan suhteellisen pientä ammattialaa, jolle on kuitenkin vuodesta toiseen riittänyt hakijoita. Ammattialan perustutkinnon koulutus on minun heiniäni ; kollegoiden ohella tietenkin.

Meidän koulutustamme ohjaa opetussuunnitelma joka laaditaan tutkinnon perusteiden mukaan. Tutkinnon perusteet puolestaan on laadittu…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (3. syyskuu 2016 at 19:23) — 12 kommenttia

uusi luonnonlaki ?

"Yhden ainoan epämiellyttävän käyttäytymismallin muuttaminen voi vaikuttaa muuhunin käyttäytymiseen ja muuttaa monia asioita"

Yleensä tekojen vaikutukset voivat ulottua laajalle. Näin on käynyt ahneuden omahyväisille teoille. Monen moisia seurauksia syntyy ihmisten ja luonnon reaktioina tilanteisiin jotka syntyvät ahneuden ja itserakkauden seurauksena. Ne vaikuttavat kaikkiin ihmisiin ja koko maailmaan. Raha ja sen aiheuttama ahneus on saanut aikaan välinpitämättömyyden ilmapiirin…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (30. elokuu 2016 at 23:40) — 5 kommenttia

Utopiaa, unelmaa

Kaunko meillä aikaa vain on

onko kaaremme lyhyt vai mittaamaton ?

Päivin riennämme huoliin ja iloihinkin

kulkien läpi päivät ja yöt miten milloinkin

Millaiset lienenevät ihmisten työt

kun veli velkaisen pöydässä ahnaasti syöt

Levon lempeät tuulet ei kosketa lain

kun tavallisen tallaajan osan jo sain

mutta viitta ja sauva ne muassa on

on matkani taika tuiki arvaamaton

säilyköön sieluni vapaus vain

kun taioista voimaa ma kulkuuni…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (14. elokuu 2016 at 15:09) — 1 kommentti

Naurua huomiseen,,,,,

Nuo naurut, niitä kuulen ma vain

nuo naurut joilla kansa korvilleen sai

auringon säteitä maalaillen

kaikuvat sanat tyhjyyden

Teidän naurunne salatut kantaa niin

kauas tulevaan jos vain tahdomme niin

Vaan naurunne irveksi muuttua voi

kas kansa jo piankin kapinoi

on annettu ahneille periksi

tuhottu ihmisyys , laskettu verikin

Ei nauru salattu hämätä voi

on pian jo uusi ihmisyyden koi

Ketkä on naurajat salaiset

ne jotka…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (3. heinäkuu 2016 at 15:02) — 1 kommentti

Rippilapsellemme

Lapset kasvaa, aikuistuu

silloin hymyyn taipuu mummun suu

kun kiitoksen saa kauneimman

sanat; sua aina rakastan

On nuoruus aikaa epävarmuuden

kapinan ja oman itsen taistelun

mutta aikuisuus ; se vaikea lie

jos elämä sun askeleesi vikaan vie

Kulje siis nyt varoen

luottaen ja hymyten

askeleitas ohjaamaan

neuvot parhaat annetaan

Vain aikaa siihen tarvitaan

kun aikuisuutta vuotetaan

toisille se aiemmin

toisille taas…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (18. kesäkuu 2016 at 19:58) — 1 kommentti

ylevero

Jatkakaamme edelleen yleveron turvin realitysarjojen ja muiden hömpänpömppien katselua aina mainosten välissä.

Työryhmä on näin päättänyt ja suuressa armollisuuden tunteessaan esittää ettei rahoitukseen tehtäisi indeksitarkistusta 2017-2019. Sitten vasta 2020 palataan normaaliin indeksimenettelyyn.

Eli samaa sontaa samoin ehdoin....ja maksat katsoit tai et

Kirjoittaja: vanha mestari (16. kesäkuu 2016 at 20:04) — 34 kommenttia

Kesä

Juhannusruusut kukkii kauneimmillaan

riukuaita hohtaa uutuuttaan

sammal matto jalkain alla

voiko olla kauniimpaa

Metsikössä vehreässä

lehväkatto humisee

siellä neito simasuinen

kesän juhlaan valmistuu

Pitkä talvi takanamme

päivän hämy mennyt on

Kesä kaunein ovellamme

ethän ole onneton

Pian jo kääntyy kesä syksyyn

nauttia voi hetken vaan

lämmöstä ja vehreydestä

siis käydään luontoon nauttimaan

Unohtaa voi…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (15. kesäkuu 2016 at 16:36) — 2 kommenttia

© 2016   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot