Jäsenen blogi (349)

Jos metsään haluat mennä nyt.....

Tänään ajattelin poiketa hieman metsään katsastelemaan kanttarellimaastoja, mustikathan minä olen jo poiminut itselle ja suvulle. Eksyinpä hiukkasen polultani jota tavallisesti olen kulkenut ja manannut miljoonaan kertaan nuo matsän kaatajat. Vaikka omiaanhan nuo kait kaatelee, kulkijaa ne risut vaan harmittaa pirusti kun joutuu noita siroja 42 saappaitaan nosteleen. Mitähän varten niihinkin piti varata sitä kasvunvaraa ?

No kuitenkin loppujen lopuksi ja monen korville sopimattoman…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (1. elokuu 2015 at 18:24) — 5 kommenttia

Leikittelyä

Siinä ne leikkivät leikkejään

kuin lapsoset kepposet mielessään

Siipeensä niin Matti ja Maija saa

vaan leikin tahtia ei voi se hidastaa.

Minä olen kuningas ideoiden hullujen

kas egoni suuri kuin suurin melooni

vaan melooni on komea kuoreltaan

mutta mätä ja haiseva sisuksiltaan

Piireissä hienoissa kuljen mä

salaseuroissa eliitin elämän

siellä ne asiat suttaantuu

kun klaani niin tahtoo ne tuplaantuu

Maailman rahat on toisten…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (28. heinäkuu 2015 at 12:07) — 1 kommentti

Elämää vain......

Kuten jo jossain aiemmassa kirjoituksessa mainitsinkin; olen 58 vuotias. Avopuolisoni on minua 10 vuotta vanhempi eli 68- vuotias. Itse olen syntyisin täältä Pirkanmaan teollisuuskunnasta ja avopuolisoni Pohjois-Pohjanmaalta. Usein kuuntelen hänen tarinoitaan lapsuudesta ja nuoruudesta. Vaikka omakin lapsuuteni oli suhteellisen vaatimatonta ja niukkaa; voisin kuitenkin sanoa että siellä Pohjoisen pikku kunnassa se on ollut suorastaan kovaa. Silloin tulee mieleen että olemme menneet aika…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (26. heinäkuu 2015 at 14:51) — 4 kommenttia

Rantaraunio........

Nyt tunnetko nousevat tuulet ?

Joko huomaat latvojen huiskeet ?

Tyhjästäkö nousevat laulut

jotka ovat kuin tämän elämän taulut ?

Täällä köyhä latvassa vain on

rikkaan metsän rauha; niin rikkumaton.

Tarun Atlas jo tahtoisit olla

kaiken kantaa noilla heikoilla hartioilla

vain satutaivasta kannattaa saattaa

varpaat savisen maanpinnan alla

Niin laulavat tuulessa laineet

jotka hyökyen rantahan käy

Se ranta on jätettä…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (19. heinäkuu 2015 at 14:12) — 2 kommenttia

elämäntarina

Tasan 58 vuotta sitten synnyin tähän maailmaan. Äitini oli hyvin nuori; juurikin 18 vuotta täyttänyt ja isä kävi armeijaa. Rahaa ei siis paljon ollut. Luin tässä äitini kuoltua hänen säästämiään isän ja äidin välisiä rakkauskirjeitä; tosin niissä enimmäkseen puhuttiin joko minusta tai rahasta. Lapsuuteni asuimme ensin mummulan yläkerrassa (huone ja keittiö ) ja sen jälkeen kerrostalo kaksiossa joka oli isän talonmiehen työsuhdeasunto. Olin onnekas ja sain käydä silloisen oppikoulun ja pääsin…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (15. heinäkuu 2015 at 23:38) — 3 kommenttia

Odotukset

Kiertyvät ne toisiinsa

niin kuin käärmeet myrkylliset

toistuvat ne uudelleen

kuin elämäni langat vääntyneet

Ei hehku toinen toiseensa

hiilien palaneiden lailla

tuovat surun tullessaan

myrkyn mielehen menneen

Ei virva ylemmäs ylety

ei nouse kuin nuorna ennen

vyötäröön saakka sammalta

silti kaivata tahdon illoin

Liekki; virmaliekki elämän

se vain yhden säikeen verran

sinkoaa iloa ilmoille

matkansa päättää se…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (14. heinäkuu 2015 at 14:55) — 2 kommenttia

Näitähän on kuin mustikoita metsässä

Mä olen mystinen , sporttinen maailmanmies

mä olen kieltään lipova liskomies

mä olen Unionin ainoa nahkamies

aina käskystä syntyvä uudestaan



Sä tunsit mut aiemmin ikenistä

sitä miestä ei enää olekaan

sä luet lausunnot lehdistä

olen tuonut aatteeni maailmaan.

Mutta kansa tietää; mennyt mies

on historiaa

Paljon kansa sietää; mutta mennyt mies

on historiaa

Kansan kurjuus ei mua kiinnosta

aion mennä myöhemmin…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (13. heinäkuu 2015 at 23:00) — 1 kommentti

Nykymeininki

Kuinka kauas onkaan suuri runoilija Eino Leino nähnyt aikoinaan ! Vieläkin tilanne on runon kaltainen.

KUN KELLO SEISOO

Tää kansa on kuin kaupunki

min tornin kello seisovi

ja aikaa kysymähän niin

nyt kaikki juoksee naapuriin.

Mut toisen kello edistää

ja toisen jälkeen ihan jää

ja kaikki toimet nurin käy

kun ajan johtajaa ei näy

Jos tääl `ois mies, jos yksikin

niin itse nousis…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (11. heinäkuu 2015 at 12:59) — 2 kommenttia

Maailma

Maailma. Kuin suuri musta aukko.

sinne joutuessasi olet kuin saukko

joka pesänsä rakentaa ja perheensä perustaa

huomatakseen että vuosittain sitä uudelleen saat ehostaa.

- jopa perustaa-

Maailma. Kuin suuri musta aukko

sinne syntyessäsi olet avuton, viaton ja suojaton

siellä menestyäksesi on sinun hylättävä syntymässä saadut avusi

ja muututtava sellaiseksi kuin trendi on

Maailma. Tuo suuri musta aukko

niin nopeaan se sinut nielaisee…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (3. heinäkuu 2015 at 12:54) — 2 kommenttia

Lypsyllä

Lypsää, lypsää, lypsän

heramaidonkin tuon nyhdän

ja niin soi lypsyn tulos

sangon laitaan, siitä ulos

Laulu metallisen kirkas vain sammua tuo aikoo

kun suihku omaan saappaan varteen kulkuansa taikoo

Lypsykarja kuuliainen

häntäin huiske kertoo sen

vain pienet pirut herhiläiset

huiskii, liiskaa innokkaat nuo pörriäiset

van huiske loppuu, sorkat oikee

kun lypsäjällä hymy muikee

vatsakas tuo piru on,

palli saatu;…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (29. kesäkuu 2015 at 13:21) — Ei kommentteja

Auringon lasku

Päivä on taas laskenut

horisonttiin painunut

harmauttaan itkenyt

niin kuin pieni ihminen

Ajan oleva virta

pitkä ja harmaa hetkinen

alun loppua pirta

elon ylimielisen

Sielut nuo suruiset

pois kääntyvät itkien

itkien pahuutta maailman

oottaen valon taas tulevan

Iltaruskon puna on tulinen

maa niin kivusta sininen

kivusta kurjuuskuoleman

tuskasta sielun huutavan

Valmistautuneenako; ottamaan

ennen kuin…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (24. kesäkuu 2015 at 22:10) — 1 kommentti

Keskikesä

Soljuu hiljaa sieluin päällä
laulu juhlan keskikesän
Tuudittaen taikavirvat
juhannukseen tehden pesän

Tulkoon myöskin elon illat
hämärissä taikomaan
ihanaiset haavesillat
virran yli kantamaan

Siinä elon vastavoimat
niin kaunista ja joskus rumaa
Tuuditellen elon aikaa
ajatukset tuulentaa

Kirjoittaja: vanha mestari (19. kesäkuu 2015 at 16:00) — 2 kommenttia

Viiva vedessä

Enhän syntymähetkeäin määrännyt
oli maanantaiaamu varhain
äitini kertoi et aika tuo
on työhönmenoaika parhain.

Olen antanut kohtalon kuljettaa
mutta kauas ei minua vienyt
Suuntaa voinut en ennalta selvittää
elo tempas mun enkä edes tiennyt

On eloni ollut katsoa vaan
mitä elämän pirtaan kertyy
miten valheet elämän vaihtelee
ja viiva olematon veteen jo piirtyy

Kirjoittaja: vanha mestari (10. kesäkuu 2015 at 14:00) — 3 kommenttia

Menneisyyden aaveet

Kuin pyörremyrskyn silmään

pyyntö viaton kuljettaa taas

Kaikki mi ollut mennyttä on,

pyörremyrskyssä katkeruus sanaton

matkaa taas eiliseen uudelleen

nostaen surun niin raskaan sydämeen

Minä luulin; ei uskoin tekojen hyvyyteen

mutta menneisyys; sen uskon aina niin tyhjäksi teet

sama mitä yrität hyvittää

vain omatuntoas saattaa se jyvittää

ei ymmärrä kukaan mitä sisällä mun,

kuinka hiljaa hiivun ja turhaudun

Oi vapaus, tule ja…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (6. kesäkuu 2015 at 21:00) — 3 kommenttia

Uudet ammattiin valmistuvat

Huomenna valmistuu eri ammatteihin taas tuhansia uusia nuoria. Odotukset niin siviilielämää kuin työelämää kohtaankin on näillä nuorilla suuret. Niin moni toivoo työllistyvänsä ja uskoo niin käyvän valmistuttuaan. Silloin into on kovimmillaan ja odotukset suurimmillaan. Josko tässä maassa koittaisi joskus aika, jolloin valmistuneille uusille tekijöille olisi tarjolla työpaikka edes hetkeksi aikaa. Jos jää kotiin juuri valmistuttuaan niin sinne tahtoo unohtua. Pettymykset ovat karvaita jos…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (29. toukokuu 2015 at 16:19) — 4 kommenttia

Humppaa on kaikenlaista

Korkealla mäellänsä uudet tuulet huminoi,

kirves paukkaa, kansaa haukkaa, leikkurit vain soi.

Herrat siellä toisten hiellä leivän saada voi,

ja onnestansa unelmoi.

Hei hoi, sä herrain oma kerho oi, joi sun jälkeesi jää tuhkaa.

Voi, voi, jos kaiken saat sä multa, ai, ai, sen hurman herrain loi.



Toukokuussa merensuussa herrat tekee niin,

lupaukset uittaa, tilit kuittaa omillensa parhain päin.

Huomenna he kääntää aina paidan nurinpäin.

kun…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (27. toukokuu 2015 at 20:30) — 2 kommenttia

Ihmisyyden syksyt tulevat

Niin olemme syksyyn saapuneet

ja tuulet raunioissa vinkuvat

ilottomat laulut viemäreihin muuttavat

kun päällä maan vain rikkaat tuttavat

Olemme itkeneet, iloinneet ja hammasta purreet

noine suine mi hurmaa ennen joivat

sen hurman kerran ahkeruus, taito loivat

ei markkinavoimien globaalit voimat

Nyt nuorten on harmaa huominen

sijalla yksi peili komeiden kuorien

suuri on kaunista ja ah niin halpaa

kun johtajajoukko arvoas…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (21. toukokuu 2015 at 19:20) — 2 kommenttia

Kitaran soinnut

Kuin kitara olisin minä;
lämpimästä kauniista puusta tehty
Sinäkö olet tuo muurini,
johon se rikotaan ?
Kuka on se mies
joka lämpimän puun taivuttaa
sinäkö olet se mies ?

Jos olisin se sointu
joka kitarasta irtoaa
taitavissa sormissa
se taivaan sineen kimpoaa
Mutta minä olen hahmo
unelmista humaltunut kahjo
Niihin unelmiinko minä häviän ?
Kun sointujen sijaan minä hengähdän
kun lämpö kitaran kateissa on

Kirjoittaja: vanha mestari (19. toukokuu 2015 at 21:50) — 2 kommenttia

Pääpukki parraton

Kas kaalimaalla vartijoita

kaksisataa ja risat on

kovin itse pääpukki

mi korkeimmalla on

Kaunistelee, kehuskelee

kuinka hyvin kaikki on

ja sitten nootin pamauttaa

”te väki onneton”

Salkut täyttää kaalimurske

mut parta näyttää syyllisen

Hukutettu hyvyyshurske

alle parran tyylisen

Pukkeja nyt kaalimaalla

aina ollut on

mutta pukit nyky puutarhain

kaikkein hauskimmat ne on

Vain hassut potkii omaa nilkkaa

ja…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (14. toukokuu 2015 at 11:07) — 3 kommenttia

Unen maa

On olemassa maa

johon jäljet himmeät katoaa

Sinne myös askeleet mun usein vie

sinne pitkä ja hidas vain on tie

Mikä täällä hukkuu, katoaa

siitä maasta sen muodossa jossain löytää saan

minkä täällä sählään ja soperran

on selvää ja kirkasta siellä todella

se maa, se unien maa

Siellä toivo totta on ja turha niin pelko

saloista siellä muodostuu selko

tuska syvä niin nopeaan syvenee

tai tyystin mielestä hälvenee

ja kas kuinka…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (12. toukokuu 2015 at 20:55) — 1 kommentti

© 2015   Perustanut: Aamulehti.

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot