Jäsenen blogi (472)

Jaloutta nöyrää oottaa isänmaa

Oi kuinka taas mua isänmaa kutsuukaan
lusikkaa kultaista meteen kastamaan
onhan ne eteen harvoille kannettu
toisille aivan palkaksi mokista annettu
lusikka kultainen kai syntyissään
joukko hiljainen mitään ei kysykään
Kas mitä vaatii minulta isänmaa
sitä nöyränä tahdon ma noudattaa
sivutuotteena vaik oman kunnian
rikkauden ja maallisen mammonan
Oi oon jalo niin.

Kirjoittaja: vanha mestari (18. huhtikuu 2017 at 19:29) — 4 kommenttia

reformista repee

Katselen tuota huutotenttiä. Siellä puhutaan koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta. Rinne vaatii lisää rahaa yrityksiin jotta he voivat "opettaa" nuoria. Kysymykset kuuluvatkin seuraavasti:

- oppiiko nuoremme kapea-alaisesti vain tietynlaisia töitä ?

- mistä löydämme työnantajat jotka ottavat opetuksessa myös kasvatusvastuun ?

- miksi me koulutamme opettajia (ja koulutukseen ei ole helppo päästä) jos kerran kuka tahansa voi yrityksissä opettaa ?

- miksi…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (7. huhtikuu 2017 at 16:16) — Ei kommentteja

tervaskanto

Kuori olen minä

Kuori tervassa pyöritetty

Mikä minuun osuu

Mikä minuun uppoaa

Kun tervaskuoreni halkeaa

Missä on sisukseni

Tervaskannon sydän ?

Syöty ja kaluttu ajan myötä

Kuoret jääneet yli pyhän

Tapahtumilla kyllästetty olen minä

Tervaskanto jolla sisus tyhjä

Hahmo tumma auringon varjopuolla

Kellumassa elämän suolla

Hiljaisuudessa olen minä

Tarvaskanto ei lahota saata

Vuosisatain tuoksinassa

Kurjuuden…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (1. huhtikuu 2017 at 14:53) — 5 kommenttia

sekö naurattaa vai paljosti poruuttaa

On väsyneen harmaa maa

Kuin märkä loska mieli vajoaa

Yli maastojen surut nuo saa

Tuulen matkassa vaeltaa

Tuuli tuiskuina lokaa se tuo

Yht `äkisti putoaa se sinun luo

Päivä harmaa taas esiin käy

Eikä aurinko tuulen takaa se näy

Ja jossain kuitenkin on elämä tuo

Uusi hento ei lainkaan tää suo

Suo johon hitaasti upota saa

Se jolle onni ei lahjojaan jaa

Hiljaa soi jo tuo sävelmä suruinen

Joka saattoa seurailee

Mustat…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (25. maaliskuu 2017 at 15:29) — 1 kommentti

ammatillisen opettajan näkökulmaa

Ammattiopetuksen saralla on vuosia tehty työtä, jotta saataisiin sen statusta nousuun. Saataisiin nuoret haluamaan ammatillista koulutusta, koulutusta jossa tehdään konkreettisia harjoituksia hyvässä ammattimaisessa ohjauksessa. Koulutusta jossa on aikaa opetella perustyöt ja harjoitteet kaikessa rauhassa. Nuoret ovatkin innolla hakeutuneet ammatilliseen koulutukseen.

Mutta mitä me teemmekään ? ( Puhun meistä, koska mehän ne edustajamme ja asioidemme ajajat valitsemme ) Me lisäämme…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (22. maaliskuu 2017 at 16:47) — 7 kommenttia

mitä sitä sanoiskaan

Ei sitä enää tiedä mitä sanoisi tai mitä tai kenelle kirjoittaisi. Tässä maassa ei ole enää muita uutisia kuin julkkisten tekemiset ja muu hömpämpömppä koska kriittisistä asioista ja epäkohdista ei joko saa tai uskalla näköjään kukaan kirjoittaa. Sama on uutisten kanssa.

Perustulo menee perseelleen kuten sairaanhoitokin. Kaupat ja palvelut katoaa, varsinkin sieltä missä matkat on muutenkin pitkiä. Ammatillinen koulutus vetää pohjamutia mutta onneksi meille tulee…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (14. maaliskuu 2017 at 21:50) — 2 kommenttia

maailmassamme monta on ihmeellistä asiaa

 Nyt on tämän rakenneuudistuksen käynnistyttyä saatu pian hävitettyä ammatillinen koulutus ja tilalle hankitaan kaoea-alainen kussakin yrityksessä tarvittava osaaminen, se riittää. Tämän uudistuksen johdosta melkein 700 ammatillista opettajaa on irtisanottu ja buumi jatkuu. Opiskelijoiden lähiopetusta on tiputettu rankalla kädellä ja lisää tiputetaan taas meillä Tampereellakin. Olen joskus miettinyt että jos opetusministeri on käynyt kentällä, onko hänelle asetettu jonkin näköiset…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (4. maaliskuu 2017 at 11:52) — 1 kommentti

Paskat housussa

Katselin tuossa dokumenttia Talvivaarasta. On se hienoa että meillä tuollaiset päättäjät jotka suojelevat omia sijoituksiaan tuhoamalla kokonaisen maanosan luonnon. On se ihan ylpeydenaihe, että piensijoittajat rahankiilto silmissään antavat pikkuhiljaa tuhon ajautua etelänkin vesiin. kaikkihan nämä on yhteydessä toisiinsa. Ihmiskunnan täytyy ahneuttaan tuhota kaikki ennenkuin tulee katumapäälle....mutta silloin on jo ns. paskat housussa. Mutta mitäpä ihminen ei tekisi rahasta.....vaikka…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (20. helmikuuta 2017 at 23:21) — 19 kommenttia

kasvattaja kavala

Joku päättää, minä teen

Kohta päässä pimenee

Yöksi uniin, päivin sieluun

Joutuu niin kuin maito kiuluun

Hiljaa, hiljaa, hivuttain

Maitokin muotoa muuttaa kai

kiulu toisten tyhjentämäksi

Makusuiden mässytettäväksi

Sieluni tulisen kipeä

Ei palo ole häpeä

Paljon pahempi rike on

Kun sielu on pian jo paloton

Tunnit katoo torneihin

kansiin, tunnelin päällisiin

kas jostain säästettävä on

jotta ringissä pysyy veli…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (17. helmikuuta 2017 at 17:03) — 1 kommentti

palloa pyörittää , kiihdyttää

Atomeiksi pilkottuna

Uudelleen kerättynä

Voisi henkiin herätä tunne, usko ja oikeamielisyys

Palasiksi pirskottuna

Ja takaisin liimattuna

Voisi syntyä uusi ja uljaampi maailma

Vähemmällä väellä, vähemmällä tuskalla

Mutta pienet säröt me liimaamme hennosti takaisin

McGaiverilla teipataan, sehän on tunnetusti pitävä teippi

Erilaisin kepulikonstein se ehyempi osa etenee

Heikot sortuu elontiellä eikä sitä kukaan kiellä

Tekohengitystä me…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (25. tammikuu 2017 at 17:02) — 1 kommentti

Tanssiin vie...................

On polkan askeleet kiihtyneet

Askelten korkeus noussut ja mittaan uuteen

Tahdissa pitäisi pysyä

Ennen kaikkea lupaa tanssiin tuohon kysyä

Vaan kysytty onko keneltä ?

Niiltä jotka muista ei menneitä?

Vai niiltä jotka tanssikurssinkin käytyään

Osaa veivata tahdissa muuveihin tiettyihin jäätyään?

Niitä toistaen aina uudestaan

Kuin oisi oikeasti oppinut polkkaa tanssimaan

Polkka on kevyt kuin lento höyhenen

Kun tanssii sen oikeat…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (23. tammikuu 2017 at 21:37) — 1 kommentti

Uhkapeli sallittua ?

Sulle, mulle , muistetulle

jakajasta riippuu

mitä voittaa ruletissa tässä

takapirut hiipuu

Voitto kasvaa huijatessa

pienen pientä kansaa

mieli muuttuu puhuessa

huulet tuulen myötä heiluu

Yksityistää, yhtiöittää

kaataa kaiken vastuun

amerikan mallilla jo kansa tämä kaatuu

kun arvot kaikki isiemme rahan alla maatuu

Mutta aina uudestaan me tuulen voimaan uskoin

huuliltansa luetaan ja silmät ihan kostui

kuinka parhaaks…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (18. tammikuu 2017 at 20:00) — 1 kommentti

Matolaatikon antia

Olisi minulla näin loma-aikaan mahdollisuus katsoa televisiota, olisi jopa halua ottaa rennosti ja katsella. Kun aukaisen tuon matolaatikon on yllätys melkoinen. Uusintoja uusintojen perään, huonoa kotimaista huumoria, jenkkisarjoja viime vuosisadalta, elokuvia jotka on jo satoihin kertoihin esitetty. Mainitsematta ei tietenkään voi jättää kaikenmaailman huutokauppoja, keräilijöitä, vaihtajia yms. Kuka eniten voittoa kerää se on kingsi. Ilmanmuuta ohjelmistoon kuuluu erinäiset kokkiohjelmat,…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (7. tammikuu 2017 at 17:27) — 4 kommenttia

Kun

Kun päivä päättyy

samalla viivalla seisomme me

kun yö alkaa

unta uutta näkevät he

joille näön lahja on annettu

muilla hölmöläisten valo kannettu

Kun vuosi päättyy

mitä meistä kaikki oottaa ?

uutta parempaa joka kääntyy

sinne mikä nostaa

uusiin ulottuvuuksiin

tähtivöiden taitoksiin

Kuka rahaa himoaa

josko tuosta onnen saa

joku rakkautta kaipaa vaan

kumppania hellää päälle maan

joka taivaisiin tarvitessa…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (31. joulukuu 2016 at 12:52) — 3 kommenttia

Uutta Vuotta odotellessa

Maailma on täynnä sotia ja julmuuksia, ihmisten toimesta suoritettuna. Milloin se kohdistuu toisiin ihmisiin, toisiin rotuihin , milloin eläinkuntaan. Mikä on tehnyt ihmisestä yksinvaltiaan ? Uskomus omasta paremmuudesta; kenties. Ainakin niillä jotka tekevät isojakin päätöksiä mitä luultavammin uskovat omaan paremmuuteensa, älynsä voimaan. Milloin ihmiskunnan päättäjät alkavat kuunnella myös muita yhteiskunnan jäseniä ? Ja milloin nämä muut jäsenet alkavat ottaa vastuuta omista…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (28. joulukuu 2016 at 12:13) — 4 kommenttia

Hyvää Joulua kaikille, vaikkakin sateista

Kirjoittaja: vanha mestari (24. joulukuu 2016 at 15:55) — 2 kommenttia

Joulua Blogistit, Joulua maailma

Meidänkin tontut ne hyppelee näin

aina ja yleensä väärinpäin

Huudellen huutoja outoja

taikoen taikoja leutoja

Leikkauslistoja laatien

omaan puuroonsa mantelit vaatien

Tip tap ja halivilivoo

joulu on ikuinen, joopa joo

Lupaus tontuilta vaalit tuo

mitä sen jälkeen; no uskooko nuo

Tonttujen touhut on muuttuneet

ja kuusikin kannettu eteiseen

Tipetipetiptap

lauletaan jouluna köyhyys rap

Päätökset paukkuu

ja hiukan…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (21. joulukuu 2016 at 09:37) — 3 kommenttia

taas on hanki ja järjet jäässä

Näin maas on hanki ja järjet jäässä

ja valo sammunut aatoksen

kun taito takana on matkan päässä

ja latva autio jäinen on

käy kylmä henkäys yli suomen

kun markkinatalous näin on

Ei huolta murhetta huomisesta

näin reformi se meidät pelastaa

vain ilo irti on verkostoissa

silmät kiiluvat tavoittaa

kun taito jo painuu maille kauas

jos siellä jokunen vielä asustaa

On meillä tarjolla kysta kyllä

ja Hurstin toimesta köyhillekin…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (7. joulukuu 2016 at 20:39) — 1 kommentti

Hämyssä illan

Sydän palaa

askeleita ottaa salaa

alla illan hämyvyön

kun taivaan ilta maahan lyö

Sataa lunta hiljalleen

peittyy hämy vaippaan valkoiseen

oloni on outo niin

mitä etsin, en saa sitä kiin

yli vaipan valkean

taivaan reunaa tavoitan

ollen avaruuden rannalla

alla tähtein kirkkaiden, ihan kannoilla

Ilta hämyyn sukeltaa

ja reuna maata tavoittaa

saanko sen mitä tavoitan

vaiko vanhaa haavoitan ?

Kerran kaiken…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (4. joulukuu 2016 at 14:00) — 1 kommentti

marmorisydän

Siinä lepää se sylissä hiljakseen

lentäneet unelmat pilvikseen

haaveista rikotun sydämen

tuon kiveksi kauniiksi kasvaneen

Fossiilikiveä kuorensa vain

vain hetken sen sisälle nähdä sait

saapuen keskukseen sulaan näin

tunteet salatut vyöryivät kasvoja päin

Hiljainen sanojen äänettömyys

kuolleiden tunteiden ikävyys

Kuuletko kutsua fossiilien

lempeä eletyn mennehen ?

Yhtäkkiä keskeltäkö aukeaa

sula sydän kivisen kuoren…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (27. marraskuu 2016 at 13:37) — 1 kommentti

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot