Jäsenen blogi (439)

Naurua huomiseen,,,,,

Nuo naurut, niitä kuulen ma vain

nuo naurut joilla kansa korvilleen sai

auringon säteitä maalaillen

kaikuvat sanat tyhjyyden

Teidän naurunne salatut kantaa niin

kauas tulevaan jos vain tahdomme niin

Vaan naurunne irveksi muuttua voi

kas kansa jo piankin kapinoi

on annettu ahneille periksi

tuhottu ihmisyys , laskettu verikin

Ei nauru salattu hämätä voi

on pian jo uusi ihmisyyden koi

Ketkä on naurajat salaiset

ne jotka…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (3. heinäkuu 2016 at 15:02) — 1 kommentti

Rippilapsellemme

Lapset kasvaa, aikuistuu

silloin hymyyn taipuu mummun suu

kun kiitoksen saa kauneimman

sanat; sua aina rakastan

On nuoruus aikaa epävarmuuden

kapinan ja oman itsen taistelun

mutta aikuisuus ; se vaikea lie

jos elämä sun askeleesi vikaan vie

Kulje siis nyt varoen

luottaen ja hymyten

askeleitas ohjaamaan

neuvot parhaat annetaan

Vain aikaa siihen tarvitaan

kun aikuisuutta vuotetaan

toisille se aiemmin

toisille taas…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (18. kesäkuu 2016 at 19:58) — 1 kommentti

ylevero

Jatkakaamme edelleen yleveron turvin realitysarjojen ja muiden hömpänpömppien katselua aina mainosten välissä.

Työryhmä on näin päättänyt ja suuressa armollisuuden tunteessaan esittää ettei rahoitukseen tehtäisi indeksitarkistusta 2017-2019. Sitten vasta 2020 palataan normaaliin indeksimenettelyyn.

Eli samaa sontaa samoin ehdoin....ja maksat katsoit tai et

Kirjoittaja: vanha mestari (16. kesäkuu 2016 at 20:04) — 34 kommenttia

Kesä

Juhannusruusut kukkii kauneimmillaan

riukuaita hohtaa uutuuttaan

sammal matto jalkain alla

voiko olla kauniimpaa

Metsikössä vehreässä

lehväkatto humisee

siellä neito simasuinen

kesän juhlaan valmistuu

Pitkä talvi takanamme

päivän hämy mennyt on

Kesä kaunein ovellamme

ethän ole onneton

Pian jo kääntyy kesä syksyyn

nauttia voi hetken vaan

lämmöstä ja vehreydestä

siis käydään luontoon nauttimaan

Unohtaa voi…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (15. kesäkuu 2016 at 16:36) — 2 kommenttia

Mustat helmet

Kuin nauhaan punotut helmet nuo

kyyneleiset muistot kuin tyyni vuo

paikoilleen seisahtaneena

varjoihin pehmeisiin peittyneinä

Sieluuni varjot jo jääneet on

virran tumman muisto tuo

Aika kuin huntu hämyinen

mennyt on sisään helmien

Aurinkolinnan rakentaa tahtoisin

vaan on aurinko usein sisässä helmien

noiden helmien mustuutta hohtavien

kätkössä , varrella virran tummaisen

Mistä silta linnaan auringon

mistä tukipuut…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (13. kesäkuu 2016 at 16:48) — 4 kommenttia

Ollako vai eikö olla

Olisinko ihminen ihmisten joukossa

kaataisi en; enkä hylkäisikään

hiljaista majaa pitäen kävisin

iloiten sinne missä minua tarvitaan

Sieluni sisältä kuplisivat sanat

vain tyhjyyteen puhjetakseen

Korvani painaisinko äärettömyyteen

jotta voisin kuulla näiden hyttysten ininän

Voisinko hyttysen pillinä yhtenä

liittyä parvensa humisevaan ininään

iskien piikkini heikoimpaan

vai valuen sateessa maahan kuivumaan

Vai lentäisinkö…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (10. kesäkuu 2016 at 13:26) — 2 kommenttia

ja taas tuli vitonen kuussa kahviin ja pullaan

" Tullaan, tullaan, toimehen me tullaan; taas tuli vintsa kahviin ja pullaan. Päivä se on vielä huomennakin, otetaan se armosta rennommin "

Mitä sinä tekisit 5 eurolla kuukaudessa ? Kilpailukykysopimus nostaa näet keskituloisen ostovoimaa n. 60 eurolla vuosi ja kun sen jakaa kahdellatoista, niin jää 5 e/kk. Minä voisin ehkä ostaa sillä vaikka pari ylimääräistä rasiaa Becelliä /kuukausi tai leivän ja becelliä. Vaihtoehtoisesti voisin saada vaikka kissalle paketillisen muonaa/kk.…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (6. kesäkuu 2016 at 10:30) — 6 kommenttia

Kuivumista kummaa

Tässä elämän kuivettamana

metsienkin käydessä puiseviksi

kun pitkää loivaa nousu on tuskaa

ja vaahteraani tauti vaivaa

Vaahterani alla fasaanipariskunta

silmieni ilo ja parisuhteen kuvastuma

poikasia odotellessa

kuin kissani mr Pompidou ainakin

Itse asiassa vain jotkut meistä menehtyvät kuivetukseen

eikä kuoleman porteissa sinänsä mitään vikaa

liian pian vaan ne eivät saa vastaan tulla

soolotanssieni katveeseen…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (5. kesäkuu 2016 at 14:30) — 1 kommentti

Tavat turhan tanhuvilla

Kaikkeen tottuu ihmispolo

niin kuin välissämme roilo ois

johon jotkut katoaa

kun toiset lisää hamuaa

Tottuu hyvin hengittämään

ilmaa pahan kehittämää

kättelemään kättä tuota

jolla toinen juuri pyyhki puota

Tottuu kieli laulamahan

jota laulaa toiset tahtoo

sanat nuo jo kertomahan

kielenkannat irrottamaan

Tottuu jalat kulkemahan

kunne suunta määrätään

saappaat suuret ovensuuhun

pyrkii vain ne jämähtään

Vaan…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (29. toukokuu 2016 at 15:40) — 1 kommentti

hmhhh ?????

Kummallista

Elämä on loppujen lopuksi aika simppeliä hommaa. Ihmisen pitää syödä jotta pysyy hengissä, juoda jottei kuivu, asua jossakin ja tehdä jotain mielenkiintoista ja antoisaa työtä hankkiakseen tavallisia ja tarpeellisia asioita. Milloin ihminen alkoi tehdä elämästään ylettömän hankalaa ja monimutkaista stressikiitoa……. ?

Televisio on täynnä hömppää, lehdet uutisoi ihmisten sairauksista, lihavuudesta, laihuudesta, uudesta onnesta tai muista yksityisyyteen liittyvistä…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (26. toukokuu 2016 at 21:02) — 4 kommenttia

Haastellaan mistä haastellaan

En minä haastele koulusta

en ammattitaidosta vajaasta

En haastele konserneista suurista

ne vain hankaloittaa otetta juurista

Ei kannata haastella opista

ei hyvistä tavoista, kellosta

kaikki on diginä parempaa

sydän ei sydäntä kohtaa konsanaan

Ei haastella haasteista

opin tai taidon vaateista

sillä äkkiä valmiiksi tahdotaan

kyllä siinä jotakin opitaan.

Ei haastella johdon puutteista

ei siitä että kaikki on huurteista…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (23. toukokuu 2016 at 18:45) — 3 kommenttia

Kajo

Niin vedenpintaan siintää

kuun kajo kaunis kiiltää

Kuin viljaa elon

sirppi kuun näin viiltää

Noin terävänä; hiottuna

pintaa kulkee, siihen siirtyy

kuin liekin sydän suuren tulen

yön seinään siihen piirtyy

Kuvajaisen nukkuu sirpin viiva

veden pinta; suuri diiva

Vaan tuuli hiljaa pyyhkäisee

diivan viitan liepeeseen

Tuuli liepeen leyhyttäjä

haaveen hukkaa, pinnan rikkoo

nuku ei nyt kuvajainen

vaan liepeessänsä…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (4. toukokuu 2016 at 22:30) — Ei kommentteja

KULTAKEHRÄNI

Veteen tyyneen vajoaa valosi sun

kultakehränä vaan jäänet uniini mun

Hiljalleen, hiljaa niin

kulkee kehrä tuo taivaanrannan taa

sitä kaihoten katsoa saan

Vaikka kevät kulkee jo kesäänsä kohden

luonnon loisteesta jo pilkahtaa hohde

Taas on linnut saapuneet etelän

lämpö levähtää kesän taas siivillään

Lämmön sen ottaisin itselle

keralla kehräsi lämpöisen

Vaan hiljalleen hitaasti niin

on kehräsi hiipuva hiilloksiin

Niin…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (3. toukokuu 2016 at 19:00) — 1 kommentti

Oli suo, kuokka ja Jussi , mutta hetteeseen ajetaan

Olemme pieni ja sitkeä kansa. Rehellisiksikin meitä on usein sanottu. Sisukkuus on myös aina kuulunut ominaisuuksiimme, sillä olihan suo, kuokka ja Jussi. Rikkaita emme erityisemmin ole koskaan olleet; mutta toimeen on jotenkin tultu.

Ihmetystä minussa ehkä eniten on viime vuosina herättänyt se että mikä sen suomalaisen rehellisyyden vei mennessään ? Elintasoko vai suunnaton ahneus ja kateellisuus ? Nyt joku tietenkin älähtää että kyllä minä ainakin olen rehellinen…..ja kyllä…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (28. huhtikuu 2016 at 21:13) — 2 kommenttia

Kliiniliini ( Clean lean )

Leanit kun pukkaa

jo tuubille tukkaa

kiire on sulla

jo paistaa oma pulla

se joka ehdi ei

sen hitaus karille vei.

Liinissä täytyy

vanhan jo häipyy

kas kaveri super

toimii kuin hyper

ja johtajat nauttii

keskellä saittii

kun kaveri toisensa irti jo sanoo

ja itselle uraa suurta näin takoo

On nuoremme aihe vain yksi tänään

tyydy ei päättäjät globaaliin jämään

kas tehossa piilee huomisen taika

siinä ei paina…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (27. huhtikuu 2016 at 20:27) — 2 kommenttia

Ankantahtiin

Roope-ankka tornissansa hakee toista rahaa

Taavi-ankan puolestansa hymy on kuin vahaa

Vaan Aku etäyhteydessä viuhtoo omaan tahtiin

luottaen kai kokolailla Roope-Ankan mahtiin.

Niin kuin aina joka keissi Iineksellä menee

Akun kanssa sukset ristiin usein laskettelee

Mutta voi nyt ihanuutta; veljenpojat somat

Iinekselle ovat niin kuin sydänkävyt omat

Kaikkia noin jarrutella veljenpojat aikoo

mutta linnan kolmikko noin taiat somat lausuu…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (20. huhtikuu 2016 at 17:30) — 1 kommentti

turhuuden tarha

Harsoksi muistojen muuttuvat elämän siteet

kun katkeaa ihmisen nuoruuden niteet

Sen mitä ennen osasin, osaa nyt toinen

se oli mitä tein, pian lienen vain loinen

Hiukseni, ihoni, sieluni loimet

pian vanhaksi muuttuvat, vähenee toimet

Turhaanko raadoin, liiaksi elin

joutavan äärelle pitkästi vaeltelin

Tänään ajan on ankara henki

huomenna olenko orja vai renki

Jos en uutta rakenna, enemmän tuota

kuolevaa lehmää ei hullukaan…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (16. huhtikuu 2016 at 20:45) — 2 kommenttia

Satumaassa savijaloin

savijalkain ”satumaa”

karuuttansa kalskahtaa

Ihmetellen, kisutellen astua ne saa

kadut tämän karun maan

Kadonnut on heinän hengitys

heinäsaappaan kengitys

Horsmat kilvan kasvaa saa

missä heikot asustaa

Mäntyurut soittaa; haa !

kärsimyspassiota huumaavaa

Jota hiljaa nöyränä kuulostaa

se joka horsmanmailla asustaa

Nyt savimaasta kumpuaa

usvaa tummaa; huutavaa

montun pohja pilkottaa

ja heikolle se huudahtaa

kas…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (13. huhtikuu 2016 at 18:28) — 1 kommentti

Paratiisisaari

Ollaan hiljaa, silmät korvat suljetaan

valheen tietä kauas kuljetaan

toive siivillä kantaa uneen heijastuen

rantaan saaren pienen kaukomaan

salaa laskeudutaan

Paratiisisaari, listat mustat ja kadonnut kuu

tumma pilvi laski, tuli vuoto, ei enää me itse vaan

Paratiisisaari sen hiekka on niin polttavaa

ja sinne kätketty on, sisään rakenteen mut me löysimme sen

Ollaan hiljaa silmät, korvat suljetaan

haaveen polut näin sannataan

Tuuli…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (5. huhtikuu 2016 at 22:08) — 1 kommentti

kerrassaan kummastuttavaa

Minun täytyy kyllä sanoa että kyllä kummalliseksi on mennyt maailman ja maan meininki. Tavallisen ihmisen kustannuksella säästetään, säästetään ja vielä kerran säästetään. ”Pelastustalkoisiin” on osallistettu nyt lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset ja sairaat.

Koko ajan kuulee uutisia irtisanomisista, lomautuksista ja etuisuuksien vähentämisestä. Silti poliittinen peli jatkuu aina vaan samanlaisena; mitään koko kansan ratkaisuja ei synny, aika menee äänten keräämiseen ja…

Jatkuu...

Kirjoittaja: vanha mestari (4. huhtikuu 2016 at 17:55) — 3 kommenttia

© 2016   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot