Taas on tultu siihen aikaan vuodesta kun pienet tontut alkavat sipsutella pienillä varpaillaan kaupunkien katuja nenät punaisina ja hulluna juovuksissa. . . on siis tullut aika viettää pikkujouluja.
Firmoissa ei varmaan milloinkaan muulloin anneta ja oteta yhtä paljon lopputilejä kuin juuri pikkujouluissa, tosin yleensähän nämä lopputilit kestävät vain valomerkkiin asti jonka jälkeen jo halaillaan ja pyydellään kilvan toisiltaan anteeksi.
Työkaverit jotka ovat koko työhistoriansa ajan katsellee…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (17. marraskuu 2009 at 14:45) —
Ei kommentteja
Internet on nykyään suuri osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Chattailemalla voi yrittää lievittää yksinäisyyden tunnetta, nettideitti palveluilla voi löytää itselleen vaikkapa elämänsä rakkauden ja facebookilla voi pitää edes jonkinlaista yhteyttä niihin kavereihin jotka muuten kuuluvat jo menneisyyteen ja joita ei juurikaan tule enää livenä nähtyä. Internet on siis periaatteessa ihan hyvä juttu. Mutta voisiko internetistä jota pidetään yhtenä aikamme suurimmista keksinnöistä olla loppupeleissä…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (16. marraskuu 2009 at 02:11) —
kommenttia
Olen lukenut ja kuunnellut nyt tarpeeksi kommentteja siitä kuinka Suomalaisten rauhanturvaajien pitäisi tulla takaisin kotiin milloin mistäkin, koska heitä kohti on ammuttu laukauksia tai tilanteet ovat muuten vain kärjistymässä väkivaltaisiksi. Itselläni herää kuitenkin kysymys, mikä on sellainen rauhanturvaaja joka heti kun pitäisi oikeasti tehdä jotain turvatakseen se rauha luikkiikin häntä koipien välissä pakoon? Ei mikään. Enkä uskokaan että rauhanturvaajat itse edes ovat sitä mieltä että h…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (20. lokakuu 2009 at 13:43) —
kommenttia
TASA-ARVOA?
lomautukseni jatkuessa minusta on tullut pehmo koti isä joka jököttää päivät kotona, tekee ruokaa, siivoaa, hoitaa lasta ja muutaman kerran olen kietaissut jopa esiliinan päälleni ja pyöräytellyt omin pikku kätösin sämpylöitä ja korvapuusteja. olenkin jo hieman pelästynyt mieltymysteni äkillistä muutosta ja suoranaisia kauhun hetkiä koin muutama päivä sitten kaupassa kun löysin itseni pesuaine osastolta vertailemassa yleispuhdistusaineiden hinta laatu suhteita. Nyt olenkin päättänyt…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (13. lokakuu 2009 at 14:44) —
kommenttia
Kello on noin seitsemän aamulla kun herään. Erona aamuihin joihin olen aikaisempina vuosina tottunut on se että minua ei herätä kännykän hermoja raastava hälytys vaan samassa huoneessa olevasta pinnasängystä kuuluva “ishää, ishää” ääni jonka saa aikaan kohta puolitoistavuotias, toisinaan hyvinkin määrätietoinen ja kipakka mutta aina yhtä kadehdittavan aurinkoinen pikkutytön alku.
Aivan niin kuin monet muutkin näinä aikoina, olen tällä hetkellä lomautettuna työstäni. Siitä syystä minua ei herätä…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (2. lokakuu 2009 at 20:24) —
kommentti
Kävin itse aikoinani ala-asteen pienessä kylä koulussa Valkeakoskella. Koulu on nyt poltettu maan tasalle kaupungin toimesta. Vaikka koulu aikani ei ollut aina helpoimmasta päästä, lähinnä koulukiusaamisen takia, olin silti kovasti harmissani koulun polttamisesta ja on surullista katsoa tyhjää paikkaa missä ennen oli kaunis pieni koulu jota myös oma äitini aikoinaan kävi. Nyt ollaan taas tilanteessa että kuntien pitää säästää ja pienet koulut ovat tulilinjalla. Toisinaan tuntuu että kun säästöta…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (22. heinäkuu 2009 at 20:56) —
kommenttia
Olen ammatiltani maalari, näin ollen olen työni puolesta saanut mahdollisuuden osallistua jonkin verran Valkeakosken asuntomessuihin, paroc lupaus nimisellä passiivi talolla. Oma työpanokseni on sijoittunut aikaan juuri ennen messujen alkua, eli siihen kaikista kiireellisimpään väliin. Valkeakoskella on aika lailla asuntomessuja arvosteltu, purnattu sekä rakennuttajia ja rakentajiakin hieman mollattu hitaudestaan ja siitä että aikataulut eivät tahdo pitää kutiaan. Aikataulut totta kai olivat kai…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (8. heinäkuu 2009 at 21:47) —
kommenttia
Joni on melko tavallinen 14 vuotias poika, tosin hän on aika kalvakka ja ulkoisesti jopa hieman ruipelo. Joni on aina ollut hieman sisäänpäin kääntynyt eikä häntä ole juurikaan jaksanut kiinnostaa muiden murrosikäisten poikien tavoin kylällä kavereitten kanssa riehuminen. Älyssä Jonilla ei ole vikaa, vaikka äiti on alkanut niin väittääkin, tämä johtuu siitä että poika ei ole vuosikausiin saanut todistuksiinsa kunnollisia numeroita pelkkiä vitosia ja kutosia paperit väärällään. Kolmanteen luokkaa…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (5. heinäkuu 2009 at 18:03) —
kommenttia
Mikähän siinä oikein on että nuoret ja sitten vähän vanhemmat ihmiset eivät useinkaan tuppaa tulemaan keskenään kovin hyvin toimeen.
Usein voi kuulla kuinka vanhempi ihminen paasaa “ei näistä nykynuorista ole kyllä yhtään mihinkään pelkkiä kirosanoja suoltavia käkeröpäitä ja tietokoneen vieressä kököttäviä maleksijoita“. Vaihtoehtoisesti nuorison edustaja purkaa kaverilleen tuntemuksiaan vanhemmasta kanssaeläjästä kutakuinkin näin “ei noista seniileistä ole enää mihinkään eihän ne mistään mitää…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (3. heinäkuu 2009 at 21:57) —
kommenttia
Mikäli maailmankaikkeudessa on jokin suurempi voima joka on luonut kaiken, niin äidit ovat ehdottomasti parasta mitä se voima on saanut aikaiseksi- siksi kirjoitus äideille, ilman sen suurempaa syytä.
Äiti on ihminen jonka sydämen pitää olla toisinaan teräksen kova ja toisinaan taas lempeä ja pehmeä kuin vaahtokarkki. Ennen kaikkea äidin sydämen pitää kestää paljon huolta ja murhetta. Ensin äidin täytyy saattaa lapsi maailmaan, mikä on uskoakseni melko kivulias suoritus. Sitten äidillä on edess…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (1. heinäkuu 2009 at 21:54) —
kommentti
Tänään oli taas sellainen päivä. Mikään ei onnistu ja heti aamusta lähtien tietää että olisi ollut parempi olla nousematta sängystä ollenkaaan. Kaikki ahdistaa, mikään ei huvita. Mikään ei tunnu miltään, tai parhaimmillaankin vain vaikealta. Mutta arkea on pakko pyörittää jotenkin ja töissäkin pitää käydä. Joten sängynpohjalle jääminen ei ole vaihtoehto. Tällaisia päiviä tulee ainakin minulle silloin tällöin. Avovaimoani lainaten näinä päivinä olen “sietämätön, vittumainen ja joka soluani myöden…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (25. kesäkuu 2009 at 22:18) —
kommenttia
Valkeakosken terveyskeskuksen hammashoitolan odotushuoneessa istuskelee satakymmenen kiloinen ja kaksikymmentäneljä vuotias mieshenkilö joka tärisee, vapisee, syö kynsiään ja yrittää siinä sivussa ainakin esittää lukevansa Aku ankkaa. Äijän körilään vieressä noin neljä vuotias pikku tyttö leikkii leluilla katselee kirjoja ja kikattelee äidillensä hyvinkin onnellisen ja rauhallisen oloisena samaan aikaan kun viereisellä penkillä körmy hikoilee, vilkuilee kelloa ja miettii josko vielä ehtisi pakoo…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (23. kesäkuu 2009 at 10:42) —
kommenttia
vime aikoina olen törmännyt internetin keskustelupalstoilla, kapakin nurkkapöydässä tai jossain muualla keskusteluun ulkomaalaisista ja siitä kuinka heihin suhtaudutaan täällä suomenmaalla . Yleensä keskustelun kuluessa voi todeta että iso osa on sitä mieltä että ulkomaalaiset ovat pahasta ja heillä ei ole mitään virkaa eikä annettavaa maallemme. Kun keskustelua jatkaa syvällisemmäksi huomaa kuitenkin että ulkomaalaisina pidetään oikeastaan vain niitä joiden hipiän väri on tummempi kuin meidän k…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (22. kesäkuu 2009 at 15:25) —
kommenttia
Tästä jutusta on jo aikaa mutta jauhan siitä vielä hieman
aamulehden verkkosivuilla uutisoitiin näin.
"Saksalainen tv-kokki Sarah Wiener sai 12-15-vuotiaat lapset kyyneliin, kun söpöt kanit saivat heidän silmien edessä tainnutukseen johtavia sähköshokkeja, jonka jälkeen eläimiltä viillettiin kurkut auki. Tämän hirvittävän tapahtuman jälkeen lapsia pyydettiin avustamaan kanien nylkemisessä.”
Mikä tässä on niin erikoista että siitä tuli maailman laajuinen uutinen? Luulevatko ihmiset ympäri maai…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (21. kesäkuu 2009 at 23:09) —
Ei kommentteja
Elämme vaikeita aikoja. Kaikessa pitäisi koittaa säästää. Työntekijöitä lomautetaan ja irtisanotaan. Kukaan ei voi olla enää varma siitä että pöydässä on leipää vielä kuukaudenkin päästä ja kaikkea pitää miettiä uudesta näkövinkkelistä. Olen monesti pohtinut mitkä ovat niitä asioita joista pitäisi säästää vasta kun on aivan ehdoton pakko. Joka kerta päädyn samaan lopputulokseen. Lapset ja vanhukset. Kuitenkin täällä valkeakoskella lapset ja vanhukset tuntuvat olevan asia josta aina ensimmäisenä…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (18. kesäkuu 2009 at 11:31) —
kommenttia
Lähes jokaisen ihmisen elämässä tulee aika jolloin läheinen ihminen otetaan pois luotamme. Oli kyseessä sitten sukulainen tai rakas ystävä tilanne on varmasti aina yhtä surullinen ja sisintä raastava. Ajatus siitä että ihminen jota on niin paljon rakastanut ja jonka kanssa on kokenut kaikki hyvät ja huonot hetket on lopullisesti poissa saa mielemme vajoamaan syvimpään suohon mitä maailmasta löytyy. ja sieltä suosta ei ole helppoa tietä takaisin ylös. muutama vuosi sitten kun aamulla herättyäni a…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (14. kesäkuu 2009 at 12:40) —
kommenttia
Ostin tänään kaupasta sellaisen kipsisen halpis patsaan joka esittää buddhaa . En edelleenkään ole sen syvällisemmin retkahtamassa mihinkään uskontoon. Ostin tuon buddhan lähinnä sen laiskanpulskean ja mietiskelevän ulkomuodon takia. Sitä on suorastaan leppoisa katsella tuossa tietokoneen vieressä. Buddhalaisuus on siinä mielessä mielenkiintoinen uskonto tai ajattelutapa että se ei edellytä uskomista mihinkään yliluonnolliseen ja sen suurempaan jumal olentoon.Buddhalaisuuden keskeinen opetus on…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (13. kesäkuu 2009 at 21:58) —
Ei kommentteja
Mitä saa sanoa julkisesti lehdessä tai televisiossa? Mitä mieltä pitää olla maahanmuuttaja kriittisistä kommenteista? Mikä on maahanmuuttaja kriittisyyden ja rasismin ero? Mitä voi sanoa ääneen mielipiteestään homoihin ja lesboihin? Näitä aiheita on aika lailla vatvottu erinäisillä keskustelupalstoilla, joten otanpa itsekin kantaa äärimmäisen herkkiä aiheita täynnä olevaan keskusteluun.
Vaikka luullakseni olenkin suomalaisen mittapuun mukaan kaikin puolin aikas suvaitsevainen pojan koltiainen.…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (13. kesäkuu 2009 at 11:11) —
Ei kommentteja
Muistan kun olin ensimmäistä kertaa kaksistaan yötä pienen sinappikoneeni kanssa. Normaalisti varsin säyseä ja helppo tuttisankari oli kuitenkin päättänyt tehdä yhteisestä illastamme sen sorttisen että isukkikin muistaisi minkälaista arki pienen lapsen kanssa voi olla. Iltamme aikana sain vastauksen mm kysymykseen onko todella mahdollista pienen ihmisen sontia tunnin sisällä viisi kertaa ilman että häviää olemattomiin? Kyllä on. Pystyykö ihminen huutamaan 45 minuuttia suoraa huutoa, muuttumaan m…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (12. kesäkuu 2009 at 14:18) —
Ei kommentteja
Muisti on hassu asia. Toisinaan muistoista saa paljon voimaa ja lohtua, joskus taas toivoo, että pystyisi unohtamaan jonkun sisintä kalvavan kipeän asian.
Mummoni kuoli muutama vuosi sitten Alzheimerin tautiin tai siitä johtuneisiin sivuoireisiin. Olin mummoni kanssa aina hyvissä väleissä ja voin pitää häntä yhtenä niistä ihmisistä, joilta sain pienempänä jonkinlaista turvaa ja lohtua silloin, kun minulla oli paha olla.
Olen ollut melkein koko kouluaikani ylipainoinen, silmälasipäinen ja hammasr…
Jatkuu...
Kirjoittaja: Olli Blomster (11. kesäkuu 2009 at 22:49) —
kommenttia
