Aamulehti Blogit

Marja Leena Lempinen
  • 70, Nainen
Jaa 

Jäsenen Marja Leena Lempinen ystävät

Jäsenen Marja Leena Lempinen ryhmät

 

Esittelysivu: Marja Leena Lempinen

Uusimmat tapahtumat

Marja Leena Lempinen lisäsi blogikirjoituksen
Mitä jos leikittäisiin leikkiä ”Kaksikielinen maa”. Maan nimi voisi olla vaikkapa Frankia. Sen kielet olisivat ranska ja arabia. Ranskan puhujia on 92 %, arabian puhujia 4,8 %. Ranskan puhujilla on koulussa pakko-arabia ja korkeakouluissa virkamies-…
13 minuuttia sitten
Marja Leena Lempinen vastasi jäsenen metsäkeiju keskusteluun Tavoitteena pakkoruotsiton Suomi! ryhmässä Pakkoruotsi pois kouluista!
Perustuslain uudistus makaa jossakin, kun kiistellään presidentin valtaoikeuksista. Kansalliskieli-pykälä pitäisi saada sieltä pois. Opetuslakia kaiketi uudistetaan samalla kun muutetaan tuntimääriä. Se on käsittääkseni neuvottelussa. Sitten on vi…
20. joulukuu 2009
Marja Leena Lempinen kommentoi jäsenen metsäkeiju ryhmää Pakkoruotsi pois kouluista!
Olet oikeassa, metsäkeiju. Emme ole lähimainkaan itsenäisiä. Sallimme, että ruotsalaiset pakottavat meidät opettelemaan kieltään. Olemme antaneet ruotsalaisille kiintiöpaikan hallituksessamme ja eduskunnassa. Korkeakouluihin ruotsalaiset marssivat p…
8. joulukuu 2009
Marja Leena Lempinen kommentoi jäsenen metsäkeiju ryhmää Pakkoruotsi pois kouluista!
Ajankohtaisen kakkosen ohjelma vaikutti voimakkaasti, vaikka Leo Havukainen esiintyikin hyvin maltillisesti. Ärhäkämpikin olisi saanut olla. Nyt sitten odotellaan seuraavaa Ajankohtaisen kakkosen lähetystä. Telkkarilla on ihmeellinen vaikutus kansa…
6. joulukuu 2009
Marja Leena Lempinen vastasi jäsenen Ihmetteleva keskusteluun Onko Tarja menettänyt viimeisetkin älyn rippeet ryhmässä Pakkoruotsi pois kouluista!
Tarja ja Paavo ne yhteen soppii...
6. joulukuu 2009
metsäkeiju kommentoi blogikirjoitusta 'Sairaita systeemeitä'
Miksei ruotsinkielisille aleta opettamaan tehostetusti suomea? Niinhän asioiden pitäisi olla! Paljon helpompi on opettaa noin 1prosentille väestöstä suomea, kuin pakottaa kaikki suomenkieliset (ja muunkieliset) pakolla opettelemaan pakkoruotsia. Ei…
4. joulukuu 2009
Tomppa kommentoi blogikirjoitusta 'Sairaita systeemeitä'
Tämän aamun (03112009) YLE uutisista: Oulussa viranomaiset alkoivat opiskelemaan ruotsia jotta kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan kanssa voidaan toteuttaa. Yhteistyössä tullaan tarvitsemaan myös ruotsinkielen taitoa 6000 ruotsinkielisen palvelemiseksi. (T…
3. joulukuu 2009
Juha U. Aaltonen kommentoi blogikirjoitusta 'Sairaita systeemeitä'
Sama tunne oli itsellä. Keskustelusta puuttui täysin särmä Havukaisen kehnon ulosannin takia. Sinänsä Rkp:n Henrikssonin puheetkin oli samaa vanhan kertausta. Perustelut esim. korkeakoulukiintiöille olivat melkoisen heppoiset. Samoin kommentit itäsu…
3. joulukuu 2009

Jäsenen tiedot

Tervetuloa! Mikä on nimesi?
Marja Leena Lempinen
Minä vuonna olet syntynyt?
1939
Tämä on vapaaehtoinen kysymys: Kerro itsestäsi, jos haluat muiden KERHOn jäsenten tietävän sinusta enemmän!
Olen eläkkeellä oleva englannin kielen lehtori, jonka hoidossa on ollut kahden vuoden ajan myös venäjän luokka. Nämä kaksi kieltä ovat lähellä sydäntäni. Lapsena olen käynyt neljännen luokan kansakoulua Ruotsissa, Skånessa. Uskon, että pystyisin hyvin opiskelemaan tanskaa, sillä siellä ruotsia äännettiin tanskalaisittain. Ärrä oli erityisen kiva.

Suomessa motiivi ruotsin kielen opiskeluun on pilattu pakolla. Suomi on myös jatkuvasti kaksikielinen maa, vaikka jako on täysin keinotekoinen. Äidinkieliä meillä on ehkä 150:n paikkeilla, jos pikku ryhmätkin lasketaan. Kaikkien on syytä opiskella pääkieltä, suomea, jota puhuu ylivoimainen enemmistö, yli 90%, äidinkielenään. On törkeää puhua "pakkosuomesta", niin kuin meidän kovaääninen viiden prosentin vähemmistömme tekee.

Venäjänkieliset ovat jo seuraavaksi suurin vähemmistömme.

Suomen kielitilanne pitää selkeyttää. Kaikissa muissa pohjoismaissa on yksi virallinen kieli. Muut ovat vähemmistökieliä. Ajatus yksikielisestä Suomesta on jo herännyt. Ei kestä kauan, kun asia otetaan virallisesti esille.

Jos on oltava jokin pakkokieli, kansalaisilla näyttää olevan eniten haluja oppia englantia. Meillä oppimateriaali tehdään Englannissa, ja Englanti on kielenopiskelijoitten suosittu kohdemaa. Tosin uusi presidentti saattaisi innostaa opettelemaan myös amerikanenglantia.

Suomalaisten tärkein kieli on ja tulee aina olemaan suomi. Sen taitoa meidän tulee vaalia. Huolimaton käyttö pilaa suomen kielen taidon. Kannattaa miettiä, mitä ja miten sanoo ja kirjoittaa.

Jäsenen blogi

Marja Leena Lempinen

Kaksikielinen maa

Mitä jos leikittäisiin leikkiä ”Kaksikielinen maa”.
Maan nimi voisi olla vaikkapa Frankia. Sen kielet olisivat ranska ja arabia. Ranskan puhujia on 92 %, arabian puhujia 4,8 %. Ranskan puhujilla on koulussa pakko-arabia ja korkeakouluissa virkamies-arabia. Viimeksi mainittu on valmistumisen ehto. Koulun pakko-arabia taas on suoritettava, jotta pääsee jatkamaan korkeakouluun.

Frankiassa on ammattijakauma hieman erikoinen. Ranskan puhujat kouluttautuvat palvelu-aloi… Jatkuu...

(6. tammikuu 2010 at 17:00) —

Marja Leena Lempinen

Sairaita systeemeitä

Kummallista, että ihan järkevät ihmiset kannattelevat Suomen sairasta kielipolitiikkaa. Esimerkiksi Osmo Soininvaara kertoo olevansa sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus asioida äidinkielellään.

Millä äidinkielellä? Osmo tarkoittaa ruotsia, mutta eihän se ole äidinkieli, vaan "oma kieli". Suomessa on kaksi omaa kieltä, joista valita. Äidinkieliä on pari sataa. Näitä paria sataa äidinkieltä puhuvien on valitttava kieli, jolla he toimivat virallisesti. On ihan turhaa, että valittavana on ruotsi,… Jatkuu...

(28. marraskuu 2009 at 11:30) — 27 kommenttia

Marja Leena Lempinen

Tämä on mahdollista, ei utopiaa!

- Valtakunnassa pitää olla yksi yhteinen kieli, jolla toimitaan. Se on luonnollisesti enemmistön kieli. Erityisen luonteva se on silloin, kun enemmistön koko on yli 90 %.
- Kielivähemmistöjen etuja ajamassa voi olla puolueita. Koska kysymys on suomalaisista, kielipuolueitten nimet eivät voi viitata eri kansallisuuteen. Kielipuolueitten nimenä voivat olla esimerkiksi ”Ruotsinkieliset”, ”Venäjänkieliset” ”Suomen saamelaiset”, Suomen romanit” jne.
- Millään kielipuolueella e… Jatkuu...

(27. marraskuu 2009 at 08:45) — 13 kommenttia

Marja Leena Lempinen

Muututko sinä ajan mukana?

Ajat muuttuvat ja me niiden mukana.

”Tempora mutantur et nos mutamur in illis”. Jotenkin näin kuuluu tunnettu latinankielinen sananlasku.

Vihreän liiton Osmo Soininvaara on yksi näitä ajan mukana selvästi muuttuneita. Luin hänen eilistä blogiaan: ”Minä ja pakkoruotsi”.
Ensiksi hän kertoo muuttaneensa kantaansa kauppojen sunnuntai-aukiolokysymykseen. Hän toteaa syyksi sen, että ”hävittyjä sotia ei kannata jatkaa”. Hän muistuttaa: ”Tämä kannattaisi kielivähemmistön oikeuksien puolustajien… Jatkuu...

(24. marraskuu 2009 at 13:23) — 4 kommenttia

Marja Leena Lempinen

Kielipolitiikan komiikkaa

Turun Sanomissa oli tänään otsikko ”Tammisaaren synnytykset saivat arvovaltaisen tukijan”.Taustalla on kiista Tammisaaren ruotsinkielisestä synnytysosastosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt lakkauttaa osaston ensi kesänä. Päätöksestä on tehty kaksi valitusta, jotka aiotaan käsitellä vielä tämän vuoden puolella.

Halosella ei ole asiassa toimivaltaa, mutta arvovaltaa hän uskoo olevan. Halonen totesi, että ruotsinkielisillä on oikeus saada terveyde… Jatkuu...

(20. marraskuu 2009 at 11:24) — 4 kommenttia

Kommenttitaulu (11 kommenttia)

Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity tähän sosiaaliseen verkostoon

24. huhtikuu 2009 kello 17:59 Juha U. Aaltonen sanoi...
Hyvä Marja-Leena.Don Qihotteja (ei oikein kirj.)tarvitaan.Lähden Sancho Panchoksesi.No,Et ehkä tarvitse sitä,mutta,Tsemppiä M-L.
24. huhtikuu 2009 kello 17:12 Marja Leena Lempinen sanoi...
Juha U Aaltoselle vastaan, että kyllä jaksan. Sehän pitää virkeänä.
Uusi kirjakin on tulossa. Se kertoo Suomen kummallisesta kaksikielisyydestä, joka on pelkkä KULISSI. Siitä kirjalle nimikin.
24. huhtikuu 2009 kello 16:56 Juha U. Aaltonen sanoi...
Jaksatko Marja-Leena taistella?
13. huhtikuu 2009 kello 13:44 Matti-Ilmari sanoi...
Tuosta ruotsinkielestä, asuin Hankossa 70-luvun ihan alkuvuosina pari vuotta. Suomenkielisenä laitoin merkille: kaupoissa mielellään puhuttiin ruotsia, vaikka tiesivät asiakkaan olevan suomenkielisen, yllättävän paljon heikosti suomea osaavia, jopa melkein ummikoita, kuitenkaan ei esiintynyt mainittavasti kieliriitoja. Eräs hauskahko esimerkki, yksi viinamäen mies sanoi: "Koko kesä on ryypätty yhdessä, eikä kertaakaan ole tapeltu." Kuitenkin muutamaa vuotta aikaisemmin suomenkielisiä oli heitelty mukuloitten toimesta mitä käsiin oli sattunut. Nythän se on vahvasti suomenkielinen.
7. huhtikuu 2009 kello 17:32 Kari Rönkä sanoi...
Ihmiset etääntyvät luonnosta, surullista, mutta totta.
7. tammikuu 2009 kello 16:37 Jouni Wiklund sanoi...
En kannata missään muodossa ruottin pakollista kieltä. Nythän kruunun kurssikin on hurjassa alamäessä. Ei oteta enää Ruotsista mallia. Olet ilmeisesti myös joutunut jossain elämänvaiheessa opettelemaan pakkoruotsia? Ruotsin kieltä puhuu niin pieni vähemmistö Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Itse puhun mieluiten englantia. Ranskaa ja venäjää tahtoisin oppia, kreikan kielen ohella. Ulkomaankauppaa käydään etupäässä englannin ja venäjän kielillä nykyään, ainakin Suomessa. Hienoa! Hyviä ajatuksia!

Kunhan nämä muutkin ymmärtäisivät nämä ideointimme?
3. tammikuu 2009 kello 01:30 Jouni Wiklund sanoi...
Oikein hyvää alkanutta vuotta, onnellisten tähtien alla!
Jouni
12. lokakuu 2008 kello 20:21 metsäkeiju sanoi...
Molemmista on syytä päästä pikaisesti eroon, sekä kielilaista että pakkoruotsista. Nehän ylläpitävät toinen toisiaan, ovat keinotekoisen kaksikielisyyden kaksi tukipilaria.

Luulen, että kansa on enemmän hereillä pakkoruotsin suhteen. Pakkoruotsista on puhuttu jo niin kauan, että se tiedetään älyttömäksi systeemiksi. Siksi luulen, että pakkoruotsi poistuu ennen kielilakia.

Pakkoruotsin poistaminen voi tapahtua milloin tahansa. Jokin pienen pieni tapahtuma tulee uskoakseni saamaan prosessin liikkeelle ja pakkoruotsi poistetaan, luki hallitusohjelmassa sitten mitä tahansa.
1. lokakuu 2008 kello 13:00 Kyuu Eturautti sanoi...
Katson, josko saan aikaiseksi jotain ja saanko tuotua ajatuksiani esille. Sitoutumattomuus tosin on yksi tavoistani sanoa, että arvostan enemmän ihmisiä kun puolueita.
11. syyskuu 2008 kello 16:06 Marja Leena Lempinen sanoi...
EU ei puutu, mutta tietokin on tärkeä

Kieliasiat ovat valtioiden sisäisiä asioita, paitsi silloin kun EU-kieliä ollaan mahdollisesti vähentämässä. Suomenkielisiä pelotellaan silloin tällöin, että suomi katoaa EU:sta, kun naapurissa puhuu paljon suurempi väestö ruotsia ja Suomikin on kaksikielinen.

EU on hyvä pitää tietoisena asiantilasta, varsinkin jos asiat ovat hullusti. Hullusti ne ovat, jos viiden prosentin vähemmistö sortaa enemmistöä. EU:n vastaus informaatioon saattaa olla seuraavanlainen.

A(2008)12778
JC/JLC/dt/ssk

Hyvä vastaanottaja

Kiitämme Euroopan parlamentille lähettämästänne sähköpostiviestistä, jossa kerrotte mielipiteenne Suomen kielipolitiikasta.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliskieliä koskevat päätökset eivät kuulu yhteisön toimielinten toimialaan. Ruotsin kielen asema Suomessa määräytyy Suomen oman kielipolitiikan mukaisesti.

Euroopan unionin kielipoliittisiin tavoitteisiin kuuluu vieraiden kielten opetuksen ja opiskelun edistäminen ja otollisten edellytysten luominen kaikkien jäsenvaltioiden kielille. Kielitaito auttaa parantamaan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia eurooppalaisessa koulutukseen tukeutuvassa yhteiskunnassa. Lisäksi kielitaito tuo suurta lisäarvoa kulttuurivaihtoihin ja rikastaa ihmisten henkilökohtaista elämää.

Vuonna 2000 hyväksytyn perusoikeuskirjan mukaan unionin on kunnioitettava kielellistä monimuotoisuutta (22 artikla) eikä ketään saa syrjiä esimerkiksi kieleen perustuvista syistä (21 artikla). Kielellisen monimuotoisuuden kunnioitus on – ihmisarvon kunnioituksen ja toisten kulttuurien huomioon ottamisen ohella – yksi Euroopan unionin perusarvoista.

Kunnioittavasti





Jean-Louis COUGNON
Yksikön päällikkö
-----------------------------------------------
Euroopan parlamentti
Tiedotuksen pääosasto
Kansalaisten yhteydenotoista vastaava yksikkö

Näytä kaikki kommentit

 
 
 

© 2010   on luonut Aamulehti

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Yksityisyys  |  Palveluehdot