Jäsenen Marja Leena Lempinen ryhmät
-
Perussuomalaiset
32 jäsentä
-
Poliisin poika.
21 jäsentä
-
Pidetään ruotsi kouluiss…
20 jäsentä
-
Pakkoruotsi pois kouluis…
63 jäsentä
Esittelysivu: Marja Leena Lempinen
Jäsenen tiedot
- Tervetuloa! Mikä on nimesi?
- Marja Leena Lempinen
- Minä vuonna olet syntynyt?
- 1939
- Kerro lisää itsestäsi!
- Olen eläkkeellä oleva englannin kielen lehtori, jonka hoidossa on ollut kahden vuoden ajan myös venäjän luokka. Nämä kaksi kieltä ovat lähellä sydäntäni. Lapsena olen käynyt neljännen luokan kansakoulua Ruotsissa, Skånessa. Uskon, että pystyisin hyvin opiskelemaan tanskaa, sillä siellä ruotsia äännettiin tanskalaisittain. Ärrä oli erityisen kiva.
Suomessa motiivi ruotsin kielen opiskeluun on pilattu pakolla. Suomi on myös jatkuvasti kaksikielinen maa, vaikka jako on täysin keinotekoinen. Äidinkieliä meillä on ehkä 150:n paikkeilla, jos pikku ryhmätkin lasketaan. Kaikkien on syytä opiskella pääkieltä, suomea, jota puhuu ylivoimainen enemmistö, yli 90%, äidinkielenään. On törkeää puhua "pakkosuomesta", niin kuin meidän kovaääninen viiden prosentin vähemmistömme tekee.
Venäjänkieliset ovat jo seuraavaksi suurin vähemmistömme.
Suomen kielitilanne pitää selkeyttää. Kaikissa muissa pohjoismaissa on yksi virallinen kieli. Muut ovat vähemmistökieliä. Ajatus yksikielisestä Suomesta on jo herännyt. Ei kestä kauan, kun asia otetaan virallisesti esille.
Jos on oltava jokin pakkokieli, kansalaisilla näyttää olevan eniten haluja oppia englantia. Meillä oppimateriaali tehdään Englannissa, ja Englanti on kielenopiskelijoitten suosittu kohdemaa. Tosin uusi presidentti saattaisi innostaa opettelemaan myös amerikanenglantia.
Suomalaisten tärkein kieli on ja tulee aina olemaan suomi. Sen taitoa meidän tulee vaalia. Huolimaton käyttö pilaa suomen kielen taidon. Kannattaa miettiä, mitä ja miten sanoo ja kirjoittaa.
Jäsenen blogi
Vauva itkee!
Äiti Suomella on sylivauva, joka heittelee tuttiaan lattiaan ja itkee, kun sillä on alituiseen mahanpuruja. Se sylivauva on Raija Kaisa Pauliina eli RKP. Joku kehtaa sanoa tätä sadan prosentin lapsukaista viiden prosentin vauveliksi. Ei käy. Sillä on kyllä riittävän kova ääni.
Nyt vauva itkee surkeasti. Äiti on tekemässä tosi pahan virheen. Aikuisten kielellä kysymys on kuntaliitoksista. Yhtäällä valittaa Pyttis, toisaalla Sibbo. Iso kakaralauma kiusaa näitä kahta kilttiä…
Jatkuu...(14. helmikuuta 2012 at 10:30) — — 1 kommentti
Jytky ja Soini
Veikkaanpa, että jytkyn eli perussuomalaisten eduskuntavaaleissa saaman runsaan äänisaaliin tärkein syy oli sen kielipolitiikka. Tavoitteena on pakkoruotsin poisto ja yksikielinen Suomi. Johtohahmona on ollut Timo Soini. Hän on hyvä supliikkimies.
Nyt iltalehden lööpissä kerrotaan, että Soini on tehnyt ruotsin puhumislakon. ??? Hän on suuttunut, kun hänen sanojaan on tulkittu väärin. Siksi hän ei halua puhua ruotsia. Lakko kestää syksyyn. Siihen asti hän - yllätys yllätys - treenaa…
Jatkuu...(11. helmikuuta 2012 at 08:30) — — 16 kommenttia
Elämän myllerryksessä
”Huomenta! Mikä mahtava olo,” luki päivälehden kannessa sinisellä pohjalla. Kun lehteä käänsi, muuttui olo. Tuhat uutta työtöntä Salossa. Nokialta lähtöpassin saaneet ihmiset marssivat synkkänä jonona suuressa kuvassa.
En enää osta Nokian kännykkää. Sitä paitsi hipaisunäytössä karkaa…
Jatkuu...(9. helmikuuta 2012 at 08:30) — — 7 kommenttia
Presidenttiä valitsemassa
Meillä on siis kaksi ehdokasta jäljellä.
Toinen kertoo olevansa Suomella töissä, viimeksi jopa minulla töissä. Kun tuo jälkimmäinen ei ole totta, voin varmaan ilmoittaa ehdokkaalle seuraavaa. Mikäli olet minulla töissä, saat nyt saman tien potkut.
Varmaan hyvä ehdokas niille, jotka voivat ottaa hänet palvelukseensa.
Toinen ehdokas on Pekka, jolla on rinnallaan Antonio. Kumppani lupaa pysyä taustalla. Molempien ehdokkaiden kumppanit on kuitenkin vedetty julkisuuteen.…
Jatkuu...(28. tammikuu 2012 at 09:16) — — 8 kommenttia
Kuurot korvat
Mistä johtuu, että Suomi on juuttunut historian suohon? Päättäjät eivät elä nykyajassa. Virallinen Suomi on ollut ruotsinkielinen välittämättä siitä että, kansa on puhunut suomea. Nyt ollaan kaksikielisiä, vaikka ruotsiksi asioi enää runsas viisi prosenttia väestöstä. Muualla maailmassa tällainen ei olisi mahdollista.…
(25. joulukuu 2011 at 15:00) — — 18 kommenttia
© 2013 Perustanut: Aamulehti.
Kommenttitaulu (8 kommenttia)
Sinun tulee olla Aamulehti Blogit -verkoston jäsen ennen kuin voit kommentoida!
Liity verkostoon Aamulehti Blogit
Uusi kirjakin on tulossa. Se kertoo Suomen kummallisesta kaksikielisyydestä, joka on pelkkä KULISSI. Siitä kirjalle nimikin.
Luulen, että kansa on enemmän hereillä pakkoruotsin suhteen. Pakkoruotsista on puhuttu jo niin kauan, että se tiedetään älyttömäksi systeemiksi. Siksi luulen, että pakkoruotsi poistuu ennen kielilakia.
Pakkoruotsin poistaminen voi tapahtua milloin tahansa. Jokin pienen pieni tapahtuma tulee uskoakseni saamaan prosessin liikkeelle ja pakkoruotsi poistetaan, luki hallitusohjelmassa sitten mitä tahansa.
Kieliasiat ovat valtioiden sisäisiä asioita, paitsi silloin kun EU-kieliä ollaan mahdollisesti vähentämässä. Suomenkielisiä pelotellaan silloin tällöin, että suomi katoaa EU:sta, kun naapurissa puhuu paljon suurempi väestö ruotsia ja Suomikin on kaksikielinen.
EU on hyvä pitää tietoisena asiantilasta, varsinkin jos asiat ovat hullusti. Hullusti ne ovat, jos viiden prosentin vähemmistö sortaa enemmistöä. EU:n vastaus informaatioon saattaa olla seuraavanlainen.
A(2008)12778
JC/JLC/dt/ssk
Hyvä vastaanottaja
Kiitämme Euroopan parlamentille lähettämästänne sähköpostiviestistä, jossa kerrotte mielipiteenne Suomen kielipolitiikasta.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliskieliä koskevat päätökset eivät kuulu yhteisön toimielinten toimialaan. Ruotsin kielen asema Suomessa määräytyy Suomen oman kielipolitiikan mukaisesti.
Euroopan unionin kielipoliittisiin tavoitteisiin kuuluu vieraiden kielten opetuksen ja opiskelun edistäminen ja otollisten edellytysten luominen kaikkien jäsenvaltioiden kielille. Kielitaito auttaa parantamaan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia eurooppalaisessa koulutukseen tukeutuvassa yhteiskunnassa. Lisäksi kielitaito tuo suurta lisäarvoa kulttuurivaihtoihin ja rikastaa ihmisten henkilökohtaista elämää.
Vuonna 2000 hyväksytyn perusoikeuskirjan mukaan unionin on kunnioitettava kielellistä monimuotoisuutta (22 artikla) eikä ketään saa syrjiä esimerkiksi kieleen perustuvista syistä (21 artikla). Kielellisen monimuotoisuuden kunnioitus on – ihmisarvon kunnioituksen ja toisten kulttuurien huomioon ottamisen ohella – yksi Euroopan unionin perusarvoista.
Kunnioittavasti
Jean-Louis COUGNON
Yksikön päällikkö
-----------------------------------------------
Euroopan parlamentti
Tiedotuksen pääosasto
Kansalaisten yhteydenotoista vastaava yksikkö
Monin lämpimin terveisin
Ystäväsi Riku