Jäsenen Marja Leena Lempinen ryhmät
-
Poliisin poika.
24 jäsentä
-
Pidetään ruotsi koului...
14 jäsentä
-
Pakkoruotsi pois koulu...
30 jäsentä
Esittelysivu: Marja Leena Lempinen
Uusimmat tapahtumat
Marja Leena, älä unuhda lukiolaisia, julkilausumahan meni vuoisi sitten läpi 173/1, niin nuorissa on tulevaisuus
miksei paina? asenneongelmia? ehkä me vähän elämme kuin entisessä Neuvostoliitossa, ehkä kaikkia virheitä ei ole vielä korjattu, asenteita muutettu
ilmaisunvapaus on ja kaikkea saa (näemmä) tehdä, mutta eri asia on sitten, mitä ja ketä mikäkin hy...
Kaksikielisyyden nurin menoa ei todellakaan surra. Se on tavoite. Ei myöskään ole tyhmä vitsi, että leppäkerttu lentää selälleen. Leppäkerttupuolue edustaa ruotsinkielisiä, eli 4,8 prosenttia suomalaisista. On väärin, että se pitää maata kaksikiel...
no se on tyhmä vitsi, kun isommatkaan eivät kanna vastuuta edellä, niin miten pienemmät sitten?
musta sitä on ihan turha surra, että suomesta tulisi yksikielinen maa. ehkä se voisi yhtenäistää asioita edes vähän. puolueet ovat aivan liian hajalla...
Uusimman kirjan kannessa on RKP:n tunnus leppäkerttu selällään. Hups!
Eihän semmoisia suomalaiset kustantajat paina ja markkinointikin on tehtävä puskaradion kautta.
Ihan kuin entisessä Neuvostoliitossa.
Nuoret ovat kansakunnan toivo. Tällä kertaa Perussuomalaiset nuoret, jotka ensimmäisinä Suomessa uskaltavat sanoa ääneen hirveän kauhean kamalan tulevaisuuden näkymän: Suomesta tulee yksikielinen. Se tarkoittaa sitä, että kaksikielisyys kumotaan. ...
Politiikassa tarvitaan häikäilemättömyyttä, koska systeemimme on epäoikeudenmukainen. Pinna on kireällä, juurikin sen takia. Muutos - kuka tai mikä ryhmä, ketkä sen meille saisivat aikaan?
Varmaan ruotsinkielistä keskustelua on vaikea löytää, mutta onko sillä oikeasti kovin suurta merkitystä? Yleisesti maailma toimii englannilla, se on ensimmäinen kieli, mitä kannattaa yrittää, olit sitten missä tahansa. Sen jälkeen väittäisin, että...
Jäsenen tiedot
- Tervetuloa! Mikä on nimesi?
- Marja Leena Lempinen
- Minä vuonna olet syntynyt?
- 1939
- Tämä on vapaaehtoinen kysymys: Kerro itsestäsi, jos haluat muiden KERHOn jäsenten tietävän sinusta enemmän!
- Olen eläkkeellä oleva englannin kielen lehtori, jonka hoidossa on ollut kahden vuoden ajan myös venäjän luokka. Nämä kaksi kieltä ovat lähellä sydäntäni. Lapsena olen käynyt neljännen luokan kansakoulua Ruotsissa, Skånessa. Uskon, että pystyisin hyvin opiskelemaan tanskaa, sillä siellä ruotsia äännettiin tanskalaisittain. Ärrä oli erityisen kiva.
Suomessa motiivi ruotsin kielen opiskeluun on pilattu pakolla. Suomi on myös jatkuvasti kaksikielinen maa, vaikka jako on täysin keinotekoinen. Äidinkieliä meillä on ehkä 150:n paikkeilla, jos pikku ryhmätkin lasketaan. Kaikkien on syytä opiskella pääkieltä, suomea, jota puhuu ylivoimainen enemmistö, yli 90%, äidinkielenään. On törkeää puhua "pakkosuomesta", niin kuin meidän kovaääninen viiden prosentin vähemmistömme tekee.
Venäjänkieliset ovat jo seuraavaksi suurin vähemmistömme.
Suomen kielitilanne pitää selkeyttää. Kaikissa muissa pohjoismaissa on yksi virallinen kieli. Muut ovat vähemmistökieliä. Ajatus yksikielisestä Suomesta on jo herännyt. Ei kestä kauan, kun asia otetaan virallisesti esille.
Jos on oltava jokin pakkokieli, kansalaisilla näyttää olevan eniten haluja oppia englantia. Meillä oppimateriaali tehdään Englannissa, ja Englanti on kielenopiskelijoitten suosittu kohdemaa. Tosin uusi presidentti saattaisi innostaa opettelemaan myös amerikanenglantia.
Suomalaisten tärkein kieli on ja tulee aina olemaan suomi. Sen taitoa meidän tulee vaalia. Huolimaton käyttö pilaa suomen kielen taidon. Kannattaa miettiä, mitä ja miten sanoo ja kirjoittaa.
Jäsenen blogi
Ministerin pokka petti
Pakkoruotsin opetuksella on yllättäviä seurauksia. Osa kansalaisista pystyy lukemaan ruotsinkielisiä kolumneja. Puhua ei silti ehkä osata. Sitähän on hankala harjoitella, kun ruotsinkielisiä on harvassa kuin liito-oravia. Nekin harvat ovat kaksikielisiä eivätkä kovin kärsivällisiä. On tukalaa odotella, kun joku selittää tönkköruotsilla asiaa, joka selviäisi hetkessä suomeksi.
Lukutaito silti säilyy, varsinkin, jos on utelias luonne. Silloin suomenkielinen voi vilkaista Höblästä tai Vasablade… Jatkuu...
Lukutaito silti säilyy, varsinkin, jos on utelias luonne. Silloin suomenkielinen voi vilkaista Höblästä tai Vasablade… Jatkuu...
(6. marraskuu 2009 at 10:25) — 19 kommenttia
Miten ne ruotsalaiset kehtaa?
Ruotsalaiset sanovat julkeasti julkisuudessa, että heillä ei ole varaa kaksikielisyyteen. Luulisi olevan, kun he ovat vain hoidelleet puutarhojaan kun suomalaiset ovat tapelleet ruotsalaisten joukoissa. Valtakuntaa piti laajentaa. Varallisuus kasvoi.
- Ruotsalaiset ovat näin ollen niin rikkaita, että he voisivat ihan hyvin olla kaksikielisiä. - Kaikki ruotsalaiset voisivat opetella kouluissaan suomea. Yksi vieras kieli nyt menee muitten ohella, jolleivät he ole ihan puupäit… Jatkuu...
- Ruotsalaiset ovat näin ollen niin rikkaita, että he voisivat ihan hyvin olla kaksikielisiä. - Kaikki ruotsalaiset voisivat opetella kouluissaan suomea. Yksi vieras kieli nyt menee muitten ohella, jolleivät he ole ihan puupäit… Jatkuu...
(12. lokakuu 2009 at 17:21) — 9 kommenttia
Suomen omat ruotsalaiset ahtaalla
En siis puhu ruotsinkielisistä suomalaisista, sillä sitä he eivät suostu olemaan. He ovat suomenruotsalaisia ja kuuluvat pääosin ruotsalaiseen kansanpuolueeseen. Vasabladet-lehdessä kirjoittelee Kenneth Myntti kolumneja kieliryhmän ongelmista. Taustalla on varmaan tosiasia, että Suomen kaksikielisyyden kulissia on vaikea pitää pystyssä, kun mannersuomessa ruotsalaisia on vajaa viisi prosenttia. Jos umpiruotsalainen Ahvenanmaa lasketaan mukaan, päästään viiteen ja p… Jatkuu...
(11. lokakuu 2009 at 10:08) — 11 kommenttia
Eivät kai edustajat syyllisty tällaiseen?
Kansanedustajilta
Lähetin pari viestiä kansanedustajille. Halusin, että kaikki saavat tasapuolisesti samat viestit. Palvelin kieltäytyi muutamien osoitteiden kohdalla. Voivatko kansanedustajat kieltää määrätyn henkilön viestit? Tekevätkö he näin rumia temppuja?
Lähetin pari viestiä kansanedustajille. Halusin, että kaikki saavat tasapuolisesti samat viestit. Palvelin kieltäytyi muutamien osoitteiden kohdalla. Voivatko kansanedustajat kieltää määrätyn henkilön viestit? Tekevätkö he näin rumia temppuja?
(10. lokakuu 2009 at 14:03) — 11 kommenttia
Neuvominen on helppoa, mutta tekijöitä tarvitaan kielitaistelussakin
Oikeastaan ”kielitaistelu” on hassu sana, sillä moni ei ole huomannut mitään olevan vinossa. Suomi nyt on kaksikielinen, eikä kukaan ennenkään ole ajatellut, että se maksaa paljon.
”Suomenruotsalaiset” eivät suostu olemaan mikään vähemmistö, eivätkä monet heistä ole mielestään suomalaisia. Muuten he olisivat ”ruotsinkielisiä suomalaisia”. Ehei, ei käy.
Monet ovat ihan omine tietoineen tyytyväisiä. Jopa kansanedustajat ovat varsin huonosti perehtyneitä kieliasioihin. Nuoret eivät ole vielä e… Jatkuu...
”Suomenruotsalaiset” eivät suostu olemaan mikään vähemmistö, eivätkä monet heistä ole mielestään suomalaisia. Muuten he olisivat ”ruotsinkielisiä suomalaisia”. Ehei, ei käy.
Monet ovat ihan omine tietoineen tyytyväisiä. Jopa kansanedustajat ovat varsin huonosti perehtyneitä kieliasioihin. Nuoret eivät ole vielä e… Jatkuu...
(9. lokakuu 2009 at 18:13) — 5 kommenttia
Kommenttitaulu (11 kommenttia)
- 24. huhtikuu 2009 kello 17:59
Juha U. Aaltonen sanoi... - Hyvä Marja-Leena.Don Qihotteja (ei oikein kirj.)tarvitaan.Lähden Sancho Panchoksesi.No,Et ehkä tarvitse sitä,mutta,Tsemppiä M-L.
- 24. huhtikuu 2009 kello 17:12
Marja Leena Lempinen sanoi...
- Juha U Aaltoselle vastaan, että kyllä jaksan. Sehän pitää virkeänä.
Uusi kirjakin on tulossa. Se kertoo Suomen kummallisesta kaksikielisyydestä, joka on pelkkä KULISSI. Siitä kirjalle nimikin.
- 24. huhtikuu 2009 kello 16:56
Juha U. Aaltonen sanoi...
- Jaksatko Marja-Leena taistella?
- 13. huhtikuu 2009 kello 13:44
Matti-Ilmari sanoi... - Tuosta ruotsinkielestä, asuin Hankossa 70-luvun ihan alkuvuosina pari vuotta. Suomenkielisenä laitoin merkille: kaupoissa mielellään puhuttiin ruotsia, vaikka tiesivät asiakkaan olevan suomenkielisen, yllättävän paljon heikosti suomea osaavia, jopa melkein ummikoita, kuitenkaan ei esiintynyt mainittavasti kieliriitoja. Eräs hauskahko esimerkki, yksi viinamäen mies sanoi: "Koko kesä on ryypätty yhdessä, eikä kertaakaan ole tapeltu." Kuitenkin muutamaa vuotta aikaisemmin suomenkielisiä oli heitelty mukuloitten toimesta mitä käsiin oli sattunut. Nythän se on vahvasti suomenkielinen.
- 7. huhtikuu 2009 kello 17:32
Kari Rönkä sanoi... - Ihmiset etääntyvät luonnosta, surullista, mutta totta.
- 7. tammikuu 2009 kello 16:37
Jouni Wiklund sanoi... - En kannata missään muodossa ruottin pakollista kieltä. Nythän kruunun kurssikin on hurjassa alamäessä. Ei oteta enää Ruotsista mallia. Olet ilmeisesti myös joutunut jossain elämänvaiheessa opettelemaan pakkoruotsia? Ruotsin kieltä puhuu niin pieni vähemmistö Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Itse puhun mieluiten englantia. Ranskaa ja venäjää tahtoisin oppia, kreikan kielen ohella. Ulkomaankauppaa käydään etupäässä englannin ja venäjän kielillä nykyään, ainakin Suomessa. Hienoa! Hyviä ajatuksia!
Kunhan nämä muutkin ymmärtäisivät nämä ideointimme?
- 3. tammikuu 2009 kello 01:30
Jouni Wiklund sanoi...
- Oikein hyvää alkanutta vuotta, onnellisten tähtien alla!
Jouni
- 12. lokakuu 2008 kello 20:21
metsäkeiju sanoi... - Molemmista on syytä päästä pikaisesti eroon, sekä kielilaista että pakkoruotsista. Nehän ylläpitävät toinen toisiaan, ovat keinotekoisen kaksikielisyyden kaksi tukipilaria.
Luulen, että kansa on enemmän hereillä pakkoruotsin suhteen. Pakkoruotsista on puhuttu jo niin kauan, että se tiedetään älyttömäksi systeemiksi. Siksi luulen, että pakkoruotsi poistuu ennen kielilakia.
Pakkoruotsin poistaminen voi tapahtua milloin tahansa. Jokin pienen pieni tapahtuma tulee uskoakseni saamaan prosessin liikkeelle ja pakkoruotsi poistetaan, luki hallitusohjelmassa sitten mitä tahansa.
- 1. lokakuu 2008 kello 13:00
Kyuu Eturautti sanoi...
- Katson, josko saan aikaiseksi jotain ja saanko tuotua ajatuksiani esille. Sitoutumattomuus tosin on yksi tavoistani sanoa, että arvostan enemmän ihmisiä kun puolueita.
- 11. syyskuu 2008 kello 16:06
Marja Leena Lempinen sanoi...
- EU ei puutu, mutta tietokin on tärkeä
Kieliasiat ovat valtioiden sisäisiä asioita, paitsi silloin kun EU-kieliä ollaan mahdollisesti vähentämässä. Suomenkielisiä pelotellaan silloin tällöin, että suomi katoaa EU:sta, kun naapurissa puhuu paljon suurempi väestö ruotsia ja Suomikin on kaksikielinen.
EU on hyvä pitää tietoisena asiantilasta, varsinkin jos asiat ovat hullusti. Hullusti ne ovat, jos viiden prosentin vähemmistö sortaa enemmistöä. EU:n vastaus informaatioon saattaa olla seuraavanlainen.
A(2008)12778
JC/JLC/dt/ssk
Hyvä vastaanottaja
Kiitämme Euroopan parlamentille lähettämästänne sähköpostiviestistä, jossa kerrotte mielipiteenne Suomen kielipolitiikasta.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliskieliä koskevat päätökset eivät kuulu yhteisön toimielinten toimialaan. Ruotsin kielen asema Suomessa määräytyy Suomen oman kielipolitiikan mukaisesti.
Euroopan unionin kielipoliittisiin tavoitteisiin kuuluu vieraiden kielten opetuksen ja opiskelun edistäminen ja otollisten edellytysten luominen kaikkien jäsenvaltioiden kielille. Kielitaito auttaa parantamaan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia eurooppalaisessa koulutukseen tukeutuvassa yhteiskunnassa. Lisäksi kielitaito tuo suurta lisäarvoa kulttuurivaihtoihin ja rikastaa ihmisten henkilökohtaista elämää.
Vuonna 2000 hyväksytyn perusoikeuskirjan mukaan unionin on kunnioitettava kielellistä monimuotoisuutta (22 artikla) eikä ketään saa syrjiä esimerkiksi kieleen perustuvista syistä (21 artikla). Kielellisen monimuotoisuuden kunnioitus on – ihmisarvon kunnioituksen ja toisten kulttuurien huomioon ottamisen ohella – yksi Euroopan unionin perusarvoista.
Kunnioittavasti
Jean-Louis COUGNON
Yksikön päällikkö
-----------------------------------------------
Euroopan parlamentti
Tiedotuksen pääosasto
Kansalaisten yhteydenotoista vastaava yksikkö
Tervetuloa
Aamulehti Blogit -palveluun
© 2009 on luonut Aamulehti
