Pidetään ruotsi kouluissa ryhmä.

Kommentoi

Lars Käcklund kommentoi_ 7. marraskuu 2009 01:51

Maalarimestarille terveisiä: Kiitti kutsusta mutta joku pirun intranetti asetus esti tägin läpimenon.

Ihmetteleva kommentoi_ 6. marraskuu 2009 17:41

Onhan tuo ruotsinkielen taito tullu hankittua ei koulussa mutta kantapään kautta, sitten tässä vaelluksen aikana on oppinut ymmärtämään jotta ei tuo ruotsinkieli aukaise mitään "taivaan portteja" eteenkin sen se itänen murre, sillä onnistuu Tukholmassa parhaillaan ostamaan nakit, muut pidemmäle ei ainakaan Kölin yli tai Skånen yli mentäessä ollaan jo aivan ulalla, ja mitä tulee sitä itämurretta puhuviin niin eivätpä vaikuta olevan edes suomalaisia, loukkaantuvat jos Ruotsissa heitä kutsutaan finneiksi, hehän ovat ruotsalaisempia kuin itse ruotslaiset, niin tänäänkin juhlivat jotain ruotslaisuuden päivää Pietarsaaressa sen Svenska Finlands filktingetin kanssa, ei pä ihme jotta tavallista suomalaista ottaa aivoon

Lars Käcklund kommentoi_ 6. marraskuu 2009 16:35

Joskus nämä YYA-ajat muistuvat nostalgisena puuskana mieleeni. Elettiin kaikkia ikävystyttävissä litalgioissa "kansojen rauhasta, hyvästä tahdosta, taas rauhasta ja ennenkaikkia Suomen ja NL:n ennennäkemättömästä hyvästä tahdosta, kansojen välisestä yhteydestä, vuorovaikutuksesta ja päläpälä pää".
Ja mitä tapahtui kulisseissa? OK, kauppoja tehtiin tavaranvaihtosopimuksilla ja Suomi poika sai hienoja tilauksia joiden positiivisin vaikutus tietty oli työllisyys ja aikaan nähden ennennäkemättömän hurjaa vauhtia kasvanut tasapuolinen sosiaallinen hyvinvointi, tasa-arvo ja niin edelleen.
Punamulta toimi ja Kokoomuskin ryhdistäytyi miehissä "Sosiaallisen markkinatalouden vankkumattomaksi kannatajaksi - oikein tukipilariksi" - muistelen tuolloin virnistellässeni Kokoomuksen hallituskipeitä tuskanpäivä.
Kaikella oli kuitenkin kääntöpuolensa: Itäisen naapurin tuskalliset lähentelyt pakoittivat meidät tuolloin nojautumaan Pohjoismaiseen yhteistyöhön tavalla jota harva näköjään enää haluaa muistaa. Ruotsinkieli tuolloin eli luonnollista kukoistustaan, sitä opittiin kouluissa nyt syystäkin huonoiksi havaituilla metodeilla - mutta opittiinhan kuitenkin ja Laudaturin nykäiseminen YO-mittelöissä Ruotsin kielessä oli silloisen elämän luonnollinen suuri plussa.
Ja mikä tärkeintä: me liikuimme kaikkialla pohjolassa yhtä vapaasti kuin EU-alueella nykyään konsanaan. Asia jota silloiset ihmiset osasivat arvostaa, käyttää hyödykseen ja josta alkoi mm. halpojen, jopa ilmaisten Ruotsin risteilyjen mammuttimainen buumi.
Harvalla tuolloin oli varaa matkustaa edes Mallorcalle mutta lähes kaikilla riitti ropo Vikingin risteilyyn ja jollei muuta tekemistö itse paikalla ollut - pääsihän aina morjenstamaan Slussenin Sissejä!
Tässä piili ruotsin kielen osaamisen taika. Poliittisella tasolla päämies Kekkonen ei ollsi kuvitellutkaan nimittävänsä pääministeriksi henkilöä jonka Ruotsin kielen ymmärtäminen olisi ollut täysin pihalla.
Siinä missä itä painoi sitä enemmän täällä ja täysin ymmärrettävistä syistä nojauduttiin Pohjolaan.
Finnair oli yhteen aikaan helisemässä lentokonekaupoissaan. Jak-40 nimistä lentävää ruumisarkkua oltiin yhtiöön tarjoamassa sellaisella voimalla, silloisten kommareiden kovalla säyestyksellä että muutamien pilottien oli pakko mennä "suureen ja mahtavaan" ottamaan ensi tuntumaa siihen miltä ko. röttelö tuntui käsissä. Huhupuheiden mukaan aika heikolta ja raskaalta koska "hydrauliikkakin oli vaijereiden varassa".
Kaupoista ei tullut mitään koska ministeri Korhonen piti päänsä ja silloista maan mainiota "tumppiysilaivastoa" lisättiin huomattavasti. Yksi syy miksi juuri DC-9 lienee se että SAS:in kanssa oltiin ainakin salakavereita ja tekninen synergia välilaskuhuolloissa varsinkin Itä-Euroopan keikoilla pelasi kummasti.
Näinä aikoina tehtiin tietenkin paljon muutakin kuin lenneltiin. Ystäviä ja valtuuskuntia itärajan takaa ravasi virallisilla ystävyysvierailuilla riesaksi saakka. Aina samojen liturgialaulujen kanssa - niin että puoli yhdeksän "virallinen TV-tiedotushetki Kahilan seurassa" loppui ainakin minun kohdaltani vuosikausiksi siihen paikkaan. Pitkästytti - ja joskus säväytti. Mm. uutiset Beljakovin suorista lempuista suoraan lähettilään paikalta naurattivat - samalla kun jonkun joulukuusimarsalkan saunaillat Sutelan kanssa keskusteluineen oman ja puna-armeijan yhteisharjoituksista kylmäsivät.
Kaikessa ylläolevassa on tietenkin paljon epärelevanttia roskaa jos puhutaan ruotsinkielen nykyasemasta massaamme tai pakkoruotsista ja sitä vastaan suurissa miehissä nostetutusta vastarinnasta.
Puolestani asia saa olla justiinsa niin kuten jokainen sen mieltää.
Mutta silloin, 70 luvulla kun minä olin nuori, ruotsin kielellä oli oma ja luonnollinen paikkansa. Kyselemättä.
Ihan kuten RKP:n ministeripaikoilla joka pirun porvarihallituksessa.
Ruotsi ja ruotsin kieli olivat tuolloin portti länteen. Ehkäpä jengi kuunteli mieluimmin ruotsalaisten radioasemien aina aikansa tasalla olevaa musaa kuin jotain "Näin naapurissa" nimistä jokapäiväistä Ylen pakkopullaa.

Huuvan Alta kommentoi_ 12. lokakuu 2009 09:09

Liittyykö tuo Harrin kommentti jotenkin ruotsin opetukseen?
Vai oliko se ehkä tarkoitettu jollekin toiselle forumille?

Harri Satukangas kommentoi_ 11. lokakuu 2009 04:56

Ennen kuin lähdetään valloittamaan Eurooppaa ja muuta maailmaa, pitää tulla toimeen omassa maassa asuvien ja Pohjoismaiden ihmisten kanssa. Muistelkaa, kuinka tärkeää meille oli Pohjoismaa-yhteistyö YYA-aikana.

Huuvan Alta kommentoi_ 28. elokuu 2009 09:34

Silloin tajusin että miten tärkeätä on osata edes naapurimaiden kieliä...

Oletko Raimo oikeasti sitä mieltä, että ruotsalaiset eivät ymmärrä miten tärkeää heidän kaikkien olisi osata suomea?
Minun mielestäni heidän pitää itse saada päättää mikä heille on tärkeää.

Sitäkään en ymmärrä, miten imago sivistysmaana voi riippua juuri ruotsista? Ovatko useimmat Euroopan maat aivan sivistymättömiä?

Huuvan Alta kommentoi_ 25. elokuu 2009 15:24

Kaikkia kieliä on kiva osata. Toiset oppii yhden, toisilla riittää paukkuja vaikka neljään kieleen.
Suomen koulutusjärjestelmä on siitä ikävä, että enimmäkseen se pystyy tuottamaan vain hyvin englantia ja huonosti ruotsia osaavaa väkeä. Useimmille kun kaksi on se maksimimäärä.

Marko Heikkilä kommentoi_ 25. elokuu 2009 13:28

Ruotsi on ihan kiva kieli osata, eikä sitä ole edes vaikea oppia. Peruskoulussa oli ruotsin kieli itselläni se mihin meinasin kompastua, mutta lukiossa ruotsi menikin jo huomattavasti paremmin. Olen vielä sitä ikäluokkaa, jossa koulumaailmassa opettajista ei löydetty mitään vikaa, aina vika löytyi oppilaasta, jos jokin aine ei sujunut. No lukiossa opettajat vaihtui ja ruotsi sujui siellä jo varsin hyvin. Ruotsi on kiva kieli ja sitä on mukava osata edes auttavasti.

Huuvan Alta kommentoi_ 2. huhtikuu 2009 12:25

Ruotsi tulee pitää kouluissa jo senkin vuoksi, ettei sitä juuri muualla kuule. Mutta valinnaisena, tietenkin.

Ruotsin nykyinen asema on pohjaltaan sairas, ja vahingoittaa tuon sinänsä hauskan kielen imagoa ikävällä tavalla.
Tulisi suomestakin äkkiä kirosana Ruotsissa, jos se määrättäisiin kaikille pakolliseksi oppiaineeksi, ja akateemisesta urasta Svean universiteeteissä olisi turha haaveilla ilman virkasuomen todistusta.
Tasapuolisuuden nimissä pitäisi myös ruotsinkielisten ylisuuret opiskelukiintiöt poistaa, saattaisi niitä ruotsinkielisiä lähihoitajiakin löytyä paremmin kun kaikkien ei tarvitsisi äidinkielen takia mennä yliopistoon...

Itse olin myös huono ruotsissa, mutta luulin sitä koulupropagandan takia tärkeämmäksi kieleksi kuin miksi sen todellisuus myöhemmin osoitti. En tosin asu Vaasassa.

Petri Helke kommentoi_ 15. maaliskuu 2009 08:31

Itse olin todella huono ruotsissa koulussa, mutta nyt myöhemmin ymmärrän kielen tarkeyden. Pakko ruotsi on syytä säilyttää(, ehkä ihan itäisintä Suomea lukuun ottamatta. Heille valinta ruotsi / venäjä.välille.!)