Musiikki

Kommentoi

Harri Rautiainen kommentoi_ 13. marraskuu 2009 03:39

Miten minusta tuli saksofonisti?

Tekijä vetää rohkeita yhtäläisyyksiä Lennie Niehausin nuoruuden kokemuksien kautta.

Harri Rautiainen kommentoi_ 7. marraskuu 2009 16:57

Pekka,
ymmärrän sentimenttisi.
Toisaalta mikään taidemuoto ei edisty, jollei perinteisä rajoja joskus koeteltaisi. Pablo Picasson teokset olivat aikanaan suuri kauhun ja kummastuksen aihe, ja nyt ....

Täysi kakofonia on tietenkin eri asia, siihen minäkin vedän rajan. Jos teoksesta ei löydy minkäänlaista melodiaa tai teeman aihetta, ei se kirjoissani ole musiikkia.

Pekka Suokas kommentoi_ 7. marraskuu 2009 15:47

Missä menee musiikin ja kakofonian raja? Tätä jouduin pohtimaan jokunen päivä sitten, kun kuuntelin (ja katselin) televisiosta jotain uutispätkää jostain nykyjazzi-tapahtumasta. Minusta se oli enemmän tapahtuma, jossa joukolle ei soittotaitoisia ihmisiä annettiin soitettavaksi jokin instrumentti ja sanottiin, että hakkaa, puhalla ja rämpytä niin paljon, kuin ääntä saat lähtemään. Ja tulihan sitä ääntä, ja se oli sitten sitä musiikkia. Sama tunnelma kuin menisi autohajoittamoon kuuntelemaan, kuinka autoja revitään, hakataan, litistetään ja rouhitaan kappaleiksi. Ei yhtään yksittäistä ääntä vaan pelkkää kakofoniaa. Tietysti voidaan sanoa, ja ehkäpä niin onkin, etten ymmärrä tätä nykymusiikkia. Sehän on itsensä ilmaisua - vapautta. No sitähän se on ollut aina! Jotenkin vaan tuntuu, että laadussa on eroa - vai kuvittelenko vaan. Hmm...

Pekka Suokas kommentoi_ 7. marraskuu 2009 15:25

Näinhän se Iiris on. Elävästä musiikista on tullut kallis kansan huvi, josta pääsevät nauttimaan ne, joilla siihen on varaa, tai sitten se raha on pois jostain muusta.

Harri Rautiainen kommentoi_ 7. marraskuu 2009 14:02

Pekka Suokas,
en voisi olla kovin eri mieltä soitinmieltymyksistäsi.

Itsekin aloitin klarinetilla poikasena ja ekan tenorifonin hankin 15-vuotiaana kesätienesteillä.
The rest is history.

Harri Rautiainen kommentoi_ 7. marraskuu 2009 14:00

Iiris,
mitä instrumenttia soitat?

Zombie kommentoi_ 25. syyskuu 2009 02:52

TÄÄNÄ TULI NSEMMOINEN ÖLJYN VÄRINEN AALTO KITARAMOLUDAAATIONA. JA FLASAHTI SHELLIN PUNBAKELTA SIMPUKKA JA SE KITAR A ON DELÖAylla ja tremolollla....on ween hyvä hommma:)

Pekka Suokas kommentoi_ 13. heinäkuu 2009 22:37

Foni on hieno soitin. Olen joskus ajatellut myös hankkia sellaisen - tenorin. Nuorempana soittelin klarinettia, joka on vähän samanlainen kielisoitin kuin fonikin. Molemmat vaativat päivittäistä soittamista, että ansatsi säilyisi. Soitin jota haluaisin oppia soittamaan, on viulu, mutta sen harjoittelu pitäisi tapahtua vähintään pommisuojassa. Vaimo häätäisi kotoa alta aikayksikön.

Samuli Koivulahti kommentoi_ 13. heinäkuu 2009 21:03

Klassinen musiikki on vaikea pala. Pitää jo ymmärtää jotain musiikista, ennenkuin pystyy klassisesta nauttimaan.

Maalarimestari kommentoi_ 13. heinäkuu 2009 20:31

Klassinen musiikki on minulle kausiluonteinen juttu. Sitä tarvitsee samanlailla kuin tuoremehua. Sitä on joskus pakko saada.
Olen ostanut saksofonin. Koeluontoisia puhalteluja. Sessio kestää noin 10 min. Sitten vaimo hermostuu. Hieno soitin, kaunis kuten vaimoni.
Olen elinikäinen oppija.

• First
• Edellinen
• Seuraava
• Last